Neuvosto keskusteli viherryttämisestä se kalastuspolitiikan tavoitteista
Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli toukokuun kaksipäiväisessä kokouksessaan 14.−15.5 Brysselissä yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvästä suorien tukien ns. viherryttämisestä eli ympäristöasioiden paremmasta huomioon ottamisesta maatalouden suorien tukien järjestelmässä sekä yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta.
Viherryttämisen osalta kaikki jäsenmaat kannattivat komission esityksen tavoitteita, mutta komission ehdotusta pidettiin kuitenkin liian byrokraattisena ja paikallisiin olosuhteisiin soveltumattomana ja siksi kaikki jäsenvaltiot toivoivat viherryttämisen eri elementteihin muutoksia.
Komissio oli valmis harkitsemaan millä edellytyksillä ne tilat, jotka jo osallistuvat vapaaehtoisiin ympäristötukitoimenpiteisiin voitaisiin vapauttaa yhdestä tai useammasta viherryttämisvaatimuksesta. Lisäksi komissio oli valmis nostamaan viljelyn monipuolistamisvaatimuksen alarajaa 3 hehtaarista 10 hehtaariin sekä helpottamaan pysyvää nurmea koskevia vaatimuksia. Ministeri Koskinen yhdessä muiden ministereiden kanssa piti komission ajatuksia askeleena oikeaan suuntaan, mutta katsoi, että viherryttämisen yksinkertaistamisessa tulisi mennä pidemmälle. Monet jäsenmaat katsoivat, että jäsenvaltiot voisivat valita yhteisestä viherryttämistoimenpiteiden listasta omiin olosuhteisiinsa parhaiten sopivia toimenpiteitä. Ministeri Koskisen mukaan yksityiskohtaisissa vaatimuksissa tulee ottaa huomioon mm. pohjoiset luonnonolosuhteet esitettyä paremmin.
Kalastusasioista vastaavat ministerit kävivät periaatekeskustelua yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta. Keskustelun aiheeksi puheenjohtajamaa Tanska oli määritellyt kalastuspolitiikan tavoitteen kestävästä enimmäistuotannosta ja ympäristöpolitiikan huomioon ottamisesta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoista.
Neuvosto antoi tukensa komission ehdotukselle siitä, että kalastuspolitiikan tavoitteena tulee olla kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton tasolla. Neuvosto myös katsoi, että tavoitteen toteuttamista tulee kalakantakohtaisesti tarkentaa erikseen vahvistettavissa monivuotisissa suunnitelmissa. Neuvostossa monet jäsenvaltiot totesivat, että ympäristövaatimuksia tulee ottaa huomioon mm. kalastusta koskevassa alueellisessa yhteistyössä. Neuvostossa keskusteltiin myös ehdotuksesta meri- ja kalatalousrahastosta ja todettiin, että työ rahaston koosta ja sen varojen jaosta sekä säännöistä jatketaan.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisella oli kokouksen ohessa kahdenkeskinen tapaaminen meri- ja kalatalousasioista vastaavaan komissaari Maria Damanakin kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta, jonka osalta ministeri Koskinen toi esille, että lohipolitiikan tavoitteena tulee olla jokiin nousevien lohien määrän kasvu siten, että myös ammattikalastuksen toimintaedellytykset turvataan. Lisäksi ministeri Koskinen toi jälleen esille, että Itämeren pääaltaalla harjoitettu laiton lohenkalastus täytyy saada päättymään ja että lohen siimakalastus tulee EU:n toimesta lopettaa. Ministeri Koskinen toi myös esille, että pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja kestävän vesiviljelyn tarpeet tulee ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahaston säännöissä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. +358 40 7518407 (maatalous)
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam p. +358 400 392011 (yhteinen kalastuspolitiikka)
