Usein kysyttyjä kysymyksiä 

 

Mitä haluat kysyä EU-valmistelun tilanteesta?


1.    Miksi EU:ssa valmistellaan kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa säädöstä, joka uhkaa tulevaisuuttamme, edesauttaa sekä päästöjä että biodiversiteetin köyhtymistä? Miksi CAP ei noudata Pariisin ilmastosopimusta, EU:n Green Dealia tai mukaile EU:n ilmastohätätilan julistusta?  Miksi CAP:iin ei sisälly selkeitä päästövähennystavoitteita, saati tehokkaita ohjausvälineitä joilla vaikuttaa hiilipäästöihin ja hillitä ravinnepäästöjä vesistöihin? Miksi CAP ei edellytä jäsenmaita tekemään tarkkoja ja mitattavia sitoumuksia regeneratiiviseen maataloustuotantoon? Miksi CAP vähentää turvemaiden suojelua?

Vastaus: 

-   CAP- asetusluonnoksessa otetaan huomioon Pariisin ilmastosopimus, Green Deal sekä sen nojalla annetut Pellolta pöytään -strategia ja Biodiversiteettistrategia. Asetusluonnoksen liitteessä on I on mittarit jäsenmaiden toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten seurannalle.
-    Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa on viety koko sen historian ajan ympäristö- ja ilmastoystävällisempään suuntaan. Politiikalla on monta tavoitetta aina eurooppalaisen ruokaturvan takaamisesta, maaseutujen elinvoimaisuudesta aina ilmastomuutoksen hillintään, vesistöjen tilan parantamiseen ja monimuotoisuustoimiin. 
-    Valmisteilla olevan EU-lainsäädännön ensilehdillä todetaan, että CAP:n avulla edistetään Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. 
-    Nyt käsillä olevassa uudistuksessa tavoitteena on, että 40 % kaikesta CAP:n rahoituksesta EU-tasolla menee toimiin, joilla katsotaan olevan ilmastohyötyjä. Muilla EU:n politiikan aloilla luku on 30 % EU-budjetista. CAP:n panostus on siis korkeampi tässä suhteessa.  
-    Lisäksi tulevassa uudistuksessa CAP:n ympäristö- ja ilmastoimien kokonaisuus eli ns. vihreä arkkitehtuuri vahvistuu, kun kaikkien tukien täysimääräisen saannin ehtona olevia ympäristö- ja ilmastotoimia lisätään (ns. ehdollisuus) ja EU:n kokonaan maksamista suorista tuista varataan tietty osuus ympäristö- ja ilmastotoimiin (uusi ns. ekojärjestelmä).
-    Lisäksi jäsenmaiden on ohjattava jäsenmaan ja EU:n yhteisrahoitettavia maaseudun kehittämistoimia vähintään 30 % ympäristö- ja ilmastotoimiin. 
-    Jäsenmaan on CAP-strategiasuunnitelmassaan osoitettava, että ilmasto- ja ympäristötavoitteiden täyttäminen on nykyistä rahoituskautta korkeammalla tasolla. Suunnitelmassa kuvataan kaikki CAP:n toimenpiteet.
-    Uudistus on edelleen käynnissä ja neuvottelut eri EU-instituutioiden (Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio) välillä alkamassa. Maatalousministerit pääsivät sopuun 21.10.2020 Euroopan unionin neuvoston kannasta neuvotteluissa. 
-    EU-tason lainsäädäntö muodostaa lainsäädännölliset raamit uudistukselle ja paljon tehdään vielä kansallisella tasolla.
-    Uudistusta viedään eteenpäin Suomessa laajalla sidosryhmäyhteistyöllä. CAP-strategiasuunnitelmaa työstetään myös Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelman (Green deal) tavoitteiden valossa. MMM käy asiasta vuoropuhelua Euroopan komission kanssa.
-    CAP-suunnitelmasta tehdään ulkopuolisen tahon tekemä ennakkoarviointi ennen sen hyväksymistä ja siinä mm. tarkastellaan varojen kohdentumisen yhdenmukaisuutta CAP-strategiasuunnitelman erityistavoitteiden kanssa ja tavoitearvojen realistisuutta suhteessa allokoituihin resursseihin. Arvioinnin suositusten perusteella suunnitelmaan kehitetään eteenpäin.
-    Komissio hyväksyy jäsenmaiden CAP-strategiasuunnitelmat ja varmistaa siinä yhteydessä, että EU-lainsäädännön edellytykset täyttyvät. 
-    On koko sektorin etu ja koko maataloustuotannon jatkumisen edellytys, että ilmastokriisiin vastataan. Sen vuoksi politiikka on tulevaisuudessa entistä ilmastoviisaampaa. MMM pohtii yhdessä sidosryhmien kanssa sopivia ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka myös sopivat viljelyolosuhteisiimme. 

Tulevalla kaudella CAP:iin on tulossa uutena vaatimuksena yllä mainittuun ns. ehdollisuuteen vaatimus turvepeltoja koskien, joten CAP ei vähennä turvepeltojen suojelua. 
-    Jäsenmaiden tulee asettaa CAP-suunnitelmaansa tavoite ilmastotoimien laajuudesta. Päästövähennystavoitetta ei aseteta, sillä tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat myös CAP:n ulkopuoliset tekijät. Jäsenmaa ilmoittaa päästövähennykset CAP-ohjelmakauden lopussa.
-    CAP:n kautta voidaan tukea regerenatiiviseen tuotantoon kuuluvia viljelykäytäntöjä. Joustavat säännöt mahdollistavat sen, että jäsenmaat voivat valita olosuhteisiinsa ja tarpeisiinsa parhaiten sopivia käytäntöjä.

