Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Koronakriisin opetus – kotimaisessa silakassa vara parempi

Risto Lampinen Julkaisupäivä 22.6.2020 12.01 Blogit MMM

Kalan maailmanmarkkinat reagoivat koronakriisiin nopeasti. Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoiden sulkeutuminen ja Euroopan markkinan merkittävä supistuminen johtivat mm. Norjan lohen hinnan laskemiseen noin puoleen vuoden alun tasosta. Viime aikoina rajoituksia on alettu purkaa ja Norjan lohen hinta on kivunnut viime viikkoina lähemmäs viime vuosien tasoa.

Maailmalla on kuitenkin yhä normaalia tilannetta enemmän kalaa kasvatuksessa, mikä johtaa helposti ylitarjontatilanteeseen. Koronakriisin jäljiltä markkinoilla on edelleen paljon epävarmuustekijöitä ja markkinoita seuraavat kansainväliset asiantuntijat ennakoivat lohen hinnan jäävän pitkäksi aikaa normaalia alhaisemmalle tasolle.

Koronakriisi osoitti jälleen sen, että kotimaisen kalan hinta seuraa Suomessa suurelta osin Norjan lohen hintaa. Yleistäen voidaan sanoa, että epidemian hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet aiheuttivat haasteita erityisesti korkean hintaluokan kalan ja kalatuotteiden tuottajille sekä niille yrityksille, jotka toimittivat tuotteitaan ravintoloille, työpaikkaruokaloille sekä kesätapahtumiin.

Sinänsä ei-toivottu koronan kaltainen odottamaton kriisi on toisaalta antanut mahdollisuuden arvioida kriittisesti sitä, mitkä toimenpiteet auttavat parhaiten alaa toipumaan kriisistä ja varautumaan tuleviin kriiseihin.

Kansallisen kriisituen merkitys on juuri nyt suuri, jotta kalatalouden yritykset voivat välttää konkurssit ja päästä akuutin kriisin yli. Pitemmällä aikavälillä keskeisin havainto on Suomen suuri riippuvuus tuodusta kalasta. Vain 28% suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista ja kalan kauppataseemme on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä tekee kalan arvoketjusta haavoittuvan. Korona-kriisin aikana kalan tuonti ei häiriytynyt, mutta tulevaisuuden kriiseissä voi olla toisin.

Erityisesti suuret silakkakiintiömme (60–100 miljoonaa kiloa/vuosi) tulee arvioida uudelleen huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä niitä voidaan verrata suuruudeltaan mm. sianlihan ja broilerin tuotantomääriin. Vajaasti hyödynnetyn kotimaisen kalan (mm. silakka, kilohaili, muikku, kuore ja särkikalat) käytön lisäämiseen tähtäävät investoinnit kalanjalostusteollisuudessa on arvioitu yhdeksi parhaaksi keinoksi saada aikaan pitkäaikaisia elvyttäviä vaikutuksia.

Koronakokemukset korostavat Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa tunnistettua tarvetta vähentää riippuvuutta tuontikalasta ja laatia ”Kotimaisen kalan edistämisohjelma”. Edistämisohjelman luonnoksessa tavoitteeksi on hahmoteltu tuplata kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2027 mennessä. Keskeistä tavoitteen saavuttamiseksi on luoda edellytykset kalankasvatuksen kestävälle kasvulle sekä luoda markkinoita vajaasti hyödynnetyille kotimaisille kaloille kehittämällä uusia kuluttajia kiinnostavia tuotteita ja kehittää yhteistyömalleja tuotteiden markkinoille saattamiseksi. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on tarkoitus lähettää lausunnolle heinäkuussa koronan aiheuttamien viivästysten takia.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö.

Lue lisää:
Risto Lampisen blogikirjoitus 9.3.2020: Nyt on aika keskustella kotimaisesta kalasta

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.