Riistanhoitoyhdistykset aktivoituneet – määrärahaa lisätään ja vapaaehtoisia yhdistymisiä tuetaan

Maa- ja metsätalousministeriö 14.2.2020 8.02
Uutinen

Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut Suomen riistakeskukselle lähes 2,6 miljoonan euron määrärahan riistanhoitoyhdistysten valtionavustukseen vuodelle 2020. Määräraha nousee tänä vuonna 10,5 % edellisvuodesta. Suomen riistakeskus jakaa valtionavustuksen riistanhoitoyhdistyksille niiden toiminnan aktiivisuuden perusteella.

Riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteet uudistettiin vuonna 2018. Tavoitteena oli kohdentaa avustus toiminnan tuotosten perusteella niin, että se kannustaisi riistanhoitoyhdistyksiä lisäämään paikallistason toimintaa.

Uudet jakoperusteet on otettu käyttöön portaittain. Tänä vuonna siirtymäaika päättyy ja avustus jaetaan kokonaan uusilla perusteilla. Valtionavustuksesta jaetaan 35 % riistanhoitoyhdistysten jäsenmäärän mukaisessa suhteessa ja loppuosa toiminnan tuotoksia kuvaavien tunnuslukujen perusteella.

Riistanhoitoyhdistykset järjestävät muun muassa metsästäjätutkintoon valmistavia koulutuksia sekä hirvieläinten metsästyksen johtajien koulutuksia. Lisäksi ne tekevät metsästyksen valvontaa ja edistävät riistalaskentoja.

Uudet jakoperusteet lisänneet koulutuksia ja riistalaskentoja

Riistanhoitoyhdistykset ovat nyt raportoineet toimintansa tunnusluvut vuosilta 2018 ja 2019 uusien jakoperusteiden mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö on tarkastellut riistanhoitoyhdistysten raportoimia toiminnan tuotosten määriä ja niiden kehitystä näiden vuosien välillä.

Vuonna 2019 metsästäjätutkintoon valmistavia kursseja on järjestetty peräti 40 prosenttia enemmän (yhteensä 451) kuin vuonna 2018. Myös kouluille, oppilaitoksille ja muille nuorisoryhmille on järjestetty tapahtumia 26 prosenttia enemmän (yhteensä 978). Metsästyksen valvontatapahtumien määrä (1359) ja muiden koulutustilaisuuksien määrät (1679) ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.

Uudistus näyttää lisänneen riistalaskentoja merkittävästi. Erityisesti vesilintujen laskentapisteiden määrä yli kaksinkertaistui peräti 1230 laskentapisteeseen (edellisenä vuonna 569). Aktiivisten suurpetoyhdyshenkilöiden määrä lisääntyi noin 3 prosenttia (yhteensä 2153 henkilöä).

Toisaalta tiedossa on, että osa riistanhoitoyhdistyksistä on vähemmän aktiivisia, ja niillä rahoitus tulee pienemään uusien jakoperusteiden vuoksi. Yksittäisen riistanhoitoyhdistyksen avustus ei kuitenkaan voi pienentyä enempää kuin 20 % vuodessa.

Vapaaehtoiset yhdistymiset vauhtiin

Riistanhoitoyhdistyksiä tuetaan ja kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin. Niiden avulla pääosin vapaaehtoistyönä tehtävä yhdistystoiminta voidaan suunnata hallinnollisesta työstä enemmän käytännön tekemiseen, kuten koulutuksien ja riistalaskentojen järjestämiseen.

Tämän vuoden alussa 18 riistanhoitoyhdistystä yhdistyi kuudeksi suuremmaksi yhdistykseksi. Koko maassa riistanhoitoyhdistyksiä on yhteensä 282.

– Suomen riistakeskuksen vuosina 2018 ja 2019 toteuttama Virtaa vapaaehtoisiin yhdistymisiin -hanke onnistui ja jopa ylitti odotukset, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen.

Länsi-Uudellamaalla tapahtui ennennäkemättömän laaja yhdistyminen, kun peräti seitsemän pientä yhdistystä yhdistyi yhdeksi suureksi Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistykseksi.

Samalla maa- ja metsätalousministeriö myöntää määräaikaista erityisavustusta uusien yhdistyneiden riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemiseen ja toiminnanohjauksen vahvistamiseen. Sen avulla Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistykseen on voitu palkata päätoiminen toiminnanohjaaja kehittämään toimintaa.

Riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoiset yhdistymiset (1.1.2020):

Hankoniemi, Inkoo-Snappertuna, Karjaa, Pohja, Siuntio, Tammisaari ja Tenhola yhdistyvät uudeksi Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistykseksi

Nurmes ja Valtimo yhdistyivät uudeksi Ylä-Karjalan riistanhoitoyhdistykseksi

Hämeenlinna ja Renko yhdistyivät uudeksi Rengon seudun riistanhoitoyhdistykseksi

Tampere ja Teisko yhdistyivät uudeksi Tampereen riistanhoitoyhdistykseksi

Halsua, Veteli ja Kaustinen yhdistyivät uudeksi Perhonjokilaakson riistanhoitoyhdistykseksi

Riistavesi ja Tuusniemi yhdistyivät uudeksi Koillis-Savon riistanhoitoyhdistykseksi

Heinävesi ja Kangaslampi uudeksi Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistykseksi (jo 1.1.2019 alkaen)

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 338, [email protected]

Linkit:
Metsästäjä-lehti: Länsi-Uudellamaalla uskotaan yhteistyöhön