Viherryttämisen toteutustapoja puntaroidaan neuvostossa

Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee tänään alkavassa kokouksessaan Brysselissä yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvästä suorien tukien ns. viherryttämisestä. Lisäksi asialistalla on yhteisen kalastuspolitiikan uudistus.

Neuvoston kokouksessa maatalousministerit keskustelevat siitä, miten komission esitystä suorien tukien viherryttämisestä voitaisiin muuttaa joustavammaksi kuitenkaan tavoitteita heikentämättä. Suomi suhtautuu myönteisesti tukien viherryttämiseen, mutta haluaa välttää lisäbyrokratiaa ja hallinnollisen taakan lisääntymistä.

"Ensisijaisena vaihtoehtona pitäisi tutkia viherryttämistoimien ja täydentävien ehtojen yhdistämistä. Näin saavutettaisiin vastaavat ympäristöhyödyt vähemmällä byrokratialla ja viljelijöidenkin olisi helpompi käsittää vaatimukset, kun ne sisältyisivät yhteen kokonaisuuteen", toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen kokouksen alla.

Erilaisia ympäristönsuojelutoimia sisältävään tukien viherryttämisehdotukseen Suomi esittää toiseksi vaihtoehdoksi ns. menu-mallia. Siinä jäsenmaat valitsisivat EU-maille yhteisestä keinovalikoimasta tietyn määrän viherryttämistoimia. Lisäksi Suomella on yksityiskohtaisia esityksiä siitä, miten viherryttämistoimia pitäisi yksinkertaistaa, jotta niistä tehtäisiin paremmin paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia ja lisäbyrokratia vältettäisiin.

Kalastusasioista vastaavat ministerit käyvät periaatekeskustelua yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta. Keskustelun aiheeksi puheenjohtajamaa Tanska on määritellyt kalastuspolitiikan tavoitteen kestävästä enimmäistuotannosta.

Suomi katsoo, että kestävä enimmäistuotanto tulee vahvistaa kalastuspolitiikan yleiseksi tavoitteeksi ja tavoitteen aikataulua on kalakantakohtaisesti tarkennettava erikseen vahvistettavissa monivuotisissa suunnitelmissa. Suomen näkemyksen mukaan ympäristöpolitiikka voidaan ottaa huomioon kalastuksen säätelyssä. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen meri- ja kalatalousrahaston varojen tasosta, mutta katsoo, että niiden jaossa tulee ottaa huomioon nykyisen ohjelmakauden käyttöasteet.

Ministeri Koskisella on kokouksen ohessa kahdenkeskinen tapaaminen meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaari Maria Damanakin kanssa. Keskustelussa yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta Koskinen tuo esille, että lohipolitiikan tavoitteena tulee olla jokiin nousevien lohien määrän kasvu siten, että myös ammattikalastuksen toimintaedellytykset turvataan. Lisäksi Koskinen ottaa jälleen esille, että Itämeren pääaltaalla harjoitettu laiton lohenkalastus täytyy saada päättymään ja että EU:n pitää lopettaa lohen ajosiimakalastus. Ministeri esittää myös, että pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja vesiviljelyn tarpeet on otettava huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahaston säännöissä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 040 751 8407 (maatalous)
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam p. 0400 392 011 (yhteinen kalastuspolitikka)