Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Metsien ilmastovaikutuksia ei ole tarkoituksenmukaista arvioida vain hiilinielunäkökulmasta

Elias Hurmekoski Julkaisupäivä 22.5.2019 13.42 Blogit MMM

Pariisin sopimuksen keskeisin tavoite on sitouttaa kaikki osapuolet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen niin, että ihmisen aikaansaamat päästöt ja nielut olisivat tasapainossa viimeistään kuluvan vuosisadan puolivälin jälkeen. Päästöjä tulee siksi vähentää niin nopeasti kuin mahdollista ja samaan aikaan huolehtia hiilivarastojen säilyttämisestä ja kasvattamisesta.

Metsät ovat toistaiseksi ainoa merkittävä mekanismi, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoi hiiltä kasveihin ja maaperään. Jokaisen sektorin on pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta kaikin mahdollisin lisätoimin, eikä metsäsektori voi muodostaa tässä poikkeusta. Tästä periaatteesta kaikki ovat varmasti yksimielisiä, mutta keinot jakavat mielipiteitä.

Metsien ilmastovaikutuksiin liittyy päästövähennyksiin verrattuna joukko erityispiirteitä, jotka on välttämätöntä ottaa huomioon ilmastotoimia suunniteltaessa. Erityispiirteet liittyvät muun muassa fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen puulla (substituutiovaikutus), nettonielun vähittäiseen hiipumiseen puuston ikääntyessä sekä esimerkiksi metsäpaloihin ja kasvitauteihin liittyvään epävarmuuteen hiilivaraston pysyvyydestä. 

Ilmastovaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös puun käyttökohteiden elinikä sekä muilla sektoreilla korvausvaikutusten takia vältetyt päästöt. Hiilitaselaskelmissa joudutaan lisäksi tekemään lukuisia oletuksia, jotka vaikuttavat erittäin olennaisesti laskelmien lopputuloksiin. Oletukset koskevat käyttökohteiden lisäksi muun muassa metsänhoitomenetelmiä, hiilivuotoa ulkomaille, ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sitä mitä tapahtuisi, jos metsiä ei hyödynnettäisi ollenkaan. 

Kaikkia edellä mainittuja tekijöitä on vaikea hahmottaa yhtäaikaisesti ja huomioida riittävän kattavasti edes monitieteisessä tutkimuskonsortiossa, saati sitten yksittäisessä julkaisussa. Tämä seikka yhdessä monien vaihtoehtoisten oletusten ja systeemirajausten kanssa selittänee osaltaan sitä, miksi tutkittuun tietoon nojaavat päätelmät ja mielipiteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Erittäin monimutkaisiin kysymyksiin ei ole mielekästä tarjota liian yksinkertaistavia vastauksia.

Hakkuutaso määräytyy ensisijaisesti globaalin metsäteollisuuden suhdanteiden ja kilpailukyvyn sekä yksityisten maanomistajien preferenssien perusteella. Näin ollen huomiota olisi toivottavaa laajentaa hakkuiden määrästä entistä enemmän esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten metsiin ja muihin luonnonvaroihin kohdistuvaa kestämättömän suurta kysyntää olisi mahdollista pienentää?
  • Miten puun käytöllä aikaansaatuja päästövähennyksiä (substituutiovaikutuksia) voitaisiin kasvattaa?

Hiilinielujen pienenemistä voitaneen ehkäistä hiilivuotoriskin takia lähinnä materiaalien käyttöä vähentämällä eli käytännössä resurssitehokkuutta ja kierrätystä lisäämällä. Merkittäviä päästövähennyksiä olisi puolestaan mahdollista saavuttaa puunkäyttökohteita muuttamalla. Puuta voitaisiin käyttää enenevästi muun muassa rakennusaineena ja tekstiilien ja kemikaalien tuotannossa. Näin vähennettäisiin betonin, teräksen, puuvillan, öljyn ja öljyjohdannaisten tuotantoa sekä niistä aiheutuvia päästöjä.

Nettonielua on mahdollista kasvattaa myös lisäämällä metsien kasvua oikea-aikaisella metsänhoidolla ja lannoituksella, pidentämällä metsien kiertoaikaa sekä kannustamalla metsänomistajia metsätuhojen ennaltaehkäisyyn. Hiilivaraston vähenemistä ojitetuilla turvemailla voidaan puolestaan estää suoekosysteemien ennallistamisella. 

Vuonna 2017 laadittu kiertotalouden toimenpideohjelma ja tänä vuonna päivitetty kansallinen metsästrategia 2025 pyrkivät yhdessä edistämään edellä mainittuja toimia. Toimijoiden välinen yhteistyö on edellytys sille, että aloitteita saadaan jalkautettua myös käytäntöön.

Elias Hurmekoski
Erityisasiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö


MMT Elias Hurmekoski vastaa maa- ja metsätalousministeriössä EU-puheenjohtajuuskaudella maankäyttösektoriin (LULUCF, AFOLU) liittyvistä kansainvälisen ilmastopolitiikan kysymyksistä. Tutkimusalueet: https://www.researchgate.net/profile/Elias_Hurmekoski
 

Elias Hurmekoski Luonto ja ilmasto MMM Metsät

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.