Millainen on sinun sielunmaisemasi? Missä ovat juuresi? Missä haluaisit asua, jos voisit vapaasti valita? Valtaosa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta monelle meistä maaseutu on tärkeä osa elämää. Olemme sieltä lähtöisin tai vietämme maaseudulla ison osan vapaa-ajastamme. 

Koronapandemian myötä maaseudun vahvuudet nousivat uudella tavalla esiin. Suomalaiset ovat mökkeilijäkansaa ja moni mökki on toiminut korona-aikoina tehokkaana etätyöpisteenä. Muuttoliikkeessä on myös havaittu myös muutos - maaseudun vetovoima kasvoi. Maaseudun väljyyttä ja rauhaa arvostettiin entistä enemmän. Korona-aikana moni toteutti haaveensa maallemuutosta. 

Suomalaiset eivät kuitenkaan ole valmiita muuttamaan minne tahansa. Toimivat palvelut, tietoliikenneyhteydet ja harrastusmahdollisuudet painavat paljon vaakakupissa asuinpaikkaa valittaessa. Työllistymisen, monipaikkaisen etätyön tai yritystoiminnan edellytykset ovat tärkeitä. Digitalisaatio on lyhentänyt välimatkoja. Toimivat verkkoyhteydet ovat edellytys, jotta etätyöskentely onnistuu, uusia työpaikkoja syntyy, maatiloilla on toimintaedellytykset, yrittäjät löytävät asiakkaansa ja maaseudun asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita.

Perusasioiden on oltava kunnossa. Maaseudun kehittäminen tulee olemaan keskiössä myös tulevalla CAP-kaudella. Elinvoimainen maaseutu on yksi tulevan politiikan painopisteitä. Tuki yritysten neuvontaan, sukupolvenvaihdoksiin, investointeihin, laajakaistoihin ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla halutaan mahdollistaa maaseudun kehittymistä. Ei pidä myöskään unohtaa Leader –toimintaa, joka perustuu aitoon paikalliseen kehittämiseen. 

Maaseutupoliitiikan neuvosto on vahva ja verkostoitunut toimija maaseutupolitiikassa. Se nostaa esiin maaseudun tarpeita esimerkiksi maaseutualueiden erityispiirteiden huomioimista lainsäädäntötyössä tai maaseudun tarpeiden jalkauttamista hyvin laajasti eri politiikkasektoreilla. Maaseutupolitiikan neuvosto on esimerkiksi ehdottanut, että maaseutuvaikutusten arviointi tulisi aina tehdä lainsäädäntöä valmisteltaessa ja nyt asia onkin etenemässä osaksi hallituksen esitysten vaikutusten arviointia.

Tänä syksynä pidetyssä Maaseutuparlamentissa julkaistiin yhdessä nuorten kanssa muotoiltu julkilausuma: ”Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen – maaseutupoliittinen julkilausuma 2021”. Maaseutuparlamentti oli loistava esimerkki siitä, miten laajasti maaseutu, maaseudun yritystoiminta ja maaseudun kehittäminen kiinnostavat ja saa eri lähtökohdista tulevat ihmiset kokoontumaan yhteen. Virtuaalinen ja monipaikkainen Maaseutuparlamentti tavoitti virtuaalisella alustalla lähes tuhat osallistujaa, livestriimin kautta tapahtumaa seurasi parhaimmillaan yli 3000 henkilöä. Innostus ja tekemisen meininki oli käsin kosketeltava. 

Erityistä huomiota on kiinnitetty myös haasteellisiin alueisiin, harvaan asuttuun maaseutuun ja saaristoalueisiin. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on seurata harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiä sekä vahvistaa näiden alueiden elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Selvityksessä on mm. alueellinen opintolainahyvitysmalli, jossa harvaan asutuille alueille töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi vuosittain tietyn summan edestä. Saaristoalueiden erityiskysymyksiä viedään eteenpäin saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) työssä. Saaristopolitiikalla halutaan luoda hyvän elämän saaristo, joka tarjoaa siellä asuville, työtä tekeville ja vapaa-aikaa viettäville elementit hyvään ja laadukkaaseen elämään. 

Suomi ei ole yksinkertainen, maallamme on monta puolta, paljon mahdollisuuksia ja luonnonvaroja. Erilaiset alueet ovat maamme rikkaus. Meillä maa- ja metsätalousministeriössä sydän sykkii maaseudulle, maaseudun yrityksille ja yrittäjille. 

Minna-Mari Kaila 

Kirjoittaja toimii maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkönä.