Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Pienpetokilpailuissa voittajan ratkaisevat pyyntitaidot – pyyntialue on tuhansia hehtaareja

Vesa Ruusila Julkaisupäivä 15.11.2022 13.49 Blogit MMM

Eräs merkittävimpiä toimia, joilla ihminen on muuttanut Suomen alkuperäistä luontoa, on ollut ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella alueellemme tulleiden haitallisten vieraslajien leviäminen. Osana luontokadon hidastamista ja monimuotoisuuden säilyttämistoimia myös vieraslajien vaikutuksia pyritään nykyään aktiivisesti vähentämään ja ehkäisemään.

Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvat nykyisin myös alkuperäiselle luonnollemme vieraat petoeläimet minkki ja supikoira. Näiden lajien siirtäminen vieraslajiluetteloon merkitsi käytännössä sitä, että lajien poistoon liittyviä rajoituksia lievennettiin EU:n vieraslajiasetuksen hengen mukaisesti.

Vieraspetojen torjunnan tärkeydestä vallitsee nykyään laaja yksimielisyys, mikä näkyy muun muassa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdessä rahoittamissa Helmi-ohjelmassa ja Sotka-hankkeessa, joiden yhtenä tavoitteena on tukea vieraspetojen pyyntiä, siihen liittyvää tutkimusta ja pyynnin vaikutusten arviointia.

Jotta vieraspetojen haitalliset vaikutukset pystytään minimoimaan, niihin kohdistuvan pyynnin ja toimenpiteiden on oltava tehokkaita ja ammattimaisia. Tyhjät alueet täyttyvät helposti lähialueilta levittäytyvistä yksilöistä, mikä korostaa toimien pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta. Tätä työtä, myös pienemmässä mittakaavassa yksittäisten henkilöiden ja metsästysseurojen kautta toteutettuna, on tärkeä kannustaa ja kehittää.

Yksittäisten tahojen järjestämät pienpetopyynnin SM-kilpailut ovat tänäkin syksynä herättäneet vilkkaan keskustelun pienpetometsästyksen menetelmistä, tavoitteista ja eettisyydestä. Etenkin sosiaalisen median keskustelussa pienpetokilpailuihin on liitetty mielikuvia piittaamattomasta tappamisesta, jossa tavoitteena ovat vain suuret saalismäärät. Näissäkin tapahtumissa on kuitenkin voimassa sama lainsäädäntö kuin muussakin metsästyksessä, eikä tapahtuman kilpailuluonne anna oikeutta siitä poikkeamiseen.

Vieraspetojen lisäksi kilpailuissa on pyydetty myös alkuperäisiä pienpetojamme kettua, näätää ja mäyrää. Myös niillä on oma vaikutuksensa lintukantojen ja muun pienriistan saalistajina, ja niihin kohdistuva pyynti on osa suomalaista, eettisyyteen ja kestävyyteen perustuvaa metsästyskulttuuria.

Tapahtumien hyväksyttävyyttä arvioitaessa on lisäksi tärkeätä huomata, että arvioinnin kohteena ovat niissä pyyntitaidot, eivät niinkään saalismäärät.  Esimerkiksi tulevassa Kainuun SM-kisassa kilpailualue on laajuudeltaan noin 120 000 hehtaaria ja jokaisella joukkueelle on varattu metsästysaluetta noin 8 000 hehtaaria kahden päivän alalle. Siellä kilpaillaan siis taidosta pyytää ja löytää saaliseläimiä, ei niinkään niiden lopettamisesta.

Samalla on kuitenkin todettava, että sana ’kilpailu’ sopii lähtökohtaisesti huonosti suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Vaikka eri tyyppiset kampanjat ja hankkeet vieraspetojen tehokkaaksi poistamiseksi ovatkin perusteltuja, kilpailu terminä antaa asiasta helposti väärän mielikuvan.  

Kirjoittaja erätalousneuvos Vesa Ruusila toimii maa- ja metsätalousministeriössä luonnonvaraosaston erätalousyksikön päällikkönä.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.