Tutkimus: Suomalaiset käyttävät antibiootteja ohjeiden mukaan

Maa- ja metsätalousministeriö 30.11.2018 14.18
Tiedote

Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten tietämys antibiooteista on hyvä ja lääkinnässä noudatetaan ammattilaisten ohjeita. Tutkimuksella kartoitettiin laajasti kuluttajien tietotasoa ja suhtautumista liittyen antibioottiresistenssiin sekä antibioottien käyttötottumuksia niin omassa kuin lasten ja lemmikkien lääkinnässä. Antibioottiresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyisiksi lääkkeille on merkittävä terveydellinen uhka myös Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista noudattaa lääkärin ohjeita ja syö antibioottikuurin niiden mukaisesti. Lisäksi peräti 99 prosenttia noudattaa ohjeita, kun kyse on lapselle määrätystä antibioottikuurista. Vain pieni osa suomalaisista on käyttänyt joskus antibiootteja ilman lääkärin määräystä, kuten syömällä aiemmasta kuurista ylijääneitä lääkkeitä tai ostamalla ulkomailta antibiootteja ilman reseptiä.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää antibioottiresistenssiä ongelmana ja uskoo, että se lisää kustannuksia ja tekee infektioiden hoitamisen vaikeammaksi. Noin 80 prosenttia kyselyyn vastanneista on valmis välttämään antibioottien käyttöä, 72 prosenttia ottamaan rokotuksia ja 90 prosenttia huolehtimaan käsihygieniasta resistenssin vähentämiseksi.

– Suomalaiset ovat valmiita toimiin resistenssin torjumiseksi, mutta terveydenhuollon ammattilaisten roolia tulee vielä vahvistaa. Harvempi kuin joka viides vastaajista oli saanut antibioottiresistenssistä tietoa terveydenhuollon ammattilaisilta, kertoo johtava asiantuntija Jari Jalava THL:stä.

Lääkkeiden hävitykseen kiinnitettävä huomiota

Käyttämättä jääneet lääkkeet voivat lisätä resistenssiä, jos niitä ei hävitetä oikein ja ne päätyvät ympäristöön. Jätteenä lääkkeet ovat vaarallista jätettä, ja niiden hävittäminen on yritetty tehdä kuluttajille helpoksi.

– Tutkimuksen perusteella suomalaista yli 75 prosenttia toimiikin asianmukaisesti ja palauttaa lääkkeet apteekkien maksuttomiin keräyspisteisiin. Lääkkeiden palauttamisen tärkeyttä tulee tulosten perusteella edelleen korostaa, jotta loputkin lääkejätteet saadaan kerättyä asianmukaisesti hävitettäviksi, toteaa neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä.

Lemmikkien lääkkeettömästä hoidosta tarvitaan lisätietoa

Kyselyyn vastanneista 40 prosentilla oli perheessä lemmikkieläin tai ‑eläimiä. Neljännes oli antanut lemmikkieläimelleen antibiootteja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Yli 90 prosenttia vastanneista oli noudattanut eläinlääkärin ohjeita lääkityksestä, eikä antibiootteja oltu annettu eläimelle ilman eläinlääkärin määräystä. Samoin yli 90 prosenttia halusi käyttää antibiootteja lemmikilleen vain sen ollessa välttämätöntä.

Lemmikkieläimen nopea paraneminen on omistajille tärkeää: jopa puolet suomalaisista oli halukas antamaan antibiootteja lemmikkieläimelle heti ja vain runsas viidennes oli halukas odottamaan muutaman ylimääräisen päivän ennen mahdollisen antibioottihoidon aloittamista.

Pienet haavat tai äkilliset ruoansulatuskanavan häiriöt eivät yleensä vaadi mikrobilääkkeiden käyttöä. Eläinlääkäri voi määrätä ihotulehduksiin hoitopesuja. Ne ovat työläämpiä kuin lääkekuurin syöttäminen mutta varjelevat samalla mikrobilääkkeiden tehoa.

Kaikista kyselyyn vastanneista vain 35 prosenttia tiesi, että antibioottiresistenssi voi siirtyä bakteerien mukana kotieläimistä ihmisiin ja 68 prosenttia tiesi, että antibioottien käyttö kalanviljelyssä ja muussa elintarviketuotannossa voi johtaa antibioottiresistenssiin ihmisiin siirtyvissä bakteereissa.

– Tulosten perusteella eläinten omistajat tarvitsevat lisää tietoa antibioottiresistenssin leviämisestä sekä siitä, miten antibioottien käyttöä eläimille voidaan vähentää. Antibioottien käyttäminen vain silloin, kun se on välttämätöntä, saattaa tarkoittaa samalla sitä, että joissakin tapauksissa eläimen paraneminen voi viedä hieman pitemmän ajan ja edellyttää hieman enemmän hoitotoimenpiteitä kotona, toteaa eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mikrobien muuttuminen resistenteiksi eli vastustuskykyisiksi lääkkeille on maailmanlaajuinen uhka ihmisten ja eläinten terveydelle. Suomessa resistenssin torjuntaa tehdään kansallisen toimintaohjelman mukaisesti poikkihallinnollisessa yhteistyössä ihmiset, eläimet, elintarvikkeet ja ympäristö huomioiden.

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2018 kaikissa pohjoismaissa osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa yhteispohjoismaista antibioottiresistenssin vastaista kuluttajille ja asiantuntijoille suunnattua kampanjaa. Sähköisesti toteutettuun kyselyyn osallistui kussakin maassa 1000 yli 18-vuotiasta vastaajaa.

Lisätietoja:

Ihmisten terveyteen liittyvät kysymykset:
johtava asiantuntija Jari Jalava, THL, p. 029 524 6629, jari.jalava(at)thl.fi

Lemmikkieläinten terveyteen liittyvät kysymykset:
eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, maa- ja metsätalousministeriö, p. 02951 62107, nina.kaario(at)mmm.fi
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 554 2238, liisa.kaartinen(at)evira.fi

Ympäristöterveyteen liittyvät kysymykset:
neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö, p. 0295 250 209, eeva.nurmi(at)ym.fi

Pohjoismaisen AMR-kyselytutkimuksen tulokset
Antimicrobial Resistance in the EU 2018 
Tietoa mikrobilääkeresistenssistä THL:n sivuilla 
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017-2021 
Tietoa mikrobilääkeresistenssistä THL:n sivuilla
Tietoa mikrobilääkeresistenssistä Eviran sivuilla

Eläimet ja kasvit Lemmikkieläimet Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen