Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Ruokaa myös poikkeavissa oloissa

Minna-Mari Kaila Julkaisupäivä 15.3.2022 13.12 Blogit

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskeisinä tavoitteina on turvata kuluttajille kohtuuhintaiset ja turvalliset elintarvikkeet kaikissa olosuhteissa. Tukien avulla turvataan viljelijöille tuotantomahdollisuudet ja kohtuulliset tulot. 

Kirjoitin nämä kaksi lausetta kaksi vuotta sitten, koronapandemian tehdessä tuhojaan modernille maailmanjärjestykselle. Lauseet ovat yhteisen maatalouspolitiikan ydintä, jotka hyvinä aikoina kirjoitetaan vain muodon vuoksi. Nyt tuo palvelulupaus on arvokasta tavaraa. 

Vieläkin kiusaavan pandemian uskottiin olevan pahinta, mitä odottaa saattoi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että pahempaakin on luvassa. Maailman vilja-aitassa soditaan, mustanmullan alueella kevätkylvöt jäävät tekemättä ja odotettavissa on hyvin poikkeukselliset ajat.  

Suomessa ei pohjoisista oloista eikä harvasta asutuksesta huolimatta ole hylätty maataloutta, maaseudun elinkeinoja ja sitä tähdellistä selkärankaa, minkä varassa huoltovarmuus seisoo. Houkutus halvan ruuan tuontiin ulkomailta on suuri. Monissa maissa se onkin käytäntö. Suomen historia on opettanut meitä huoltovarmuudesta. Soraääniä on toki välillä kuultu, mutta enää kukaan ei taida valittaa, että huoltovarmuus ja omavarainen tuotanto ovat vanhanaikaista ajattelua. 

Maataloustuotannon ja ruuan raaka-aineiden varmistaminen tarvitsevat julkista rahaa, joka vuosi. Suomessa maatalouspolitiikkaa toteutetaan meidän omien tavoitteiden mukaisesti, mitkä on sovitettu Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan joskus vähän ahtaisiinkin raameihin. 

Maataloudessa viljantuotannon määrä on säilynyt tasolla, joka tavanomaisena satovuonna mahdollistaa myös joissain tuotteissa viennin, niukkoinakin vuosina pärjätään. Kotieläintuotannon ja puutarhakasvien tuotanto vastaa omaa kulutuskysyntää melko lähelle. Häiriötön ruokaketju toki edellyttää, että ruokaketjun kaikki muutkin lenkit toimivat siemenestä kaupan kassalle asti. 
 
Ruuantuotannon ja maaseutujen elinvoimaisuuden tukemiseen Suomessa käytetään vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Tästä määrästä noin 85 % eli runsaat 1,7 miljardia euroa kohdistuu suoraan maatilojen tuotannon turvaamiseen. Tällä osuudella edistetään myös esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja luomutuotantoa. 

Näiden lisäksi rahoitetaan investointeja ja kehittämishankkeita. Esimerkiksi bioenergiaan perustuvaa energiantuotantoa on rahoitettu ja tullaan rahoittamaan julkisin varoin. Kriisinkestävyyttä parantaa omavaraisen energiantuotannon lisääminen.
 
Poikkeukselliset olosuhteet ja kustannusten nousu vaikuttavat siihen, että ruuan hinta voi nykyisestä nousta. Ruuan hinnan nousun voimme kestää jollain tavoin, mutta ruuan saatavuuden heikentymistä emme. Maataloustuet ovat täyttäneet oman tehtävänsä sen tärkeimmän tavoitteen kannalta, kun sinun ja minun ei tarvitse jokapäiväisen leivän riittävyyttä murehtia.
 
Ruokavirasto julkaisee vuoden 2021 maksetut tuet 15.3.2022.

Minna-Mari Kaila 
Ruokaosaston osastopäällikkö 
 

EU ja kansainväliset asiat Hallinto Maaseutu Minna-Mari Kaila Poimi teemaksi Poimi uutisnostoksi Ruoka ja maatalous

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.