Suomen kestävän kasvun ohjelmassa eli tuttavallisemmin elvytyspaketissa tai RRP:ssä (Recovery and Resilience Plan) varattiin vesiosaamisen kansainvälistymiseen 4 miljoonan euron vipurahoitus. Tavoitteena on luoda uutta dynamiikkaa alalle, jonka potentiaali kasvun osatekijänä on tunnistettu jo vuosia.

Suomen vesifoorumin keväällä 2022 toteuttaman selvityksen mukaan vesialan yrityksiä on Suomessa noin 350 ja niiden liikevaihto on yhteensä 4,9 miljardia euroa. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan vähintään 6,5 miljardiin euroon vuoteen 2026 mennessä. Globaalin vesialan markkina-arvoksi on arvioitu lähteestä riippuen 400-600 miljardia dollaria.

Suomessa on merkittävää vesiteknologiaan ja vesivarojen hallintaan liittyvää osaamista. Maailmalla tälle osaamiselle on yhä kasvavaa kysyntää. Viennin laajamittaisen kasvattamisen tiellä on kuitenkin havaittu haasteita: yritysten pieni koko, julkisen sektorin rooli ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen puute. Tarve lisätä kumppanuuksia, joiden avulla voimme tarjota maailmalle kokonaisvaltaisia ratkaisuja tutkimuksen, yritysten ja vesilaitosten kesken, yhteistyössä muiden alojen osaamisen kanssa, on suuri.

Etelä-Savon ELY-keskus toteutti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa keväällä 2022 ensimmäisen hakukierroksen, jossa tarjolla oli enintään 2 miljoonaa euroa avustuksia hankkeille, joiden katsotaan edistävän vesialan kasvua, kansainvälistymistä ja kumppanuuksia.

Hakua ei haluttu rajata koskemaan pelkästään tiettyjä ratkaisuja tai teemoja, jotta saataisiin käsitys siitä, millaisia kumppanuuksia vesialalla on kehitteillä ja missä vaiheessa ratkaisujen kaupallistaminen ja kansainvälistyminen ovat. Saimme 18 hakemusta, joista nyt on päätetty rahoittaa kymmentä. Rahoitettavien hankkeiden valintaan vaikutti edellä mainittujen tavoitteiden rinnalla myös ratkaisujen uutuus, monistettavuus ja laajennettavuus sekä kaupallinen potentiaali kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi rahoitettavat hankkeet ovat ei merkittävää haittaa-periaatteen mukaisia eli niillä ei ole haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Tilastojen mukaan suurin osa suomalaisesta vesialan liikevaihdosta koostuu teollisuuden vesiratkaisuista, mutta nyt saaduissa vientiliiketoiminnan kasvuun tähtäävissä hakemuksissa korostui digitalisaatio, erityisesti digitaaliset ratkaisut vesihuoltolaitosten päätöksenteon optimoimiseksi. Tälle osaamiselle on kysyntää maailmalla. Digitaalisuuden osalta olisi yhä enenevässä määrin tarvetta yhteistyölle paitsi suomalaisten vesialan toimijoiden välillä niin myös IT-alan yritysten kanssa. Näin parannettaisiin kokonaistarjoamaa ja yhteisdynamiikkaa. Vaikka ratkaisuja on jo markkinoilla, vesihuoltolaitoksia on maailmalla niin paljon, että kilpaileviakin järjestelmiä mahtuu markkinoille. Suomen vesifoorumin Smart Water-työryhmää laajennetaan toivottavasti koskemaan digitaalisia ratkaisuja ja yrityksiä laajemminkin.

Digitalisaation lisäksi tarjontaa ja kysyntää on erilaisissa kiertotalouden ratkaisuissa, joissa eritellään vedestä erilaisia aineita ja energiaa sekä hyödynnetään niitä uudestaan. Samalla voidaan edistää veden uudelleenkäyttöä esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin. Näissä tutkimus- ja kehitystoiminta on aktiivista, mutta kaupallistaminen ja varsinkin kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen ovat useimmiten vielä lapsenkengissä.

Mietittävää meillä on myös siinä, mikä on vesihuoltolaitostemme rooli viennissä ja kansainvälistymisessä. Työ jatkuu.

Kilpailua maailmalla toki riittää ja osaamista on muissakin maissa, mutta markkinoita riittää luotettaville ja osaaville toimijoille. Hienoa on, että pienehköllä rahoituksella on saatu yhteistyötä lisättyä ja vientiä

nostettua yhdeksi alan painopisteistä. Osaamista ja kokemusta tarvitaan lisää ja harha-askelilta ei voida välttyä, mutta tahtotila tuntuu nyt kaikilla olevan yhteinen. 

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikössä