Hyppää sisältöön
Media

Vieraslajistrategiaehdotus on valmistunut

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 30.3.2011 8.06
Tiedote -

Vieraslajien aiheuttamat ongelmat Suomessa hallitaan ja uusien haitallisten vieraslajien saapuminen maahan estetään. Näin linjataan ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi, joka luovutettiin tänään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Strategian valmisteluun osallistui työn eri vaiheissa yli 100 asiantuntijaa.

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia tai ne ovat voineet kulkeutua ihmisen mukana uudelle alueelle myös tahattomasti kuten Itämereen laivojen mukana tullut petovesikirppu. Uudessa elinympäristössään nämä meille vieraat lajit voivat muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle.

Työryhmä esittää yhtenä tavoitteena hävittää haitalliset jättiputket Suomesta kokonaan seuraavan 10-20 vuoden aikana. Ne aiheuttavat vakavia iho-oireita ja syrjäyttävät muuta kasvillisuutta. Jättiputkien hävittämishankkeen on tarkoitus toimia pilottihankkeena ja mallina muiden lajien vastaavaan torjuntaan.

Lainsäädännössä puutteita, varoitusjärjestelmä tarpeen

Lainsäädännössä on jo keinoja joidenkin haitallisten vieraslajien, kuten vaarallisten kasvintuhoojien, haittojen torjumiseksi. Sitä tulee kuitenkin parantaa joko säädöksiä täydentämällä tai uudella vieraslajilailla. Haitallisten vieraslajien yleisen hallinnan lisäämiseksi ehdotetaan perustettavaksi vieraslajilautakunta. On myös määritettävä viranomaisvastuut, laajennettava viranomaisvaltuuksia vieraslajien hävittämisessä ja haitallisten vieraslajien esiintymistä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta tulee vahvistaa. Lainsäädäntö on puutteellista myös vieraslajien myynnin sekä kaupaksi tarjoamisen tai levittämisen sääntelyssä. Kestävän käytön periaatteista ei nykyisin voi poiketa edes haitallisten vieraslajien kuten supikoiran ja minkin hävittämiseksi, kala- ja rapuistutuksista ei ole ilmoitusvelvollisuutta eikä pölyttäjäpistiäisten tuonti ja käyttö ole riittävästi säänneltyä.

Vieraslajeja koskevan tiedon kokoamiseksi, levittämiseksi ja hyödyntämiseksi työryhmä ehdottaa vieraslajiportaalin perustamista. Toimiva kansallinen varhaisvaroitusjärjestelmä, jonka kautta saadaan ajantasaista tietoa ja hälytyksiä uusien vieraslajien saapumisesta, on edellytys haitallisten vieraslajien tuloksekkaalle torjunnalle.

Erityisen haitallisiin vieraslajeihin reagoitava välittömästi

Vuoden 2011 alussa tunnistettiin 157 haitallista Suomessa esiintyvää vieraslajia. Yli 100 lajia on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Suomen aluevesillä Itämeressä tavataan 5 ja sisävesissä 5 haitallista vieraslajia. Haitallisiin vieraisiin maaselkärankaisiin kuuluu 6 ja vieraskasveihin 24 lajia. Lisäksi meiltä tunnetaan 9 haitalliseksi luokiteltua vierasperäistä sisätuholaista.

Maa- ja metsätalouden vieraslajeja ovat mm. suuria satotappioita aiheuttava perunarutto, biologiseen torjuntaan tarkoitettu, Suomen alkuperäisiä leppäpirkkoja syrjäyttävä harlekiinileppäpirkko sekä viljely- tai puutarhakasveja tuhoava espanjansiruetana.

Laivojen ja veneiden pohjiin kiinnittyvä merirokko, alkuperäistä taimenta syrjäyttävä puronieriä sekä huomattavia vesilintujen poikastappioita saaristossa ja lintuvesillä aiheuttava minkki ovat haitallisia vieraslajeja. Komealupiini syrjäyttää tienvarsikedoilta turvapaikan löytäneet, taantuneet keto- ja niittykasvit.

Erityisen haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki sekä vaaralliset kasvintuhoojat, joihin kuuluu esimerkiksi perunalle vaarallinen tuhohyönteinen koloradonkuoriainen. Näiden aiheuttamien haittojen estämiseksi on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.

Mäntyankeroinen, jota ei toistaiseksi ole tavattu Suomesta, on esimerkki erityisen haitallisesta lajista, jonka tulon estämiseen jo sovelletaan ankaria varotoimia. Myös vaarallisten kasvintuhoojien tuonti ja levittäminen on jo kielletty kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Kallis uhka luonnon monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuisesti vieraslajit muodostavat toiseksi suurimman uhkatekijän luonnon monimuotoisuudelle. Niiden aiheuttamien vuotuisten kustannusten on arvioitu olevan jopa suuremmat kuin 1000 miljardia euroa. Euroopassa kustannusten on arvioitu olevan vuosittain vähintään yli 12,5 miljardia euroa ellei vieraslajeja torjuta tai rajoiteta.

Myös Suomessa haitalliset vieraslajit aiheuttavat luontovaikutusten lisäksi taloudellista ja sosiaalista haittaa. Villikani kaivaa tunneleita puistoihin ja teiden alle, ja Itämeressä haitallinen vieraslaji valekirjosimpukka tukkii vedenottoputkia esimerkiksi voimalaitoksissa. Vesiruton ja kurtturuusun leviäminen aiheuttaa ympäristömuutosten lisäksi haittaa rantojen ja sisävesien virkistyskäytölle. Suomen sisävesiin levinnyt amerikkalaista alkuperää oleva rapurutto, haitallinen vieras leväsieni, on laajalti hävittänyt alkuperäisen jokirapukantamme.

Suomessa tavoitteena on torjua haitalliset vieraslajit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska tällöin haittojen torjunta on sekä tehokkainta että myös huomattavasti edullisempaa. Esimerkiksi villikanit olisi voitu poistaa vielä kymmenisen vuotta sitten, mutta nykyisin voidaan enää vain rajoittaa kannan kasvua ja levittäytymistä yhä uusille alueille.

Lisätietoja:
ympäristöjohtaja Veikko Marttila, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 5132119
ympäristöneuvos Esko Jaakkola , ympäristöministeriö, puh. 050 369 8672
ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 358 5523

Sirkka-Liisa Anttila