Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Tekoälyä taloushallintoon 

Matti Hyytinen Julkaisupäivä 9.1.2023 12.00 Blogit MMM

Vielä muutama vuosi takaperin pelkäsin tekoälyn hyödyntämisen olevan valtion taloushallinnossa kovin kaukaista toiveunta. Syiksi luulin mm. meidän kotimaisten kielten erilaisuutta ja osaamisen puutteita. Vaikka vielä emme varmasti olekaan nähneet tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia, erinomaisia avauksia on jo olemassa.

Valtiolla tekoälyn hyödyntämisen yhtenä suunnannäyttäjänä toimii valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet, jonka kanssa myös me maa- ja metsätalousministeriössä toimimme tiiviissä yhteistyössä. Palkeet on hyödyntänyt ohjelmistorobotiikkaa automatisoinnin välineenä jo vuodesta 2017 lukien. Tuotannossa olevia ohjelmistorobotteja on yhteensä jo yli 140, joita on talouspalveluissa sovellettu mm. verkkolaskuina saapuvien ostolaskujen numerotarkastuksessa, toimittajarekisterin ylläpidossa sekä menotositteiden reitityksessä ja kierronvalvonnassa. Ostolaskujen tiliöinnin automatisointiin tähtäävän tekoälyn tavoitteena on puolestaan vähentää laskujen käsittelyn manuaalista työmäärää sekä parantaa menotositteiden käsittelyprosessin kokonaistehokkuutta, nopeutta ja laatua. Tiliöinnin tekoäly on tähän mennessä luonut ennusteen jo yli 41 000 laskulle ja oppii koulutusdatan avulla yhä tarkemmaksi ostolaskujen määrän lisääntyessä.

Erittäin mielenkiintoiseen tekoälysovellukseen törmäsin työskennellessäni viime vuonna Balkanilla EU:n twinning-projektissa. Tekoälypohjaisella valtioneuvoston käännösohjelmalla sain käännettyä tarvittavat suomenkieliset julkiset dokumentit lähes käden käänteessä. Google-kääntäjän välillä kömpelöihin käännöksiin tottuneena yllätyin positiivisesti ohjelmiston korkeasta laatutasosta. Tämä löydös valaa uskoa kieliongelmien ratkaisuun tekoälyn entistä laajemmassa tulevassa hyödyntämisessä.

Joulukuinen Helsingin Sanomat herätteli myös näkemään tekoälyn kehitystilaa, kun pääkirjoituksen laadinnassa oli hyödynnetty Chat GPT -sovellusta. En voinut vastustaa kiusausta kysyä samaiselta tekoälyltä, tarvitaanko taloushallinnossa jatkossa enää ihmistä? Vastaus on rauhoittava ja antaa samalla suuntaa, mihin niukkenevia työpanoksia taloushallinnossa kannattaa tulevaisuudessa suunnata. Kaiken kaikkiaan tekoäly voi monipuolisesti avustaa talousdatan analysointi- ja käsittelytehtävissä, mutta se ei pysty täysin korvaamaan ihmistä. Tekoälyllä ei ole tunneälyä, eikä kykyä pohtia päätöksenteossa eri vaihtoehtojen eettisiä vaikutuksia ja ymmärtää joskus hyvinkin tulkinnanvaraisia säännöksiä. Lisäksi siltä puuttuu luova ja innovatiivinen ongelmanratkaisutaito monimutkaisiin ongelmiin. Vaikka taloushallinnossa on vahvasti kyse luvuista, se on samaan aikaan mitä suuremmissa määrin sidosryhmäsuhteiden rakentamista ja ylläpitämistä. Vain ihmisillä on kyky rakentaa ja ylläpitää luottamusta ja toimia yhdessä muiden kanssa, mikä on myös taloushallinnon kriittinen tekijä. 

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön talousjohtaja
 

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.