2.    Aiotaanko CAP-suunnitelmaa muuttaa Suomessa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa? Miksi EU:ssa viedään eteenpäin maatalouspolitiikan linjauksia, joissa ei ole selkeitä päästövähennystavoitteita?

Vastaus: Ks. vastaus 1. 


3.    Miten CAP:n kansalliseen lainsäädäntöön tuomisessa aiotaan huomioida ilmastosopimukset (Pariisin ilmastosopimus ja EU:n Green Deal)? Tehdäänkö ilmastovaikutusten arviointi?

Vastaus: Ks. vastaus 1. Ilmastovaikutuksia tullaan arvioimaan

Niin CAP-suunnitelmassa kuin sitä toteuttavassa kansallisessa lainsäädännössä otetaan huomioon ilman muuta huomioon kansainväliset ilmastosopimukset. CAP-suunnitelman arviointisuunnitelma on myös valmistelussa. Kansallisesta CAP-suunnitelmasta tehdään ennakkoarviointi, jossa arvioidaan valittujen toimenpiteiden odotettuja vaikutuksia. Ilmastoasiat ovat yksi CAP:n yhdeksästä tavoitteesta, joten myös niiden toimenpiteiden ja valintojen vaikutuksia arvioidaan ennen CAP-suunnitelman hyväksymistä. 


4.    Koska siirtymäkauden asetuksen valmistuvat? Jatkuuko siirtymäkauden ajan kehittämistoiminta kaikissa jäsenmaissa nykyisellään, toisin sanoen voidaanko myös Leader-ryhmien kansainvälistä hanketoimintaa jatkaa siirtymäkauden ajan kuten 2014-2020?  Koska uuden kauden asetukset  ovat siinä pisteessä, että kansallinen hanke- ja yritystukien toimenpidevalmistelu voi edetä lainvalmisteluvaiheeseen?

Vastaus:

Parlamentin ja neuvoston siirtymäkauden asetus hyväksyttäneen joulukuussa 2020. Leader-ryhmien kansainvälistä hanketoimintaa voidaan jatkaa siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden toteutus jäsenmaissa kuitenkin vaihtelee ja siinä voi olla eroja, miten eri maiden Leader-ryhmillä on rahoitusta käytettävissä siirtymäkauden aikana.  


5.    Perhefarmien eloonjääminen myös tämän jälkeen?

 Vastaus:

Suomessa maatalous ja ruuantuotanto perustuvat edelleen vahvasti yrittäjäperheiden maatiloihin ja työhön. Myös jatkossa toimenpiteillä on tarkoitus turvata monipuolista ja kestävää yritystoimintaa ja maataloutta eri osissa maata.


6.    Tulemmeko pysymään aikataulussa? 

Vastaus:

Alustavaan aikatauluun on tullut jo 2 vuoden siirtymäkausi. Suomen valmisteluaikataulussa pysytään.


7.    Milloin uusi kausi alkaa? Kuinka paljon digitalisaatioon ja rakenteellisiin uudistuksiin panostetaan?

Vastaus:

CAP-suunnitelman toteutus alkaa 2023. CAP-suunnitelman painotukset ovat valmistelussa.

8. Onko parlamentin käsittelyssä vielä odotettavissa muutoksia MFF-sopimukseen? Entä miten moni muu maa ottaa siirtymäkaudet käyttöön vai tuleeko kaikille? Koska selviää virallisesti toinen siirtymävuosi?

Vastaus:

Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä Eurooppa-neuvoston esitys monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kaikilla jäsenmailla on siirtymäkausi 2021-2022, CAP-uudistus alkaa 2023. 


9.    Joko tiedetään varmuudella, voidaanko siirtymäkauden 2021-2022 EU-osarahoitteisia varoja sitoa vielä vuonna 2023 vai pitääkö sidontojen olla tehty vuoden 2022 loppuun mennessä. Sama kysymys myös elpymisvaroja koskien. Tällä lienee vaikutusta koko kauden 2021-2027 rahoituksen suunnitteluun. 

Vastaus:

Siirtymäkauden asetusluonnoksen mukaan EU-osarahoitteiset varat on sidottava 2021-2022 (n+3). Sama koskee todennäköisesti myös elvytysvaroja.  Kauden 2021-2027 rahoitussuunnittelua tarkastellaan kokonaisuutena.


10.    Missä vaiheessa valmistelu tällä hetkellä on? Minä vuonna uuden ohjelmakauden mukainen rahoitus alkaa?

Vastaus:

Siirtymäkauden rahoitus ja elvytysvarojen kohdentamisen esitys toteutetaan maaseutuohjelman muutoksella ja muutos käsitellään Manner-Suomen  maaseutuohjelman seurantakomiteassa 1.12.2020 ja ohjelmamuutos toimitetaan komissiolle vuoden 2021 alussa.


11.    Milloin ja miten organisoidaan siirtymäkauden rahoitusta ja elvytysrahoitusta koskeva julkinen viestintä? Rahaahan on tulossa hyvin käyttöön ja osin uudenlaisella tavalla, joten tieto siitä pitäisi saada tehokkaasti toimijoille (yrityksille ja hanketoimijoille). Viestintään on hyvin varoja teknisessä avussa, mutta tämä viestintäprojekti pitäisi toteuttaa hyvin organisoidusti.

