Elina Nikkola kirjoittaa blogissaan valtioneuvoston tulevaisuusselonteon kuvailemista mahdollisista tulevaisuuden maailmoista. Dystopioiden rinnalla yhtenä skenaariona on "yhteistyön maailma".

Teija Ruokamo kirjoittaa blogissaan suomalaisille tutustua raaka-aineesta: kaurasta. Tänä päivänä kaura on myös tärkeä ja menestyvä vientituote, jolle riittää kysyntää, kirjoittaa Ruokamo. Tärkeässä roolissa kansainvälistymiselle ovat esimerkiksi erilaiset messut sekä rohkeus kokeilla, uskoa omaan tuotteeseen ja valmiudet panostaa vientiin.

Anne Pihlanto ja Titta Tapiola Luonnonvarakeskukselta kirjoittavat blogissaan kasviproteiinien kirkkaalta näyttävästä tulevaisuudesta. Jotta kasviproteiinit pääsevät täyteen kukoistukseensa, tarvitaan yhteistyötä. ACE-Life hankkeessa vahvistetaankin Suomen kasviproteiinien arvoketjuja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa kotimaista huoltovarmuutta, tuotannon ilmastoystävällisyyttä sekä tukea terveellistä ruokavaliota.

Lasse Leipola kirjoittaa blogissaan ruokajärjestelmän muuttuvasta luonteesta. Nyt edessä on taas uusi muutos: ilmastokriisin torjuminen, mikä edellyttää suuripäästöisten raaka-aineiden käytön vähentämistä. Leipola kirjoittaa: "Parhaillaan valmisteltava ruokastrategia rakentaa yhteistä tilannekuvaa ja kuvaa tavoiteltua kehityksen suuntaa." Yhteinen suunnitelma on tärkeä muutoksessa.

Ina Liljeström kirjoittaa blogissaan ruokamatkailusta ja Suomesta löytyvistä perinneherkuista, joita voisi huippubrändeiksikin kutsua. Liljeström kirjoittaa: "Ruokamatkailu on kovassa nousussa. Kehitys tukee ruokajärjestelmän kestävyyttä ja huoltovarmuutta sekä vahvistaa maaseutuelinkeinoja ja aluetaloutta."

Elina Tuiskunen ja Sarella Arkkila kirjoittavat blogissaan nuorten ajatuksista suomalaisesta maataloudesta. Nuorten kuunteleminen ja heidän mukaan saaminen maatalouden tulevaisuuteen ovat tärkeitä tavoitteita.

Vesa Auvinen ja Laura Forsman käyvät blogikirjoituksessaan läpi Ruoka2040 Strackathonin tuloksia sekä kertaavat menetelmän etuja. Blogista voit lukea, millaisen tulevaisuuden tiimiläiset kuvittelivat. Strackathon menetelmänä kannustaa luovuuteen ja yhteistyöhön!

Matti Puolimatka kirjoittaa blogissaan, että Suomella on kaikki edellytykset olla ruuantuotannon suurvalta. Meiltä löytyy monia vahvuuksia, joita voimme käyttää hyödyksi. Haasteitakin on, mutta niistäkin on mahdollista selvitä yhteistyöllä.

Sari Iivonen kirjoittaa blogissaan luomun tärkeydestä osana suomalaista ruokajärjestelmää. Suomesta löytyy vielä paljon potentiaalia hyödyntää luomutuotantoa. Olisi tärkeää ymmärtää entistä paremmin kuluttajien mieltymyksiä ja nuorten yrittäjien tarpeita, mutta myös laajemmin luomutuotannon asemaa yhteiskunnassamme ja sille asetettua roolia kestävämmässä ruokajärjestelmässä.

Annika Lonkila kirjoittaa blogissaan suomalaisen eläintuotannon neljästä paradigmasta. Paradigmat ovat tietyssä ajassa ja paikassa yleisesti hyväksyttyjä ajattelutapoja, jotka vaikuttavat toimintaamme ja rajaavat yhteiskunnallisiin ongelmiin esitettyjä ratkaisuja. Lonkilan mukaan suomalaisen eläintuotannon paradigmoihin liittyy ominaisuuksia, jotka voivat hidastaa tai estää kestävyysmurrosta ruokajärjestelmässämme.