Ruskomäntypistiäisten aiheuttamia tuhoja arvioidaan

Maa- ja metsätalousministeriö 26.8.2009 10.20
Tiedote -

Ruskomäntypistiäisen toukat ovat kuluvan kesänä aikana aiheuttaneet eriasteisia tuhoja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Lounais- ja Keski-Suomen männiköissä. Metsäkeskusten antamien arvioiden mukaan tuhot ulottuvat noin 300 000 hehtaarin suuruiselle alueelle. Metsäntutkimuslaitos laatii syksyn aikana arvion tuhojen voimakkuudesta, minkä perusteella metsäkeskukset voivat tehdä maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksen torjuntatoimiin ryhtymisestä. Ruskomäntypistiäisen laajoja tuhoja torjutaan monisärmiöviruksella, joka levitetään lentoaluksesta käsin.

Ruskomäntypistiäisen aiheuttamat tuhot ovat olleet hyvin eri-asteisia riippuen pistiäiskannan suuruudesta sekä puuston iästä ja kunnosta. Pahiten ovat kärsineet harvennushakkuuiässä olevat männiköt. Osalla jo nyt syödyistä alueista tuhot todennäköisesti jatkuvat, ja toukat valtaavat varmasti myös uusia alueita. Toisaalta osalla tuhoalueista on selviä merkkejä luontaisten vihollisten lisääntymisestä, mikä johtaa vääjäämättä pistiäiskannan laskuun.

Kasvinsuojeluaineen lentolevitys on kasvinsuojeluaineista annetun lain (1259/2006) mukaan pääsääntöisesti kiellettyä. Kasvinsuojeluaineen lentolevitys metsässä kasvaviin puihin kohdistuvien laajojen hyönteistuhojen torjumiseksi voidaan kuitenkin toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä metsäkeskuksen esityksestä. Lentolevityksenä suoritettua torjuntaa ei katsota tavanomaiseksi metsänhoidoksi ja on toteutettu valtion varoin.

Harkittaessa ryhtymistä monisärmiöviruksen lentolevitykseen kesällä 2010 on huomioitava, että torjunnan kriteerinä ei ole kasvutappio vaan metsikön niin huono kunto, että puiden kuolema on todennäköinen. Kesä 2009 on ollut sääoloiltaan suotuisa männyn kasvulle, ja pahoinkin syödyt männyt ovat alkaneet taas vihertää uusimman, syönniltä säästyneen vuosikasvaimen turvin. Ravinteikas ja vesitaloudeltaan hyvä maa luo riittävän kasvupotentiaalin, vaikka ruskomäntypistiäisen toukkia olisikin runsaasti. Kasvutappioilta ei toki säästytä. Sen sijaan kallioisilla ja muilla niukkaravinteisilla kasvupaikoilla uusiutuvat ruskomäntypistiäistuhot voivat heikentää mäntyjen elinvoimaisuutta merkittävästi ja johtaa jopa puiden kuolemaan.

Torjunnan tarpeen arviointi aloitettiin heti pistiäistoukkien syönnin päätyttyä. Arvioinnin ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu tuhoasteen arviointi eri alueilla ja erityisesti huonokuntoisten männiköiden haku. Metsäkeskukset ottavat uhanalaisimmilta alueilta oksanäytteitä ja lähettävät ne Metsäntutkimuslaitokselle analysoitavaksi. Päätös torjuntatoimista tehdään viimeistään tammikuussa. Koko tuhoalueen ruiskuttaminen vuonna 2010 on käytännössä mahdotonta. Jos lentolevitys päätetään toteuttaa, koskee se todennäköisesti vain alueita, joissa tuhoriski on suurin.

Tuhoalueilla olisi nyt vältettävä hakkuita, jotta jäljelle jääviin puihin ei iskeytyisi uusia tuholaisia. Jos hakkuita on jostain syystä pakko tehdä, pitäisi ne tehdä talvella, aikaisintaan marraskuussa, jotta neulasissa olevat munat tuhoutuisivat. Erityisen tärkeää on huolehtia mäntypuutavaran pois kuljettamisesta tuhoalueiden lähistöltä hyvissä ajoin ennen kaarnakuoriaisten aikuistumista niissä. Vaikka pois kuljettamisen määräaika metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain mukaan on 1. heinäkuuta, olisi tuhoalueilla puupinot hyvä siirtää pois metsästä tai välivarastosta jo reilusti ennen juhannusta. Kaarnakuoriaisten aiheuttama uhka metsän terveydelle on ruskomäntypistiäistuhoista kärsivillä alueilla erittäin suuri.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Karoliina Niemi, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 09-160 52323, 0400-430 153
varttunut tutkija Antti Pouttu, Metsäntutkimuslaitos, puh. 050-391 2576 (31.8.2009 alkaen)