Petopolitiikka arvioitiin - Susipolitiikka remonttiin

”Suurpetopolitiikan haasteena on ollut sovittaa luontodirektiivin tiukka säätely paikallisten ihmisten arkeen. Toivoimme arvioinnilta kehitysehdotuksia ja uusia avauksia suurpetopolitiikan kehittämiseen, jotta viimetalvisen tapaiset kriisit eivät toistuisi”, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Viime vuosien aikana tehdyt tarkentavat ilveskannan lumijälkilaskennat, Suurriistavirka-apu (SRVA) ja läntiseen Suomeen rekrytoitu tutkimuksen kenttähenkilö sekä reaaliaikaisempi susipuhelinpalvelu nousevat arvioinnista merkittävimmiksi onnistumisiksi. Myös karhu ja ilveskanta ovat kehittyneet hyvin.

”Vaikka karhu- ja ilveskannat ovat moninkertaiset susi- ja ahmakantoihin, on kannanhoidollisen metsästyksen avulla voitu lieventää karhun ja ilveksen aiheuttamia haasteita ja ongelmia”, toteaa osastopäällikkö Juha Ojala.

Voimakkain kritiikki arvioinnissa kohdistuu susi- ja ahmakantojen hoitoon. Lisäksi vahinkolupien vaikea prosessi, korvausten maksatusten hitaus sekä ilveskannan koon arvioinnin aiemmat ongelmat ovat vähentäneet suurpetopolitiikan hyväksyttävyyttä ja lisänneet salametsästystä.

”Ihmisten pitää tuntea, että sudet ovat heidän susiaan eli asia johon voi alueella aidosti vaikuttaa. Jos ihmisellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia oman arkensa hallintaan, otetaan laittomat keinot käyttöön. Tämä johtaa susien salakaatoihin. Rangaistukset eivät auta vaan luottamus”, toteaa arvioinnin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä.

”Paikalliset ihmiset on arvioinnin mukaan nostettava kannanhoidon keskiöön ja keskityttävä heidän osaamiseensa ja asiantuntemukseensa. Vasta kun heidän luottamuksensa on saavutettu, voidaan toteuttaa suunnitelmallista kannanhoitoa”, Pohja-Mykrä jatkaa.

Arviointi osoittaa miten monipolvisesta haasteesta suurpetopolitiikassa on kyse ja miten oikeansuuntaiset toimenpiteet väärin mitoitettuna tai väärin viestittynä lisäävät konfliktia. Lisäksi arvioinnista käy ilmi, miten suteen liittyvät ongelmat heijastuvat muihin lajeihin.

”Halusimme nimenomaan kriittisen, ulkopuolisen arvion, josta löytyy tuoreita kehitysehdotuksia. Saimme mitä tilasimme. Arviointia aletaan hyödyntää heti, muun muassa susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä”, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Suurpetopolitiikan arviointi on osa hallitusohjelmaa, eikä vastaavaa ole aiemmin tehty. Työ aloitettiin viime huhtikuussa ja sen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti. Arvioinnin tukena on toiminut maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä, jossa on ollut mukana useita eri tahoja.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, p. 0295 162 184
Juha Ojala, osastopäällikkö, p. 0295 162 415
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 391