Suomi on tunnetusti harvaan asuttu maa. Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutuluokituksessa harvaan asutuksi maaseuduksi määriteltävät alueet kattavat 68 % Suomen pinta-alasta, ja siellä asuu 5 % väestöstä. Haasteina näillä alueilla ovat etenkin väestön supistuminen ja vanheneminen, sekä osaavan työvoiman saatavuus. Alueet ovat kuitenkin kansallisesti merkittäviä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen luonnon raaka-aineista. Nämä ns. hama-alueet painottuvat Itä-ja Pohjois-Suomeen.

Harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksia parantamaan ja elinvoimaisuutta vahvistamaan asetettiin 8.10.2020 harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tavoitteita tukevat muun muassa hankehaut, selvitykset ja muut toimenpiteet.

Työryhmän tehtävä on osoittautunut varsin ajankohtaiseksi sen toimikauden aikana. Ensin koronapandemia ajoi suomalaiset mökeille ja maaseuduille, ja hama-alueiden kansallispuistot täyttyivät retkeilijöistä. Kotimaan matkailijat etsivät harvaan asutuilta seuduilta tilaa, omaa rauhaa ja puhdasta luontoa. Muun muassa tämä kehitys innoitti HAMA-parlamentaarisen työryhmän suuntaamaan varojaan kolmen miljoonan euron edestä harvaan asuttujen alueiden luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailun kehittämiseen. Hankkeiden haku käynnistyy vuoden 2022 aikana.

Juuri kun näytti siltä, että pandemia olisi selätetty ja voisimme palata takaisin tavalliseen maailmanmenoon, kuultiin hirvittäviä uutisia: sodan uhka muuttui todeksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Suomessa katseet käännettiin jälleen harvaan asutulle maaseudulle. Tällä kertaa alueita tarkastellaan huoltovarmuus-linssien läpi.

Maaseuduilla on totuttu selviämään omatoimisesti häiriöiden sattuessa. Kotitalouksien tarvikevarat, varalämmitysjärjestelmät, tietotaito ja valmius antaa naapuriapua hädän tullessa ovat todennäköisesti suuremmat kuin kasvukeskuksissa. Siksi on tärkeää vaalia näiden alueiden hyvinvointia: elinvoimaiset maaseudut auttavat vastaamaan kriisitilanteisiin ja mukautumaan äkillisiinkin toimintaympäristön muutoksiin koko Suomen tasolla.

Tarvitaan myös innovatiivista ajattelua. Kyläkaupat ovat usein varsinaisia monipalvelukeskuksia paketti-, apteekki- ja käteisnostopalveluineen, ja ne tuntevat paikalliset tarpeet ja ihmiset. Voitaisiinko kyläkaupat valjastaa poikkeusaikojen turvan tuojaksi hama-alueilla?

Selvää on, että toimintakykyiset hama-alueet auttavat yhteiskuntaa vastaamaan mitä moninaisimpiin haasteisiin, liittyivät ne sitten turvallisuusuhkiin, muuttuvaan ilmastoon tai odottamattomiin pandemioihin. Tällä hetkellä toiminnassa olevan HAMA-parlamentaarisen työryhmän työ jatkuu kesään 2023 saakka. Toivotaan, että loppukausi sujuu rauhallisesti, ja kehittämistyön lähtökohtina voi jatkossakin olla hama-alueiden vahvuudet – ei globaalit kriisit.

Lisää harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän työstä löydät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.