Hyppää sisältöön
Media

Selvitys antaa eväitä hallituksen lähiruokaohjelmaan

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 6.3.2012 7.58
Tiedote -

"Lähiruoka on paikallisruokaa", ehdotetaan määritelmäksi lähiruualle maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa lähiruokaselvityksessä. Hallitusohjelmassa yhtenä ruokapolitiikan kärkenä on lähiruuan aseman vahvistaminen Suomessa. Tänään julkistettu nelihenkisen asiantuntijatiimin tekemä lähiruokaselvitys antaa taustatietoa ja suuntaviivoja tekeillä olevalle hallituksen lähiruokaohjelmalle.

"Lähiruuan määritelmä on ollut kymmenkunta vuotta ristiriitainen ja sitä on vatvottu. Oli selvää, että lähiruokaselvitystä ei voi tehdä ilman selkeää määritelmää, mitä lähiruualla tarkoitetaan", sanoo työtä vetänyt elintarvikealan asiantuntija Seija Kurunmäki Kuule Oy:stä.

Kurunmäki korostaa, että lähiruuan määrittely lähtee kuluttajasta. "Tämä määrittely mahdollistaa myös paikallisruualle, eli oman maakunnan alueella tuotetulle ruualle syksyllä 2011 annettujen lainsäädännöllisten helpotusten hyödyntämisen. Se luo pohjan alueellisen ruokakulttuurin todelliselle kehittämiselle muiden Euroopan maiden tapaan."

Kurunmäki sekä ryhmänsä, hankepäällikkö Irma Ikäheimo EkoCentriasta, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK ry:stä ja ohjelmapäällikkö Päivi Rönni MTK Hämeestä löysivät reilun kolmen kuukauden työrupeamansa aikana lähiruuan yleistymistä estävät pullonkaulat ja tekivät niihin ratkaisuehdotuksia.

Ongelmana on, että lähiruokakäsite sekoittaa eikä sitouta, alalla on yhteisten tavoitteiden, yhteistyön ja koordinaation puute ja markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä. Lisäksi lähiruuan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

"Lähiruokasektorin suuri pullonkaula on kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. Lähiruoan lisääntyvä tarve on nähty päivittäistavarakaupassa, ravintolasektorilla ja julkisen sektorin ruokapalvelujen käyttäjien puheissa. Kaupan ja ravintoloiden haasteena on lähiruuan saatavuus. Julkisella sektorilla esteenä ovt yhtäältä päättäjien arvot ja asenteet sekä toisaalta hankintalaki tulkintoineen", Kurunmäki toteaa.

Pullonkaulojen ratkaisemiseksi selvityksen tekijät esittävät 20 alustavaa toimenpide-ehdotusta lähiruokaohjelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Paikallisruuan kehittämiseen sitoutumiseksi ehdotettiin viittä toimenpidettä, joilla saadaan aikaan yhteinen visio eri hallinnonalojen ja toimijoiden keskuudessa. Tarkasteluun on tekijöiden mukaan otettava koko elintarviketalous, eikä vain lähiruokaa. "On tosiasia, että lähi- ja luomuruokasektorin kehittäminen ei yksin riitä tavoitellun kasvun ja viennin moottoriksi", Kurunmäki muistuttaa.

Selvitys esittää muun muassa vastuullisuus- ja jäljitettävyystyön sekä ruokahävikin vähentämistyötä tapana vahvistaa vastuullisen ruokaketjun asemaa. Selvityksessä todetaan, että kuluttaja, kauppa ja ravintolat haluavat lisää lähiruokatoimittajia ja monilla on mahdollisuus hyödyntää pieniäkin eriä. Pullonkaulana on sekä uusien yrittäjien puute että puutteet muun muassa markkinointiosaamisessa.

"Hallitus on sitoutunut lähiruuan ja luomun edistämiseen ja keinoja alkaa olla koossa kiitettävästi. Ajan henki on, että ruuan arvoista keskustellaan. Lähi- ja luomuruokaohjelmien kautta keskustelu lisääntyy ja kääntyy teoiksi koko ruokaketjussa", toteaa selvityksen vastaanottanut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, puh. (09) 160 53323
ylitarkastaja Petri Koskela, puh. (09) 160 52328, 040 832 9877