Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto neuvottelevat ELY-keskusten kanssa vuosittain maaseudun kehittämisen sekä maa- ja elintarviketalouden tavoitteista sekä toimeenpanosta. Keskusteluissa ovat ELY-keskuksen keskeiset painotukset ja toimet seuraavalle vuodelle. 

Toimialaneuvottelut perustuvat MMM:n strategiaan: miten ELY-keskus edistää vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukykyä, maaseudun elinkeinojen monipuolistamista, uutta yrittäjyyttä, maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua sekä miten ELY-keskus lisää hyvinvointia uudistuvalla ja kestävällä luonnonvarataloudella ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä. 
ELY-keskusten panos on todella tärkeä MMM:n strategian toimeenpanossa, tulosten ja tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikki 15 ELY-keskusta kehittävät maaseutua ja hoitavat maa- ja elintarviketalouden tehtäviä. 

Toimialaneuvotteluissa ohjaavat tahot ja ELY-keskus sopivat myös toimeenpanon tavoitteista, jotka koskevat esimerkiksi elintarvikeketjun toimijoita, valvontamääriä, sähköistä asiointia, käsittelyaikoja, viestintä- ja koulutustoimenpiteitä, maaseutuohjelman vuosittaisia tavoitteita sekä henkilöstöresurssien riittävyyttä, laatua ja osaamista.

 Millaiset ovat sitten painotukset tälle vuodelle?  Katse on tiukasti jo tulevaisuudessa, vaikka samalla keskitytään koronan aiheuttamiin muutoksiin. ELY-keskuksien keskeiset painotukset ovat maaseutuohjelman siirtymäkauden varojen sekä elpymisvarojen täysimääräinen hyödyntäminen, oman alueen maaseudun kehittämissuunnitelman toteuttaminen sekä valmistautuminen vuonna 2023 käynnistyvään uuteen, yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisen rahoituskauteen eli CAP-kauteen. 

Monilla alueilla bio- ja kiertotalous ovat keskeisiä painopisteitä. Maaseudun yritysrahoitusta hyödynnetään uusien tuotteiden kehittämisessä tai jalostusasteen parantamisessa. Maatilojen investointituilla parannetaan tilojen kilpailukykyä, kannattavuutta ja edistetään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista. Osaamisen vahvistaminen, yhteistyö ja verkostoituminen toimijoiden kesken ovat tärkeitä keinoja tavoitteiden saavuttamisessa. 

Useat ELY-keskukset halusivat keskustella ilmasto- ja ympäristöasioista. Erityisesti Järvi-Suomen ELY-keskukset puivat ympäristö- ja ilmasto-ohjelmansa toimeenpanoa, odotuksia ja resursointia ministeriön ja Ruokaviraston kanssa. Myös CAP-suunnitelman valmistelu oli suosittu teema: miten yritys- ja hanketuet vaikuttavat alueella, mikä on varojen tilanne ja odotukset tulevan kauden varojen jaolle. Joidenkin alueiden kanssa pureuduttiin erityisesti tiettyihin teemoihin kuten matkailuun ja elintarvikealaan. 

Alkutuotannon kannattavuus ja sen parantamisen keinot todettiin yhteiseksi huoleksi monen ELY-keskuksen kanssa. Iso huoli on, miten uusia yrittäjiä saadaan niin maatalouteen kuin muihin maaseudun yrityksiin. CAP-kauden maatalouden valvontatehtävien sisällöstä ja henkilöstötarpeista kaivattiin lisää tietoa useissa ELY-keskuksissa. Yksittäisiä teemoja olivat mm. porotalous, valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja korvaaminen sekä elintarvikepetoksissa eri osapuolten vastuut ja työnjako. Luomuprosessin kehittäminen puhutti monia alueita. 

Myös maaseutuhallinnon organisoitumisesta tulevaisuudessa keskusteltiin: käynnissä on monia valtakunnallisia työryhmiä työvoimapalveluiden uudistamisesta valtion aluehallinnon selvityshankkeisiin, joiden ratkaisut ja ehdotukset vaikuttavat toisiinsa. 

Neuvottelukierros oli todella onnistunut ja sai erinomaista palautetta niin ELY-keskuksilta kuin ohjaavien tahojen edustajilta.

Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä. Hän koordinoi ruokaosastolla maaseudun kehittämisen sekä maa- ja elintarviketalouden toimialaneuvotteluiden valmistelua.