Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maailman metsien suojelun vaikutukset tuntuvat myös Suomessa 

Tatu Torniainen Julkaisupäivä 23.2.2022 15.30 Blogit MMM

Komissio julkaisi viime vuoden marraskuussa metsäkadon torjuntaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Ehdotuksen taustalla on huoli maailman metsien ja erityisesti tropiikin metsien tilanteesta. Joka vuosi häviää yli kymmenen miljoonaa hehtaaria metsää. Ala vastaa noin puolta Suomen metsistä.

Metsäkadon aiheuttamat päästöt ovat yli 10 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Osuus on suurempi kuin liikenteen. Metsien väheneminen myös kiihdyttää monimuotoisuuden heikkenemistä. 

Ehdotuksen tavoitteena on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n markkinoille sekä edistää sellaisten tuotantoketjujen perustamista, jotka eivät aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. 

Tuonnin ohella myös kotimaan tuotantoa sekä vienti sisältyvät ehdotukseen. Sääntelyn kohteena ovat soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja sekä puu. Suomessa tuotetaan kahta jälkimmäistä. Tuotekirjon laajuuden vuoksi ehdotus koskettaa kaikkia kuluttajia sekä laajasti talouden eri sektoreita, maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa sekä muut näitä hyödykkeitä käyttävät teollisuudenalat mukaan lukien. 

Suomi on harvoja maita Euroopassa, joissa metsiä raivataan karjankasvatuksen tarpeisiin. Syyt tähän ovat moninaiset. Taustalla voi olla lupajärjestelmän aiheuttama tarve lannanlevitysalan kasvattamiseen tai epäoptimaalisen peltorakenteen aiheuttamat oikaisutarpeet. Kukaan ei raivaa peltoa huvin vuoksi omaksi ilokseen. Suomessa metsät peittävät yli kolme neljännestä maa-alasta. Siksi metsää joudutaan usein kaatamaan, kun maata tarvitaan muuhun käyttöön, oli kyseessä sitten rakentaminen, tuulivoimalan perustaminen tai pellonraivaus. Asetusehdotus koskee kuitenkin vain pellonraivausta maatalouden tarpeisiin, koska 80-90 % globaalista metsäkadosta johtuu maataloudesta.

Pellonraivauksen tarkastelu alkaisi vuoden 2021 alusta. Taannehtiva lainsäädäntö ei ole koskaan oikeusturvan kannalta helppo asia. Vaikka aikaraja saataisiin siirrettyä myöhäisempään ajankohtaan, tulee epävarmuus jatkumaan aina asetuksen hyväksymiseen asti. Tämä kestää EU:n toimielimissä yleensä vuodesta kahteen. 

Ehdotukseen sisältyy myös vaatimus siitä, ettei puunkorjuulla heikennetä metsien tilaa. Puutavara-asetuksen vaatimus laillisuudesta ulottuisi nyt myös puutavaran ja –tuotteiden kestävyyteen. Se milloin puunkorjuun katsottaisiin heikentäneen metsien tilaa siinä määrin, että se enää ei täyttäisi asetuksen vaatimuksia, jää ehdotuksen myötä vielä avoimeksi. Metsien tila on laadullinen käsite, siitä on monta tulkintaa ja sitä on verrattain vaikeaa arvioida. Siksi vaikutusten arviointi tässä vaiheessa on vaikeaa. 

Ehdotuksen vaatimukset tulevat lisäämään yritysten ja hallinnon työmäärää ja kustannuksia. Vaikutukset voivat ulottua myös yksityisiin maanomistajiin asti. Jos metsien hoito ja käyttö vaikeutuu, heikentyy myös motivaatio säilyttää metsiä.

Lisätoimet maailman metsien suojelemiseksi ovat tarpeen. Myös Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä.  Tämä edellyttää oikeudenmukaisia ja selkeitä sääntöjä sekä tasapainon löytämistä yhteisen hyvän, yritysten toimintaedellytysten ja yksityisen maanomistajan oikeuksien välillä. Voi perustellusti kysyä onko esimerkiksi etelä-amerikkalaisen farmarin huoli perheen leivästä ja toimeentulosta vähäisempi kuin suomalaisen kollegan. Jos nämä huolet pystytään tunnistamaan ja ratkaisemaan, on myös maailman mesien suojelu mahdollista.

Kirjoittaja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja biotalousyksikössä
 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.