Vastaus:

Siirtymäkauden rahoitus ja elvytysvarojen kohdentamisen esitys toteutetaan maaseutuohjelman muutoksella ja muutos käsitellään Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantakomiteassa 1.12.2020 ja ohjelmamuutos toimitetaan komissiolle vuoden 2021 alussa. Viestintää toteutetaan niin seurantakomitean päätöksen mukaan kuin komission käsittelyn ja päätöksen mukaan, lisäksi toimeenpano ohjeistetaan. Viestintään tullaan panostamaan mm. maaseutuverkoston välineillä ja suunnittelussa on myös pieniä kampanjoita esim. laajakaistarahoituksen ja innovaatioryhmien (EIP) osalta. Viestinnässä ELY-keskuksilla, alueellisilla viestintähankkeilla ja Leader-ryhmillä on hyvin tärkeä rooli. 


12.    Millä tavalla EU perustelee CAP-uudistuksen olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastohätätilan julistuksen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green New Deal) kanssa? Miksi viette eteenpäin uudistusta, joka ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemailla viljelyyn? Miten perustelette uudistuksen, johon ei sisälly selkeitä päästövähennystavoitteita eikä ohjauskeinoja, joilla vaikuttaa vesistöjen saastumiseen tai hiilipäästöihin, ja jonka varoista 30% ohjataan ensimmäisten kahden vuoden ajaksi ympäristöystävälliseen viljelyyn, mutta voidaan sen jälkeen ohjata muualle? 

Vastaus: Ks kysymys ja vastaus nro 1. Väärinymmärrys 30% kohdentamisessa. Ympäristö- ja ilmastoasioissa ei mennä taaksepäin jo EU-vaatimusten takia. 


13.    Missä määrin CAP27 tavoitteet menevät yksi yhteen Pariisin ilmastosopimuksen kanssa? Monet tahot ovat kritisoineet CAP27 siitä, ettei se ole riittävän kunnianhimoinen ympäristöasioiden suhteen, mikä on teidän kantanne?


Vastaus: Ks. kysymys ja vastaus nro 1.


14.    Miten paljon nykyiset peltotuet ja investointituet tulevat muuttumaan nykyisestä?

Vastaus:

EU-reunaehtojen mukaan valtaosaa nykyisistä tukivälineistä voidaan jatkossakin käyttää ja niitä voidaan jonkin verran kehittää tämän hetken ja tulevien tarpeiden pohjalta. Valmistelussa katsotaan huolella Suomen lähtökohdat, erityispiirteet ja tarpeet, ja eri tukivälineet tullaan sovittamaan yhteen tästä näkökulmasta.


15.    Onko vielä mahdollisuuksia siihen, että tulevat säädökset eivät olisi yhtä monimutkaisia kuin nykyiset?

Vastaus:

Yleisenä tavoitteena on yksinkertaistaminen. EU-säännöissä tämä on ollut myös tavoitteena uudistuksen alusta alkaen, mutta välillä säädösten osalta tämä on jo unohtunut. Kansallisessa valmistelussa yksinkertaistaminen on mukana keskeisenä tavoitteena.


16.    Mitkä ovat suurimpia riskejä tulevan CAP-politiikan toimeenpanossa ilmastovaikutusten kannalta? Toisin sanoen, mitkä osat tulevassa CAPissa ovat sellaisia, jotka saattavat vaarantaa ilmastonmuutoksen hillinnän tai siihen sopeutumisen maatalouspolitiikassa? Miten näitä riskejä tulisi kansallisesti tai EU-tasolla taklata?

Vastaus:

Tulevan kauden CAP:ssa ilmastotavoitteisiin pyritään usealla eri keinolla, mm. kaikkien tukien täysimääräisen saamisen edellytyksenä on tiettyjen ympäristö- ja ilmastovaatimusten noudattaminen (ns. ehdollisuus). Merkittävä osa CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimista koostuu II pilarin eli maaseudun kehittämisen ympäristö- ja ilmastokorvauksesta sekä I pilarin eli suorien tukien uudesta ekojärjestelmästä. Nämä molemmat ova viljelijöille vapaaehtoisia toimenpiteitä. Riski on se, että jos näiden korvausten toimenpiteet eivät ole riittävän houkuttelevia, viljelijät eivät liity näihin järjestelmiin ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Täytyy muistaa, että maataloustukien hakeminen on vapaaehtoista.

Toisena riskinä esiin voisi nostaa seuraavan: Neuvoston yleisnäkemys sisältää artiklakohdan, jonka perusteella jäsenmaa voisi päättää ympäristö- ja ilmastosyistä jättää maksamatta EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia sellaiselle alalle, joka muutetaan maatalousmaaksi muusta maasta, esim. raivataan metsästä pelloksi. Komissio ja Euroopan parlamentti eivät ole ehdottaneet vastaavaa mahdollisuutta. EU-asetuksen sisällöstä tullaan päättämään kolmikantaneuvotteluissa (neuvosto, Euroopan parlamentti, komissio). Vielä ei siis tiedetä, tuleeko tuo kirjaus lopulliseen asetukseen. Ilman kyseisen kohdan kirjaamista EU-asetukseen näyttää vaikealta sulkea uusraivioita suorien tukien saamisen ulkopuolelle. Erityisesti turvemaiden raivaaminen metsästä pelloksi aiheuttaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. II pilarin eli maaseudun kehittämisen pinta-alalle maksettavia korvauksia (ympäristökorvaukset, luomukorvaukset ja luonnonhaittakorvaukset) ei jatkossakaan maksettaisi raivioille.

