Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Lihasta, neutraalisti

Antti Unnaslahti Julkaisupäivä 22.11.2021 13.40 Blogit MMM

Lihakeskustelua käydään julkisuudessa usein melko yleisellä tasolla, hatarin taustoin ja tunteella. Tavallista virkamiestä keskustelussa kiusaa se, että liha ei ole vain lihaa vaan se on esimerkiksi naudan-, sian-, poron- tai broilerinlihaa.  Kun kaikkea ei vielä jauheta sekaisin jauhelihaksi, lienee mahdollista eritellä myös tuotannon ja kulutuksen kehitystä, neutraalisti.

Suomessa tuotetaan peruselintarvikkeiden raaka-aineita melko lähelle kulutusta vastaava määrä. Osa tuodaan, osa viedään, siinä ei ole mitään kummallista. Luonnonvarakeskuksen erinomaisista tilastoista voi lukea, miten lihantuotanto on Suomessa kehittynyt. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana sianlihan tuotanto kasvoi aluksi, mutta se on vähentynyt hiljalleen viimeiset 15 vuotta. Siipikarjanlihan, erityisesti broilerin, tuotanto on lisääntynyt jyrkästi, eikä kasvulle ole loppua näkynyt. Naudanlihan tuotanto on tällä hetkellä Suomessa samoissa lukemissa kuin 1960-luvulla.  
 
Joskus kuulee väittämän, että kotimaista lihantuotantoa pitäisi määrällisesti ohjata, jotta kulutus muuttuisi. Elämme EU:ssa, jossa tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi perusasioista. Myös EU:hun tuodaan ja viedään merkittävästi elintarvikkeita. Siksi lienee viisaampaa katsoa ensin sitä, miten kulutus on muuttunut ja vasta sitten arvioida, miten tuotanto on siihen vastannut. Maataloustuotanto luonnollisesti mukautuu siihen, mitä kysytään ja millä hinnalla. Välillä valitettavasti itkee ja mukautuu. 

Suomessa siipikarjalihan himo on ollut kasvavaa ja kotimainen tarjonta on siihen pyrkinyt vastaamaan. Sianlihan kysyntä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt jonkin verran palaten 1980-luvun alun lukemiin. Naudanliha on kuluttajille maistunut kiloina samaan tapaan jo pari vuosikymmentä. Tosin tästä määrästä tuodaan merkittävästi, koska naudanliha ja lampaanliha ovat selvästi alijäämäisempiä lihalaatuja.
  
Ehkä yllättävääkin, mutta Suomessa pyydetään kiloissa mitattuna "valtion karjaa" riistana metsästä enemmän kuin lammasta kasvatetaan. Poron osuus kokonaiskulutuksesta on myös samaa kokoluokkaa. Sika ja siipikarja muodostavat lihankulutuksesta kumpainenkin reilun kolmanneksen, muiden lihalaatujen kattaessa loput.

Jos arvuutellaan lihan kulutuksen kehityssuuntaa, pitää katsoa siipikarjanlihan kulutuksen kasvun ja sianlihan kulutuksen vähenemisen suhdetta. Ellei sianlihan kulutus vähene yhtä nopeasti kuin siipikarjanlihan kulutus kasvaa, lihan kulutus lisääntyy. Jos taas lintu korvaa sian tasalautasellisen kerrallaan, lihankulutus säilyy ennallaan.  Muutoin käppyrät näyttävät tasaisilta. Broilerin kulutuksen lisääntyminen peittää alleen kaikkien muiden lihalaatujen huomattavasti tasaisemman kehityksen. 
 
Usein esitetään vaatimuksia, joiden mukaan lihantuotannon tukemista pitää tarkastella kriittisesti. Varsinkin juuri nyt, kun päätöksiä tehdään tulevasta maatalouspolitiikasta. Täysin neutraalisti asiaa tarkasteltaessa, valtioneuvosto päättää lihantuotannon tuista Suomessa naudanlihan ja lampaan osalta. Näille maksetaan tuotantoon sidottua tukea. Kun tiedetään, että naudan- ja lampaanlihan osalta tuotanto on kotimaan kulutukseen nähden huomattavasti pienempää, valtioneuvosto vaikuttaa lähinnä siihen, kuinka paljon näiden tuonti tulevina vuosina lisääntyy tai vähenee. Sika- ja siipikarjatalouden osalta tuki on irrotettu tuotannosta ja tuki hiipuu hiljalleen pois. Niin sian- kuin siipikarjanlihan kulutuksen kehityksestä ja samalla tuotannon määrästä päätöksen tekee se, joka kuittaa kaupan tai ravintolan laskun. Eli kuningas itse.
 
Antti Unnaslahti, maa- ja metsätalousministeriön rivivirkamies
 
JK. Neutraali tarkoittaa sanakirjojen mukaan vastakohtien välillä olevaa, kiistoista erillään pysyttelevää, tasapuolista, puolueetonta. Joskus mainitaan myös huomaamaton, sävytön ja väritön. Muistuttaa rivivirkamiehen ihannetta.
 

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.