Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Lannoitelainsäädäntö tukemaan turvallista ravinnekierrätystä

Titta Berlin Julkaisupäivä 27.9.2021 12.11 Blogit MMM

Kesällä 2019 hyväksytyn EU:n lannoitevalmisteasetuksen soveltaminen alkaa 16.7.2022. Asetus on osa EU:n kiertotalouspakettia ja sen tarkoituksena on luoda yhtenäiset ja tasapuoliset markkinat perinteisten mineraalilannoitteiden lisäksi myös orgaanisille lannoitevalmisteille, kuten orgaanisille lannoitteille, maanparannusaineille ja kasvualustoille.

Merkittävä uudistus on turvallisuuskriteerien sisällyttäminen EU-asetukseen. Kriteerien avulla pyritään varmistamaan, että yhtä lailla neitseellisistä raaka-aineista ja kierrätettävistä jätemateriaaleista valmistetut tuotteet ovat turvallisia kasvien, eläinten, ihmisten ja ympäristön näkökulmasta. Asetus sisältää vaatimuksia käsittelymenetelmille sekä raaka-aineiden ja lopputuotteiden haitallisten aineiden raja-arvoja.

Lannoitevalmisteasetus on osa tuotelainsäädäntöä ja sen takia muun muassa sähkölaitteista ja leluista tuttu CE-merkintä korvaa vähitellen nykyisen EY-lannoite -merkinnän. CE-merkintä on merkintä, jolla tuotteen valmistaja, maahantuoja tai valtuutettu edustaja vakuuttaa, että tuote täyttää tuotetta koskevien säännösten vaatimukset. CE-merkki ei ole viranomaisen tai muun tahon myöntämä, vaan valmistaja tai valtuutettu edustaja kiinnittää merkinnän itse. Viranomaiset valvovat markkinoilla olevien tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ja CE-merkinnän asianmukaista käyttöä.

Asetuksella ei jatkossakaan suoraan estetä sellaisten lannoitevalmisteiden myyntiä, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia. Lähestymistapa onkin poikkeava monen muun sektorin lainsäädäntöön verrattuna. Syynä tähän on se, että osa lannoitevalmisteissa hyödynnettävistä raaka-aineista ja lannoitevalmisteiden markkinoista ovat hyvin paikallisia. Markkinoilla tulee siis jatkossakin olemaan CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden lisäksi kansallisen lainsäädännön mukaisia lannoitevalmisteita, joita voidaan lisäksi markkinoida muualla EU:ssa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella.

EU-asetus edellyttää jossain määrin kansallista toimeenpanoa. Kansallisesti on säädettävä esimerkiksi vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten nimeämisestä ja asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Lisäksi muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön aiheuttavat yhteiskunnan asenteiden ja arvojen sekä talousajattelun muutokset. Tavoitteena on siirtyä kiertotalousmalliin, jossa talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Nykyinen lannoitevalmisteiden tyyppinimijärjestelmä pohjautuu 1970-luvun lannoitedirektiiveihin. Tällöin vallalla oli puhtaasti luonnonvarojen ylikulutukseen pohjautuva lineaarinen talousmalli, jossa tuotteet valmistetaan käyttäen neitseellisiä raaka-aineita, käytetään ja lopulta heitetään pois. Kiertotalouden tärkeä osa-alue on ravinnekierrätys. Ravinnekierrätyksen kääntöpuolena on kuitenkin materiaalien sisältämien mahdollisten haitallisten aineiden kulkeutuminen ympäristöön.

Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan EU-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön toimintatavat sekä luomaan joustava toimintamalli, joka edistää uusien kestävästi valmistettujen tuotteiden markkinoita varmistaen samalla niiden turvallisuuden. Lakiehdotus lähtee lausuntokierrokselle vuoden loppupuolella ja lakia täydentävien asetusten valmistelu alkaa syksyn aikana.

Kirjoittaja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolla.
 

Biotalous Lainsäädäntö MMM Ruoka ja maatalous Titta Berlin

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.