17.    Miksei CAP-suunnitelmassa ole velvoittavia mekanismeja EU:n ilmastotavoitteiden toteutumiseen? Millä keinoin EU aikoo velvoittavasti valvoa ilmastotavoitteiden toteutumista uudistuksen yhteydessä?

Vastaus:

Ks. vastaus 1. Jäsenmaat asettavat itselleen tavoitteita eri osa-alueilla, ml. ilmastotoimien laajuus. Euroopan komissio seuraa jäsenmaiden edistymistä tavoitteissaan ja komissio voi pyytää jäsenmaata parantamaan toimintaansa, mikäli tavoitteissa ei edistytä riittävästi.


18.    Onko mahdollista yhtenäistää Maaseuturahaston ja rakennerahaston hankkeiden toimintaperiaatteita ja ohjeistusta? Maaseudulla ja kaupungeissa toteutettavat hankkeet ovat eriarvoisessa asemassa esim. talkootyön hyväksyttävyyden osalta. Maaseuturahaston hankkeista vaaditaan kuittikopiot kaikista kustannuksista toisin kuin rakennerahastojen hankkeissa.

Vastaus:

Yhteensovitusta tehdään MMM:n ja TEM:n kesken ja mm. kustannusmalleja yhteensovitetaan parhaillaan. Talkootyön hyväksyminen osana yksityisrahoitusta on ollut maaseuturahaston oma väline. 


19.    Mikä on se vuosi, kun ei tarvitse enää tukioikeuksia siirrellä? Eli koska poistuu Suomen tukioikeusjärjestelmä? Mitä sen tilalle? 

Vastaus:

Uudistuksessa on mahdollisuus luopua suorien tukien tukioikeusjärjestelmästä. Maa- ja metsätalousministeriö esittää luopumista. Myös useat sidosryhmät ovat kannattaneet tukioikeuksista luopumista. Kansallinen päätös asiassa tehdään lopullisesti lakeja hyväksyttäessä. Uuden kauden toimeenpano alkaisi näillä näkymin vuonna 2023. Perustulotuki myönnettäisiin tukikelpoisen hehtaarin perusteella, jos tukioikeuksia ei käytettäisi.


20.    Mitkä ovat Suomen tavoitteet neuvotteluille?

Vastaus:

Riittävä rahoitus, aktiivisen maataloustuotannon edistäminen, ympäristö- ja ilmastokunnianhimon kasvattaminen, jäsenmaiden tarpeet otettava huomioon, yksinkertaistaminen. 


21.    Miten valmistelussa on huomioitu ilmastohätätilanne, jossa elämme (EU-parlamentinkin mukaan)? Miten valmistelussa on huomioitu EU:n päästövähennystavoitteet?

Vastaus: Ks vastaus  1. 


22.    Miksi nykyinen CAP-suunnitelma on täyttä viherpesua, vaikka ilmastonmuutos, biodiversiteetin kato, maaperän eroosio sun muut kriisit uhkaavat tehdä maapallosta elinkelvottoman hyvin monille jo tällä hetkellä elossa oleville ihmisille, mukaan lukien useille tähän tilaisuuteen osallistuville?

Vastaus: Ks. vastaus 1. CAP-suunnitelma on vasta valmisteilla


23.    Milloin uusi CAP tulee voimaan? Milloin uusi ohjelmakausi alkaa?

Vastaus: 1.1.2023.


24.    Onko Lapin maakunnan maatalouden erityispiirteet; pieni tilakoko, vähenevä viljelijöiden määrä, pitkät etäisyydet, otettu mitenkään huomioon tulevassa Cap-uudistuksessa, esimerkiksi tukiehtojen tukikelpoisuuden alarajojen pudottamisella alueen olosuhteita vastaavaksi, eli pienin tukikelpoinen tilakoko palautettava 5,0 ha:sta 3,0 ha:in, kuten on Ruotsinkielisellä saaristoalueella. Ovatko lappalaiset ja saamelaiset jotenkin vähäarvoisempia ? Samoin tuettavien eläinmäärien minimi vaatimusta pudotettava alaspäin esim lampaat 20 uuhesta 10 uuheen. Tosiasiassa Suomen neuvottelijat käyttävät Pohjois-Suomen ankaria kasvuolosuhteita hyväkseen EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja ohjaavat sitten näin saadut tuet Etelä-Suomeen laatimalla edellä mainittuja SUOMALAISIA byrokratia säännöksiä tämän päämäärän toteuttamiseksi.  Jos maaseutu halutaan tyhjentää, niin kai sen voi sanoa suoraankin. Ja jos maatalous halutaan siirtää Etelä-Suomeen niin eikö siirretä samalla suoraan vaikka RANSKAN Normandiaan, kun siellä on viikingit asuneet jo aiemminkin ?  

Vastaus:

Valmistelussa tarkastellaan myös alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita ja samalla kokonaisuudesta pyritään luomaan mahdollisimman johdonmukainen ja selkeä. Tukikokonaisuudessa EU-järjestelmien määritelmät ovat selkeyden vuoksi valtaosin yhteneviä koko maassa, ja luonnonolojen vuoksi tukitasot puolestaan nousevat esimerkiksi eläintuissa pohjoista kohti mentäessä. Kansallisista tuista yli 90 % on pohjoista tukea, jota ei makseta Etelä-Suomen AB-alueelle.


