Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ilmastoratkaisuna

Lotta Heikkonen Julkaisupäivä 9.7.2021 13.49 Blogit

Miten tulevassa EU:n ilmastopaketissa huomioidaan maankäyttösektorin mahdollisuudet?

EU julkistaa 14.7. kattavan ilmastolakipaketin, joka kulkee nimellä Fit for 55. EU:n ilmastolaissa linjattiin keväällä 2021, että EU vähentää nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Fit for 55 -lakipaketti kirittää päästövähennystavoitteita ja sisältää 12 ilmastoa koskevaa lainsäädäntöesitystä. Kyseessä on siis välietappi matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä.

Osana lakipakettia päivitetään LULUCF-asetus, joka koskee hiilinieluja sekä maankäytöstä ja maankäytön muutoksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Laskentaan sisältyvät päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka muodostuvat metsistä, viljelysmaasta, ruohikkoalueista, metsityksestä sekä metsien siirtymisestä muuhun maankäyttöön.  Asetuksen piiriin kuuluu siis laajasti uusiutuvia luonnonvaroja, joiden kestävä käytöllä ja hoidolla voidaan myös luoda ilmastohyötyjä.

EU:ssa on laajasti tunnistettu, että päästöjen vähentäminen maataloudessa on haastavaa, koska ruokaturvasta on pidettävä huolta. Yksi maankäytön muutos on metsäkato eli metsän siirtyminen toiseen maankäyttöön kuten maatalouteen, yhdyskunta- tai liikennerakentamiseen, johon liittyen valmistellaan erillistä EU-lakialoitetta syksyllä.  Lisäksi maatalouden maaperän hiilensidontaan odotetaan komissiolta aloitetta myöhemmin tänä vuonna.

Metsien ja maaperän rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on erityisen merkittävä, koska ne ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä. Keskeinen osa nykyistä LULUCF-asetusta on metsien vertailutaso, jossa on määritelty laskennallisesti hiilinielun kehitys, jos metsiä hoidettaisiin kuten viitekaudella 2000–2009. Tämän laskelman ja menetelmän mukaan seurataan hiilinielun tasoa kaudella 2021–2025.

Metsien vertailutasoon on arveltu tulevan muutoksia vuoden 2025 jälkeen, koska sitä on kritisoitu monimutkaisuudesta. Moni odottaa, että tuleva säätely olisi helpommin ymmärrettävää. Yksinkertainen ratkaisu olisi , jos laskennallisten mallien sijaan seurattaisiin todellisia eli raportoituja poistumia ja päästöjä. Muita mahdollisia uudistuksia saattavat olla maankäyttösektorille asetettavat jäsenmaakohtaiset tavoitteet kaudelle 2026-2030. Huolestuttavaa olisi, jos komissio esittäisi, että metsäisten maiden hiilinielujen avulla muut maat voisivat tinkiä omista päästövähennystoimistaan.

Suomi kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Suomen omana tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja Suomi onkin ilmastotyössään EU:n edelläkävijä. EU:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää ensisijaisesti fossiilisten päästöjen vähentämistä. Nykyisellään maankäyttösektori on nettonielu, joten metsiä voidaan käyttää ja hoitaa samalla kun ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja.  

Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ei siis aiheuta ilmastonmuutosta, vaan pikemminkin auttaa luopumaan fossiilisen energian ja raaka-aineiden käytöstä. Metsät ja maankäyttösektori luovat edellytykset EU:n vihreän kasvun ohjelmalle.

Komission esityksen saatuaan kaikki jäsenmaat muodostavat kantansa. Slovenia, EU:n neuvoston puheenjohtajamaana, aloittaa neuvoston kannan käsittelyn syksyn aikana. Komission, neuvoston ja parlamentin yhteinen lopputulos esityksestä on valmis aikaisintaan vuonna 2022.

Lue lisää aiheesta

Lotta Heikkonen
Kirjoittaja on luonnonvara- ja vesitalousyksikön johtava asiantuntija

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.