Suomeen viime viikolla tullutta Lumiksi nimettyä tyttöpanda JIn Baobaoa on kuvattu Kiinan kauneimmaksi pandaksi. Nokkelakin Lumi on, sillä estääkseen veljeään syömästä omia ruokiaan, panda keksi jo varhain kiivetä puuhun herkuttelemaan, koska velipoika oli selvästi kömpelömpi. 

Ähtärin eläinpuiston pandanaaras Jin Baobao aterioimassa. Kuva Jaana Husu-Kallio

Pyry-uros on komea vekkuli. Ähtäriin tultuaan Hua Bao merkitsi nopeasti oman reviirinsä: täällä asun minä! Hyvin ruoka maistui heti myös uudessa, hyväksi todetussa kodissa pitkän matkan jälkeen. Näiden hienojen eläinten kautta myös Suomella on nyt oma vastuunsa pandojen kansainvälisessä suojelutyössä. 

Panda on luonnonsuojelun symboli

Isopandalla (Ailuropoda melanoleuca) on Kiinassa pitkä historia. Laji on luonnonsuojelun symboli Kiinan lisäksi kaikkialla maailmassa. Kuten monen muunkin eläinlajin osalta, myös jättiläispandan suojelutyö on muuttunut vuosikymmenten varrella. Luontoon palauttamisohjelma käynnistyi pari vuotta sitten. Yhdeksästä pandasta seitsemän on pärjännyt luonnossa toistaiseksi hyvin.

Eläintarhoja pidetään välttämättömänä tukemaan luonnossa olevan eläinkannan suojelua. Pandaohjelman tavoite 50–60 eläimen sijoittamisesta Kiinan ulkopuolisiin tarhoihin on nyt täyttymässä. Kiinan viranomaisten mukaan ulkomailla pandoja on nyt 51. Taustalla on kokemus Sichuanin suurta tuhoa pandoille aiheuttaneesta maanjäristyksestä ja tarttuvien eläintautien, kuten penikkataudin leviämisvaara.

Ähtäristä lisäarvoa pandojen suojeluun ja tutkimukseen

Kiina uudisti 1990-luvulla suojeluohjelman rinnalla myös pandojen luovuttamisen ehtoja. Yhteistyössä korostuu tieteellinen tutkimus vastaanottavan maan kanssa.

Suomen ja Ähtärin olosuhteet luovat erinomaiset puitteet tälle työlle. Tarha on kansainvälisesti tunnettu muun muassa metsäpeuran luontoon palauttamisohjelmastaan. Myös äärimmäisen uhanalainen näätäeläin vesikko on saatu lisääntymään Ähtärin tarhassa.

Aloite pandojen Suomeen saamiseksi tuli eläintarhan ja tutkimuksen asiantuntijoilta. Suomen ja Kiinan välillä metsäalan tutkimuksella on 40 vuoden historia. Tänä vuonna joka toinen vuosi pidettävä ministeriömme ja Kiinan metsäviraston yhteistyökokous järjestetään jo 20. kerran. Lukuisten metsiä koskevien tutkimushankkeiden rinnalle voimme nyt nostaa myös pandoja koskevan tutkimustyön. Suomen neljä vuodenaikaa luovat tutkimukselle oivallisen pohjan. Suomessa pandat ovat luontaista elinaluettaan vastaavissa ilmastollisissa oloissa, toisin kuin useimmissa muissa Kiinan ulkopuolisissa pandan sijoitusmaissa.

Pandakoiras Hua Bao eli Pyry tutustuu uuteen reviiriinsä Ähtärin Pandatalossa. Kuva: Jaana Husu-Kallio

Karvaiset suurlähettiläät

Pandat ovat olleet yli 1300 vuotta maansa suurlähettiläinä. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että näiden eläinten luovuttamisesta uuteen maahan päätetään korkeimmalla poliittisella tasolla yhä edelleen. Lupaus pandojen saamisesta Suomeen oli yksi 100-vuotisjuhlaa viettävän maamme kohokohdista, niin myös minulle eläinlääkärinä ja suojeluhankkeen pääneuvottelijana Suomessa. Matkan varrella tuli hyvin selväksi, kuinka huolellisesti luovutuspäätöstä Kiinan pandahallinnossa (China Wildlife Concervation Association) pohdittiin. Päätös luovuttaa pandat Suomeen osoittaa, että luottamus suomalaisiin tutkijoihin ja eläintarhan ammattilaisiin saa tukea Suomen ja Kiinan välisistä hyvistä suhteista paitsi metsäntutkimuksen, myös muilla aloilla.

Suomen pandatarha erottuu edukseen

Oma lähtökohtani valtion puolesta hanketta vetäneenä on koko ajan ollut selvä. Tarjoamme pandoille parhaat mahdolliset olosuhteet. Tästä saimme vakuutettua myös kiinalaiset yhteistyötahomme: Chengdun läksiäisjuhlassa pandatarhan johtaja itse puheessaan sanoi saman: Jin Baobao ja Hua Bao pääsevät parhaaseen tarhaan, joka Kiinan ulkopuolelta löytyy. Ähtäri Zoo on ennätysajassa rakentanut upean pandatarhan. Karhujen käytössä on suuret ulkotarhat, jossa ne pääsevät leikkimään lumessa, niiden luonnollisessa elementissä, jota muissa pandansijoitusmaissa ei voida tarjota. Sisätilat huomioivat eläinten tarpeita hyvin vuoripuroineen ja vetäytymistiloineen.

Olen hyvin onnellinen upeasti toteutuneesta hankkeestamme ja toivon voivani välittää tätä iloa muillekin suomalaisille. Voimme aidosti olla ylpeitä maastamme, joka on etuoikeutettu saadessaan pandat hoidettavaksi. Olen varma, että myös Lumi ja Pyry, lumipandamme, tulevat oman tyytyväisyytensä kaikille tarhassa kävijöille osoittamaan.

Jaana Husu-Kallio

kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kirjoittaja vastasi pandojen suojeluhankkeen neuvotteluista Kiinan ja Suomen välillä vuodesta 2014 lähtien, jolloin neuvottelut maiden välillä päätettiin aloittaa.