25.    Komissioon kohdistuu tällä hetkellä kampanja, jossa vaaditaan komissiota vetämään CAP-ehdotuksensa takaisin. Näettekö, että tämä on mahdollista? Juridisesti? Entä poliittisesti? 

Vastaus:

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on ilmoittanut mahdollisuudesta vetää ehdotus pois, mutta päätöksen on oltava komissaarien kollegion yhteinen. Ajatukselle ei ole muiden komissaarien tukea. Juridisesti se on mahdollista. Jos CAP-uudistus ei toteutuisi, jatkettaisiin nykyistä.


26.    Miten eduskuntaa ja suurta valiokuntaa tullaan informoimaan trilogineuvottelujen etenemisestä ja mitkä ovat keskeiset raamit ja tavoitteet eduskunnan antamassa neuvottelumandaatissa?

Vastaus:

Maa- ja metsätalousministeriö informoi eduskuntaa ajankohtaisesta neuvottelutilanteesta ja Suomen kannan mahdollisista tarkennuksista U-jatkokirjeillä kolmikantaneuvottelujen edetessä. Lisäksi eduskuntaa ja suurta valiokuntaa informoidaan säännöllisesti maatalous- ja kalastusneuvoston kokousten raportoinnin yhteydessä. Suomen kanta on kuvattu U-jatkokirjeessä UJ 30/2020 vp, jolla täydennetään ja täsmennetään aikaisempia U-jatkokirjeitä ja alkuperäistä U-kirjelmää. Eduskunnan lausunnot yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta koskevista U-jatkokirjeistä ja U-kirjelmästä 

27.    Miksi Suomi on mukana valmistelemassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista tavalla, joka on räikeässä ristiriidassa myös EU:n ilmastohätätilajulistuksen ja Euroopan vihreän kehityksen -ohjelman kanssa?

Vastaus:  Ks. vastaus nro 1. 


28.    Ministeri Lepälle: Kuinka suoran tulotuen maksimointi parantaa viljelijän kannattavuutta ja turvaa ruuantuotantoa? Onko tämän tueksi esittää vertaisarvioituja tutkimustuloksia?  Onko eläintuotannon yksiköiden kasvattaminen ja keskittäminen Itä- ja Pohjois-Suomeen edullista koko maan ruuantuotannon ja ympäristön kannalta?

Vastaus:

Tulotuilla turvataan maatalouden peruskannattavuuden edellytyksiä yhteisillä EU-markkinoilla, joilla tuottajahinnat määräytyvät lähinnä EU:n matalimman kustannustason perusteella. EU-komissio seuraa ja valvoo jatkuvasti sitä, että tukivälineillä ei aiheuteta markkinahäiriöitä eikä niillä "ylikompensoida" esimerkiksi luonnonoloista aiheutuvia korkeampia tuotantokustannuksia. 
On tärkeää, että elinkelpoista ruuantuotantoa olisi tasapainoisesti eri osissa maata. Joissain osissa maata tuotanto-olot, markkinat ja muut taloudelliset seikat ovat johtaneet siihen, että kotieläintuotanto on merkittävästi vähentynyt ja siirtynyt toisille alueille. Samalla esimerkiksi maidontuotanto kehittyy voimakkaasti sekä Länsi-Suomessa että osissa Itä-Suomea.


29.    Miksi Suomeen on kaavailtu sadonkorjuupakkoa?

Vastaus:

Kuluvalle kaudelle tultaessa sadonkorjuuvelvoitteesta pinta-alatuissa luovuttiin hallinnollisen selkeyden ja tukivalvonnan yksinkertaistamisen vuoksi. Tulevaa kautta kohti mentäessä on tarpeen selvittää, millä keinoilla, uusilla tai vanhoilla, aktiivista ruuantuotantoa ja maataloutta voidaan tehokkaasti edistää.


30.    Milloin hallintoa aletaan kouluttamaan, jotta asiakkailla olisi hyvät valmiudet onnistua uuden cap-kauden tukihaussa.

Vastaus:

Koulutusta tehdään sitä mukaa kun asiat selkiintyvät. Yhteistyötä tehdään myös valmisteluvaiheessa.


31.    Onko valmisteluissa mietitty uusien tilojen mahdollisuutta päästä tukien piiriin? 

Vastaus:  

Uudet viljelijät ja tilat ovat aina tervetulleita tukijärjestelmiin. Ehdot täyttävä tila on samanarvoinen, on se uusi tai vanha.

32. Pilari II: Maatalouden ulkopuolisten yritysten tukeminen. Miltä tilanne näyttää? Onko tulossa rajoitteita? Minkälaista yritystoimintaa ensisijaisesti tuetaan?

Vastaus: Maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan tukemista jatketaan siirtymäkaudella 2021-2022 nykyisillä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimenpiteillä. Myös vuonna 2023 alkavalla uudella rahoituskaudella maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan tukemista jatketaan niin, että tukivälineitä uudistetaan ottaen huomioon EU-lainsäädännöstä ja valtiontukisäännöistä tulevat reunaehdot ja rajoitteet. Tuleva CAP-strategia valmistellaan siten, että alueet voivat edistää maaseudun yritystoimintaa omista lähtökohdistaan. Tukea kohdennetaan mm. elintarvikealalle, matkailuun, uusiutuvaan energiaan, biotalouteen ja erilaiseen tuotannolliseen toimintaan maaseutualueilla. Tavoitteena on kestävästi toimiva monipuolinen elinkeinorakenne ja sitä kautta elinvoimainen ja uusiutumiskykyinen maaseutu.

