"EU uudistuu aina kriisien kautta" - on sanonta, jota aina silloin tällöin toistellaan. Juuri nyt Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden tilanne näyttää siltä, että solidaarisuutta yhteismarkkina-alueella tarvitaan. Lähimmäisenrakkautta tunnustetaan jäsenmaiden välillä määrärahoin ja yhteisin säännöin. Tai näin ainakin komissio ehdottaa.

Komission ehdotukset uudesta rahoituskehyksestä sekä ns. elvytyspaketti ja uudistettu sektorilainsäädäntö saavat uutta liikettä jumiutuneeseen EU-politiikan valmisteluun. Suurimman huomion saavat luonnollisesti satojen miljardien lisäpaketit koronakriisin jälkeiseen elvytykseen, mutta muutoksia on ehdotettu myös arkisempiin asioihin. Maatalouspolitiikkaan komission ehdotukset tuovat jonkin verran uutta ja ehdotus sisältää myös kohtuullisen määrän lisää rahoitusta.

Maatalouspolitiikasta ei uutta tiedonantoa tullut, mutta sitäkin merkittävämmin asiaa sivuttiin ns. Pellolta pöytää- strategian tiedonannossa. Ehdotuskokonaisuus kuuluu jo aiemmin julkaistuun komission Vihreän kehityksen ohjelmaan, jolla EU:n suuntaa on tarkoitus reivata nykyistä kestävämmäksi. Tässä tiedonannossa toistuivat termit kestävyys, luonnon monimuotoisuus, bioenergia ja laajakaistat. Näihin komissio katsoo kaivattavan lisäpanostuksia. Vastinpariksi näille ehdotuksille rahoituskehysehdotuksessa esitetään lisää varoja maaseuturahastoon, jotta uusia haasteita voitaisiin rahoittaa.

Suomi saa kokoonsa nähden hyvin maaseuturahaston varoja. Toki nykyisen maaseutuohjelman ja oletettavasti myös tulevan strategiasuunnitelman toimenpiteisiin käytetään kansallisia varoja kuitenkin EU-rahaa enemmän. Ehdotetut lisäykset maaseuturahastoon ovat Suomelle tervetulleita. Maatalouspolitiikan uudistamisessa viestimme on ollut, että juuri parasta eurooppalaista lisäarvoa saadaan panostamalla varoja kestävään maatalouteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Eikä ole pahitteeksi tunnustaa, että EU:n yhteismarkkina vaatii edelleen tiettyä "tasaista pelikenttää" myös maatalouden luonnonolojen suhteen.

Komission uusien ehdotusten perkaaminen on alkanut välittömästi. Sisällöstä tiedetään tosin vasta ehdotuksen raamit ja päätös rahoituskehyksistä ja elvytyspaketin kokonaisuudesta tehdään valtionpäämiesten tasolla Eurooppa-neuvostossa. Seuraavan kerran valtionpäämiehet kokoontuvat heinäkuun puolen välin jälkeen.

Yhden vuoden siirtymäaika nykyisen maatalouspolitiikan jatkamiseksi on kuitenkin liian lyhyt, joten neuvosto ja Euroopan Parlamentti ovat jo sopineet siitä, että siirtymäkausi venyy kahteen vuoteen. Tämä antaa tervetullutta lisäaikaa tulevien maatalouden strategisten suunnitelmien valmistelulle.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö