Metsäbiotalous

Metsiin ja puuhun perustuva metsäbiotalous (vihreä biotalous) kattaa useita erilaisia teollisuuden ja tuotannon aloja ja toimintoja, jotka pohjautuvat puuhun tai metsiin. Metsäbiotalouteen kuuluu esimerkiksi metsäbiomassan jalostaminen metsä-, energia-, kemian- tai elintarviketeollisuudessa. Metsäbiotalous kattaa siten lukuisia erilaisia puuraaka-aineeseen pohjautuvia tuotantoprosesseja ja vastaavasti myös lopputuotteiden kirjo on laaja.

Perinteisten tuotteiden, kuten esimerkiksi sahatavaran tai paperin ohella metsäbiomassasta tuotetaan raaka-aineita esimerkiksi kangaskuitujen, kemikaalien, kosmetiikan, liikennepolttoaineiden, lääkkeiden, älypakkausten, pinnoitteiden, liimojen, muovien, komposiittien, eläinrehujen ja funktionaalisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Uusia käyttökohteita ja -tapoja etsitään ja kehitetään edelleen. Erilaisiin tuotteisiin voi tutustua esimerkiksi Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvastossa.

Sen lisäksi että metsät tuottavat raaka-ainetta erilaisiin teollisiin prosesseihin ja tuotteisiin, metsäbiotaloutta ovat myös metsien tarjoamat virkistyskäyttö, marjat, riista ja luontomatkailu. Esimerkiksi luontomatkailun luetaan olevan osa biotaloutta. Myöskään metsien aineettomia hyötyjä ei pidä unohtaa. Niitä ovat puiden tuottama happi ilmakehään ja eroosion eli maaperän kulumisen estäminen.

Metsäbiotalouden yksi ydinajatus on hyödyntää tehokkaasti metsien tarjoamia raaka-aineita, puuta ja sen erilaisia ainesosia, teknologioita, palveluja ja energiaa. Tavoitteena on käyttää puuta enenevässä määrin tuotannossa, jossa raaka-ainepohja on perinteisesti ollut uusiutumaton. Tästä yhtenä esimerkkinä on erilaisten muovien korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla. Biotalous kytkeytyy kestävyyden, kiertotalouden, resurssiviisauden ja hiilineutraaliuden käsitteisiin.

Resurssitehokkuus ja kierrättäminen on osa metsäteollisuutta

Suomalainen metsäteollisuus hyödyntää hankkimansa raaka-aineen sekä erilaiset sivuvirrat ja tähteet tehokkaasti. Prosesseja kehitetään siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta ja ympäristövaikutukset pienenevät. Lähes kaikki metsäteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään edelleen jatkoprosesseissa. Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvä hake käytetään sellun ja lastulevyn raaka-aineena. Sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan puolestaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä. Pakkausten ja paperin kierrätys- ja hyödyntämisaste Suomessa on korkea.

Metsäbiotaloutta on viime vuosina edistetty mm. Uusiutuva energia- sekä Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeissa. Lisäksi puupohjaisten tuotteiden roolia korostetaan mm. Kiertotalouden toimenpideohjelmassa (2017) ja Muovitiekartassa (2018).

Muualla palvelussamme
Euroopan biotalousasiantuntijat koolla Helsingissä (EU2019FI:n, MMM.n, TEM:n tiedote 9.7.2019)
Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia (MMM:n tiedote 6.6.2019)
Metsien ekosysteemipalvelut
Metsäteollisuus Suomessa
Puun energiakäyttö
Kiertotalous: Metsät ja puu kiertotaloudessa
Metsien taloudellinen merkitys Suomessa -infokuvia

 

Muualla verkossa
Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto (Suomen metsäyhdistys)
Wood-Based Bioeconomy Solving Global Challenges (TEM 2017)
Vihreä biotalous - 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (Luonnonvarakeskus 59/2016)
Muovitiekartta Suomelle - Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa (Ympäristöministeriö 2018)
Kiertotaloustoimenpideohjelma (Ympäristöministeriö 2017)
Biotalous.fi
Suomen biotalousstrategia (2014)
Metsästä kohti biotalouden edelläkävijyyttä (TEM 2015)
Pohjoismainen biotalousstrategia The rapidly developing nordic bioeconomy (2018)
Tandem Forest Values -tutkimusohjelma

Lisätietoja

Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Osaston johto 0295162429  


Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350