Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Missä me ollaan ja olenko minäkin siellä?

Mikko Peltonen Julkaisupäivä 20.3.2023 12.00 Blogit MMM

Paikkatiedon merkitys on helppo ymmärtää tavallisella arkijärjellä. Varmaan itse kukin on ollut joskus hieman hukassa, ehkä suorastaan eksyksissä. Kun tietää missä on ja mihin suuntaan menossa, on helpompi toimia ja päättää seuraavista siirroista. Nykyisin paikkatieto kulkee koko ajan kaikilla mukana, koska monet älypuhelimien sovellukset hyödyntävät satelliittipaikannusta reaaliajassa. Mutta harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka paljon tutkimusta ja teknologiaa paikkatietosovellusten taustalla on.

Maapallo ei oikeasti ole säännöllinen ja muodoltaan samana säilyvä pallo. Elämme jatkuvasti eri suuntiin hyllyvän, avaruudessa kiitävän hyytelömöykyn pinnalla. Tämä aiheuttaa sijainnin määrittämiseen melkoisia haasteita, erityisesti kun sijaintitiedoksi ei riitä ”jossain Nakkilan kirkon vaiheilla” vaan tarvitaan jopa sentin tarkkuutta. Tarkkaan paikantamiseen liittyvien haasteitten ratkaiseminen vaatii korkealaatuiseen tieteeseen pohjautuvaa osaamista ja huipputason tutkimusvälineitä. Kuinka moni tietää, että paikkatietotutkimusta tehdään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla?

Maanmittauslaitokseen kuuluva Paikkatietokeskus (Finnish Geospatial Research Institute, FGI) on noin sadan asiantuntijan tutkimusorganisaatio. Maa- ja metsätalousministeriö nimitti viime vuonna neljän hengen kansainvälisen asiantuntijaryhmän arvioimaan FGI:n tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Arviointiryhmän raportti julkaistiin muutama viikko sitten.

Arvioinnin keskeinen viesti oli, että FGI:n tutkimus on kansainvälisesti huipputasoista ja sitä arvostetaan ympäri maailmaa. FGI:n tutkimusta hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa, maa- ja metsätalouden lisäksi esimerkiksi liikenne- ja viestintäsektorilla, turvallisuudessa, puolustuksessa sekä ympäristö- ja rakentamisaloilla.

Asiantuntijaryhmä piti nykyisen FGI:n alkusysäystä, vuoden 2015 alusta toteutettua Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen fuusiota, onnistuneena operaationa. Arviointiraportissa sai erityisen maininnan Metsähovin geodeettinen tutkimusasema, joka on alallaan yksi maailman korkeatasoisimmista tutkimusinfrastruktuureista. Lyhyesti sanottuna kansainvälinen arviointi osoitti, että Paikkatietokeskus, FGI, on todellinen kansallisaarre.

Paikkatiedon hyödyntämisessä meillä on edelleen parantamisen varaa, mutta siihen korkealaatuinen tutkimuksemme tarjoaa erinomaista pohjaa. YK maiden paikkatietoinfrastruktuurin kehittyneisyyden ja siitä syntyvän arvonlisän vertailussa Suomi sijoittuu sijalle 14 Ruotsin ja Norjan väliin. Johtava maa on Yhdysvallat, jonka kintereillä ovat UK ja Tanska.

Paikkatiedon merkitys yhteiskunnan toiminnoissa ja taloudessa kasvaa nopeasti, koska paikkatiedot muodostavat digitaalisen selkärangan lähes kaikelle toiminnalle. Suomella on loistavat edellytykset nousta maailman edistyksellisimpien paikkatietoyhteiskuntien joukkoon, kunhan huipputason paikkatietotutkimusta otetaan entistä tehokkaammin hyötykäyttöön. Seuraavalla hallituskaudella näyttäisi olevan tulossa lisäystä julkisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksiin.

Paikkatietotutkimus on selvästi aihealue, johon kannattaa sijoittaa osa lisäresursseista. 
FGI:n tutkimukseen kurkistamalla saa näkymän, joka muistuttaa 007-elokuvien Q:n varusvarastoa. Ilman kuljettajaa liikkuvia autoja, laserkeilaimia operoivia drooneja, digitaalisia 3D-malleja kokonaisista kaupunkikortteleista – nämä kaikki ovat jo täyttä totta. Olisiko paikkatietoalassa aineksia nousta seuraavaksi suomalaiseksi menestystarinaksi?

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja
 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.