 

33.    Luonnonvarakeskuksen Heli Huuskonen sanoo: "CAP:n puutteet liittyvät ennen kaikkea siihen, että tavoitteellisuus ei toteudu, koska tavoitteisiin pääsemistä on mahdotonta mitata nykyisillä keinoilla, joita lainsäädäntöön on kirjattu. – – Suorien tukien kannustimet ja sanktiot vaikuttavien ilmasto- ja ympäristötoimien toteuttamiselle ovat heikot. – – Kansallisten strategiasuunnitelmien tuloksellisuuden varmistamista pidetään erityisen tärkeänä. Selkeämmät tavoitteet ja lähtötason ilmoittamisen pakollisuus tekisivät strategiasuunnitelmien tavoitteista helpommin mitattavia, jolloin tuloksellisuuden arviointi olisi mahdollista." https://www.luke.fi/blogi/vesittaako-euroopan-maatalouspolitiikan-uudistus-green-dealin-ja-pellolta-poytaan-strategian-toteutumisen/  Voiko Suomi/ministeriö varmistaa itselleen riittävän kansallisen liikkumavaran toteuttaa nykyistä CAP-ehdotusta kunnianhimoisemia ilmasto- ja ympäristötoimia?  Aikooko Suomi asettaa sellaiset Eu-parlamentin CAP-ehdotusta kunnianhimoisemmat kansalliset työkalut ja mitattavat arviointikriteetit, joilla leikata Suomessa maatalousperäisiä ilmastopäästöjä, ravinnevalumia ja biodiversiteettikatoa tuntuvasti?

Vastaus:

Tuleva CAP-suunnitelma on myös väline toteuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti sovittuja toimenpideohjelmia maataloussektorilla (esim.  Keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelma KAISU tai vesien hoidon toimenpideohjelmat).  Valmistelun aikana käydään läpi kaikkien näiden politiikkaohjelmien maataloudelle asettamat tavoitteet ja sovitaan yhdessä mikä osuus näistä tavoitteista voidaan kattaa CAP:n kautta. Se, kuinka suuria ja kunnianhimoisia nuo tavoitteet tulevat olemaan on vielä sopimatta, mutta asia selkenee valmistelun kuluessa.

 
34.    Miksi elvytysvarat käytetään "tavanomaisiin" maaseutuohjelman toimenpiteisiin. Korjataanko tällä vain nykyisen ohjelmakauden "kroonista" rahapulaa?   Samalla logiikalla ajatellen eikö nyt sitten olisi voinut ottaa kaikki viljelyssä oleva pelto tukien piiriin? 

Vastaus:

Maaseuturahaston elvytysvarat on käytettävä maaseuturahaston toimenpiteisiin. Kaikki pellot eivät ole korvauskelpoisia maaseuturahaston toimiin, ks. vastaus 16. 

35.    Miten vakaasti ilmastonmuutos otetaan huomioon eu:ssa sekä paikallisesti suomessa? kritiikkiä on kuulunut siitä, että puheista huolimatta cap27 ei ole kovin vihreä. onko näin?

Vastaus: Ks. vastaus 1. 


36.    Onko painopisteistä Suomen tasolla jo suunnitelma tai päätökset? Missä nämä ovat luettavissa? ,sivut todella vanhoja keväältä 2020 tai sitä vanhempia. CAP-materiaalit vain logoja ja pohjia??

Vastaus: Kansalliset CAP-painopisteet ovat aktiivinen maatalous ja ruuantuotanto, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous, sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Painopisteiden perusteella tehtyyn  valmistelutilaisuuteen voi perehtyä 18.11. CAP-webinaarin työryhmäkatsausten esityksien kautta osoitteessa mmm.fi/cap27/ajankohtaista


37.   1.  Viherryttäminen?  vaatimukset, miten toteutetaan? 2. Nuorten viljelijöiden huomioiminen?

Vastaus: Viherryttämistuki ks. vastaus 56 ja 68 Nuorten viljelijöiden aseman edistämiseen CAP antaa useita keinoja, mm. nuorten viljelijöiden tulotuki ja nuorten viljelijöiden aloitustuki ja niin päätettäessä investointituen korotus nuorille viljelijöille.


38.    Missä valmistelu etenee? Onko sen sisältöön vielä mahdollisuus vaikuttaa?   Miten CAP uudistus huomioi nykyistä paremmin vesistöjen merten suojelun?   Uudistetaanko maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää niin, että rahoitus kohdennetaan vaikuttavasti pelloille niiden kuormittavuuden perusteella?

Vastaus: Valmistelu, ml. uusi vihreä arkkitehtuuri on käynnissä ja sen tilanteeseen voi tutustua 18.11. CAP-webinaarin työryhmäkatsausten esityksien kautta osoitteessa mmm.fi/cap27/ajankohtaista. Suunnitelman luonnos tulee lausunnolle kaikille kiinnostuneille keväällä 2021. 


39.    Onko suoriin tukiin tulossa katto ja kuinka suuri. Onko isoilla AB-alueen lypsykarjatiloilla joilla suoria tukia tulee perus-ja viherryttämistuesta sekä lypsylehmä-ja nautapalkkiosta ainoa keino yhtiöittää ensin koko tila toimintamuodonmuutoksella ja sen jälkeen eriyttää peltoa ja eläinkokonaisuutta jotta suoria tukia on mahdollista saada enemmän. 

