Sokerintuotannon voitava jatkua myös Suomessa
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt Euroopan komissiolle kirjeen, jossa tarkennetaan Suomen kantoja tulevaan sokerisektorin uudistukseen. Kannanotot on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa sokeristrategiatyöryhmässä.
"Sokerin nykyinen markkinajärjestely on voimassa vuoden 2006 loppuun. Komission odotetaan antavan sen muuttamista koskevia asetusehdotuksia neuvostolle tulevana kesänä. Nyt, kun komissio valmistelee ehdotuksiaan, on oikea aika tuoda Suomen näkemykset esille", ylijohtaja Ilkka Ruska maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.
Sokerisektorin uudistus on tarpeen WTO-neuvotteluista sekä maailman köyhimmille maille annetusta ns. EBA-kauppamyönnytyksestä EU:lle aiheutuvien paineiden vuoksi. Sokeristrategiatyöryhmä katsoo kuitenkin, että sokerin hallinnollista hintaa ja tuotantokiintiöitä tulee alentaa vain sen verran kuin näistä syistä on välttämätöntä. Äkillisiä muutoksia sektorilla tulee välttää.
Työryhmä toteaa edelleen, että Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin linjausten mukaisesti maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla EU:n alueilla, mukaan luettuna alueet, joilla on erityisiä ongelmia. Suurella hintaleikkauksella olisi vakavia seurauksia suomalaiselle sokerintuotannolle. Tämän vuoksi hinnanalennus tulee kompensoida täysimääräisesti EU:n epäsuotuisilla alueilla. Tarvittaessa jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus käyttää kansallisia tukia, jotta täyteen kompensaatioon päästään. EU:n kompensaation tulee olla hehtaarikohtaisesti sama kaikilla EU:n alueilla.
Kiintiöjärjestelmällä on olennaisen tärkeä merkitys, jotta tuotanto säilyy Suomessa. Siksi työryhmä suhtautuu kielteisesti ajatuksiin kiintiöjärjestelmän lakkauttamisesta ja mahdollisuudesta kiintiöiden siirtämiseen jäsenmaasta toiseen. Jo nykyisessä markkinajärjestelyssä on mekanismi, jolla jäsenmaiden kiintiöitä tarvittaessa leikataan, kun EU uhkaa ylittää kansainväliset sitoumuksensa vientituella vietävän sokerin osalta. Tämä mekanismi tulee säilyttää. Suuremmat leikkaukset tulee ensisijaisesti kohdentaa ns. B-kiintiöihin, jotta järjestelmästä saadaan läpinäkyvämpi. Mikäli EU:n C-sokerijärjestelmää joudutaan WTO-syistä muuttamaan, tällä ei saa olla vaikutuksia Suomeen, joka ei tuota C-sokeria.
EU:ssa sokerilla on kahdentyyppisiä tuotantokiintiöitä. B-kiintiössä tuotetun sokerin hinta on alhaisempi kuin A-kiintiössä tuotetun. B-kiintiön osuus jäsenmaiden kokonaiskiintiöstä vaihtelee, Suomessa se on 10 prosenttia. A- ja B-kiintiöiden ylimenevää ns. C-sokeria ei voi myydä sisämarkkinoilla, vaan se tulee myydä maailmanmarkkinoilla ilman vientitukia.
Työryhmän mielestä sokerin tuen osalta tulisi pyrkiä tärkkelysperunan kaltaiseen järjestelmään, jossa 60 prosenttia tuesta säilyy tuotantoon sidottuna. Työryhmä säilyttäisi myös interventiojärjestelmän sekä mahdollisuuden eri vuosien välisen satovaihtelun tasaamiseen ns. carry over -järjestelmällä.
Lisätietoja:
maatalousneuvos Matti Hannula, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2730
ylitarkastaja Osmo Rönty, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2451