Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Foppi on kohta edessäsi, oletko valmis?

Sebastian Hielm Julkaisupäivä 25.4.2022 14.47 Blogit MMM

EU:n komissio julkaisi ruokapoliittisen Pellolta pöytään -strategiansa toimikautensa alussa, keväällä 2020. Se on laaja ja moniulotteinen asiakirja, joka toteutuessaan muuttaa tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa kohti sellaista kestävyyttä jota selviytymisemme edellyttää. Koska tarvittavat muutokset ovat joskus hyvinkin laajoja, on strategian toimeenpanoon liittyviä toimenpiteitä myös vastustettu – tai ainakin toppuuteltu. Nähtäväksi siis jää, kuinka moni ehdotus etenee velvoittavaksi lainsäädännöksi saakka.

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen osalta strategia peräänkuuluttaa parempaa kuluttajainformaatiota kestävien ja terveellisten valintojen tueksi. Luulisi, että kaikki kannattavat tällaista yleishyvää tavoitetta, muuta ehei: aina löytyy niitä, joille (sinänsä vaillinaisen) nykytilanteen jatkaminen tulee päämääräksi. Pakkausmerkintöjen osalta loppuvuodeksi 2022 odotettu ehdotus yhdenmukaistetusta pakollisesta pakkauksen etupuolella esitettävästä ravintoarvomerkinnästä (FOPNL, eli ”foppi”) on tähän mennessä herättänyt eniten keskustelua – ehkä siitä syystä, että ehdotuksen voi olettaa toteutuvan jossain muodossa.

”Foppeja” ovat meille tuttu Sydänmerkki sekä Skandinaviassa käytetty Nyckelhålet; molemmat viestivät kuluttajalle siitä, että kyseinen tuote on terveellisempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Viesti on siis yksinomaan positiivinen eikä se varoita kuluttajaa siinä tapauksessa, että hän on valitsemassa vähemmän terveellistä elintarviketta (tai annosta, sillä Sydänmerkillä viestitään tehokkaasti myös tarjoilupaikoissa). 

Kahdeksassa Keski-Euroopan maassa on kuitenkin jo käytössä tai otetaan lähiaikoina käyttöön toisenlainen foppi: Nutri-Score. Tämä merkintä on ohjaavuudeltaan parempi, sillä se myös kertoo epäterveellisistä valinnoista. Merkki on luonteeltaan värillinen viisiportainen asteikko, jossa syvänvihreä A kuvaa terveellisimpiä ja tummanpunainen E vähiten terveellisiä elintarvikkeita. Merkin hyödyt ovat ilmeisiä: se on helposti ymmärrettävä kuluttajan koulutus- ja kulttuuritaustasta riippumatta, ja sen varoitusviesti tulee tarpeeseen aikana, jolloin EU:n päällimmäinen kansanterveyshaaste johtuu epäterveellisestä ruokavaliosta yhdistettynä vähenevään liikkumiseen.

Suomen kanta on, että EU:n harmonisoiduksi ja (mieluiten) pakolliseksi merkinnäksi pitäisi tulla Nutri-Score tai jokin muunnos siitä. Olemme esittäneet komissiolle (joka valmistelee säädösehdotuksen), että hienoisesti muuttamalla Nutri-Scoren luokitteluperusteita se toimisi nykyistä paremmin ja tukisi paremmin niidenkin maiden ravitsemustavoitteita, jotka eivät vielä ole ottaneet merkkiä käyttöönsä. Olemme mm. peräänkuuluttaneet seuraavia säätöjä algoritmeihin: tiukennusta suola-asteikkoon, kasvirasvoista ja kuidusta tulisi saada ”plussaa” kun taas proteiinipitoisuudesta ei sekä selkeämpää jakoa eri elintarvikeryhmiin, joissa kaikissa olisi omat ravintoaineiden tavoitearvot nykyisten poikkeusryhmien (juomat, rasvat, juustot) tilalle.

On toki mahdollista, että EU:n jäsenmaat eivät pääse yhteisymmärrykseen FOPNL-ehdotuksesta, jolloin tilanne säilyy nykyisellään. Siinä tapauksessa Suomi harkinnee vakavasti, liitymmekö niihin maihin, jotka edellyttävät Nutri-Scoren käyttöä elintarvikepakkauksissa. Merkin näkyvyys ja tunnettuus lisääntyy joka tapauksessa täällä sitä mukaa, kun sen käyttö laajenee Keski-Euroopassa, missä tuotettuja elintarvikkeita myydään laajasti myös Suomessa. Muissa Pohjoismaissa tunnutaan ajattelevan samoin, vaikka niissäkin viime vuoteen saakka vannottiin Nyckelhåletin nimeen.

Viime kädessä on kysymys siitä, haluammeko lainsäädännöllä edistää liki puolen miljardin eurooppalaisen parempaa ruokavaliota, vai takerrummeko siihen, että meillä on jo kiva ja kotikutoinen sekä joillekin riittävän hyvä Sydänmerkki/Nyckelhålet.

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.