Vastaus:

EU:n rahoituskehysratkaisun yhteydessä EU-johtajat linjasivat, että suorien tukien tukikatto on jäsenmaille vapaaehtoinen ja se koskisi vain tuotannosta irrotettua perustulotukea. Kansalliset päätökset tukikatosta tehdään myöhemmin, mutta Suomen lähtökohtiin tukikaton soveltaminen sopisi varsin huonosti.


40.    Milloin kansallisten järjestelmien ja säädösten valmistelu alkaa?

Vastaus:

Samalla kun CAP-reunaehtoja ja –asetuksia valmistellaan EU-tasolla, suunnitellaan jo myös kansallisia säädöksiä ja tietojärjestelmiä.


41.    Mikä on turvemaa?


Vastaus: CAP:n EU-säädöksissä ei anneta turvemaalle määritelmää. Se määritetään kansallisesti.

Mitä haluat kysyä CAP-suunnitelman valmistelun tilanteesta liittyen maataloustyöryhmään?
 

42.    Aiotaanko käyttää ekojärjestelmän joustavuutta CAP tavoitteiden saavuttamisessa.

Vastaus: Minimitaso jokaiseen tavoitteeseen määritetään ehdollisuudessa. Ympäristöjärjestelmissä korvataan kustannusperustaisesti seuraavan tason vaatimukset. Ekojärjestelmissä jokaiseen tavoitteeseen on kannusteperusteinen "top-up" jolla säädellään, että kyseinen tavoite saavutetaan. 

 

43. Miten varmistetaan kaikkien 9 tavoitteen saavuttaminen ja rahojen riittävyys?  Mikä on valmistelun tilanne luomun osalta?  Miksi luomujärjestöjen edustajat eivät pääse mukaan CAP valmisteluun?

Vastaus:

Vastaus:  Ekojärjestelmä: Jäsenvaltio voi päättää määrätä ekojärjestelmien tukitason  joko kannusteperusteisesti tai kustannusperusteisesti WTO-säännöt huomioiden. 

Tässä vaiheessa on linjattu, että luonnonmukaisen tuotannon sitoumus sisällytetään pilarin II toimenpiteisiin kuten tällä hetkellä. Toimenpiteen tarkempi valmistelu on käynnissä.

CAP-suunnitelman valmistelu tapahtuu asetettujen sidosryhmätyöskentelyyn perustuvien, jäsenmäärältään suppeiden työryhmien kautta. Työryhmiin sisältyy suomenkielisen ja ruotsinkielisen tuottajajärjestön edustukset. Työryhmien työtä tukemaan järjestettiin valmistelun alkaessa runsaasti työpajoja, jossa pyrittiin saamaan laaja edustus eri sidosryhmien sisältä ja alueellisesti. Myös luomu-aiheinen työpaja järjestettiin. Lisäksi muista teemoista poiketen, luomujärjestetöille  järjestettiin vielä erillinen CAP-kuuleminen alkukesällä 2020 sekä luomuliiton toiminnanjohtajan tapaaminen syksyllä 2020.


44.    Miten jäsenmaita ei sidota ympäristöystävällisiin linjauksiin? Miten voidaan vielä jatkaa tehotuotannon tukemista? 

Vastaus:

Tulevassa uudistuksessa kaikkien tukien täysimääräisen saannin ehtona olevia ympäristö- ja ilmastotoimia lisätään (ns. ehdollisuus). Lisäksi lähtökohtana on, ettei jäsenmaan ilmasto- ja ympäristökunnianhimo saa laskea nykyisestä. Politiikalla on monta tavoitetta aina eurooppalaisen ruokaturvan takaamisesta, maaseutujen elinvoimaisuudesta aina ilmastomuutoksen hillintään, vesistöjen tilan parantamiseen ja monimuotoisuustoimiin.

45.    Rajoittaako CAP mahdollisuuksia toimia ekologisesti kestävästi, kuten vaikka vesistöpäästöt huomioiden ja biodiversiteetti turvaten?

Vastaus: Ei rajoita vaan pikemmin mahdollistaa kestävän maataloustuotannon.

46.    Onko maatalouden tukemiseen tulossa uusia tukimuotoja ja uusia toimijoita? Onko selvitetty mahdollisten uusien toimijoiden (esim. Leader-ryhmien) rakenteellisen mukaanottamisen vaikutuksia tukitoimenpiteiden vaikuttavuudelle ja synergiavaikutuksia maaseudun kehittämisen kokonaisuuteen?

Vastaus:

Parhaillaan selvitetään, mitä tarpeita ja potentiaalia olisi sellaisen maatalouteen liittyvän uuden yritystoiminnan tukemisella, jolla on maaseudun elinvoimaisuutta edistävä vaikutus. Selvitysten perusteella valmistelua jatketaan CAP-valmistelun työryhmissä.

47.    Tukioikeuksien poistuminen lienee selvää. Millä perusteella tulevalla kaudella oikeus tukiin määritellään

Vastaus:

EU:n asetusluonnoksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, säilytetäänkö suorien tukien tukioikeudet vai ei. MMM:n mielestä tukioikeuksista voitaisiin yksinkertaistamisen vuoksi luopua. Tästä päätetään tällä näkymin v. 2022, kun uuden kauden tukijärjestelmiä koskevat kansalliset lait hyväksytään. Ks. lisäksi vastaus 19. 

Tukioikeudet koskevat vain suoria pinta-alatukia. Tukikelpoinen hehtaari ja muut perusmääritelmät, kuten maataloustoiminnan täyttyminen, sekä tukiehdot määrittelevät oikeuden pinta-alatukiin. Peruslähtökohdat ovat samat kuin nykyisinkin. II-pilarin toimissa on tarkoitus jatkaa korvauskelpoisuuden käyttöä maksun perusteena.

48.    Koska määritellään luomutuotannolle kansallinen tavoite? Miten luomutuki tullaan määrittelemään ja mikä sen suhde tulee olemaan muihin tukiin? Mitä toimenpiteitä tullaan tukemaan Ekojärjestelmästä? Minkälaisia mahdollisuuksia on laatia kannustavia elementtejä tukijärjestelmään?

Vastaus: Ekojärjestelmän toimenpiteet ovat valmistelussa.

On linjattu, että luonnonmukaista tuotantoa tuetaan jatkossakin pilarin II kautta. Toimenpiteen tarkempi määrittely on valmisteilla. Luonnonmukaisen tuotannon toimintaohjelma on myös valmistelussa.CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 asetettavassa luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteen määrällisessä pinta-ala tavoitteessa otetaan huomion EU-tason strategiset tavoitteet vuodelle 2030 ja kansalliseen strategiseen luomuohjelmaan asetettavat tavoitteet, luomun kehitystrendi, selvitykset tuottajien halukkuudesta ja suunnitelmista siirtyä luomuun eri tuotantosuunnissa, käytettävissä olevat varat sekä arvio strategisten tavoitteiden toteutumisen realistisuudesta.

49.    Tullaanko peltojen korvauskelpoisuuksien siirtoa helpottamaan tulevalla kaudella? Korvauskelpoisuuksia on menetetty vuokraviljelmien vaihtaessa omistajaa ja varmasti ihan normaaleissa peltokaupoissakin. 

Vastaus: Ohjelmaperusteisten korvausten korvauskelpoisuuteen tai sen menettelyihin ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia tulevalle kaudelle. Tukioikeudet ks. vastaukset 47 ja 19. 

50.    Ollaanko tukijärjestelmää selkiyttämässä nykyisestä? Vähemmän tuettavia kohteita ja samalla vähemmän yksityiskohtaista valvontaa? Onko tukioikeuksien pois jääminen jo täysin varmaa? 

Vastaus: Tukioikeuksista luopuminen on mahdollista jäsenvaltiolle. Ks myös vastaukset nro 47 ja 19. 

51.    Millä tavalla maataloustyöryhmä perustelee CAP-uudistuksen olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastohätätilan julistuksen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green New Deal) kanssa? Miksi viette eteenpäin uudistusta, joka ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemailla viljelyyn? Miten perustelette uudistuksen, johon ei sisälly selkeitä päästövähennystavoitteita eikä ohjauskeinoja, joilla vaikuttaa vesistöjen saastumiseen tai hiilipäästöihin, ja jonka varoista 30% ohjataan ensimmäisten kahden vuoden ajaksi ympäristöystävälliseen viljelyyn, mutta voidaan sen jälkeen ohjata muualle? 

Vastaus: Ks. vastaus 1.

52. Mitkä tulevat tämänhetkisen tiedon mukaan olemaan suurin muutos viljelijälle nykyiseen rahoituskauteen nähden?

Tukijärjestelmää ja sen valvontaa pyritään yksinkertaistamaan niin paljon kuin mahdollista. Nykyinen viherryttämistuki loppuisi, uutena tulisi vilejlijöille vapaaehtoinen ekojärjestelmä suorien EU-tukien puolella. Samalla ympäristön suojelemisen korkeampiin tavoitteisiin pääsemiseksi nykykauden täydentävien ehtojen tilalle tulee laajempi ehdollisuus, johon sisältyy nykyisen viherryttämistuen elementtejä. MMM:n pyrkimyksenä on luopua perustulotuessa tukioikeusjärjestelmästä, koska tämä olisi mahdollista EU-asetusluonnoksen mukaan.

53.    Mitkä ovat suurimpia riskejä tulevan CAP-politiikan toimeenpanossa ilmastovaikutusten kannalta? Toisin sanoen, mitkä osat tulevassa CAPissa ovat sellaisia, jotka saattavat vaarantaa ilmastonmuutoksen hillinnän tai siihen sopeutumisen maatalouspolitiikassa? Miten näitä riskejä tulisi kansallisesti tai EU-tasolla taklata? Miten näitä riskejä on käsitelty työryhmässänne ja/tai tullaan käsittelemään?

Vastaus: Katso vastaus kysymykseen 16. 


54.    Onko perus- ja viherryttämistuen tilalle tulossa jokin muu tukimuoto? Poistuuko tukioikeudet?

Vastaus:

Perustuki säilyy edelleen yhtenä EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien tukimuotona. Uudella kaudella perustuen nimi tulee olemaan perustulotuki. EU:n asetusluonnoksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, säilytetäänkö suorien tukien tukioikeudet vai ei. MMM:n mielestä tukioikeuksista voitaisiin yksinkertaistamisen vuoksi luopua. Tästä päätetään tällä näkymin v. 2022, kun uuden kauden tukijärjestelmiä koskevat kansalliset lait hyväksytään. Viherryttämistuen vaatimukset siirtyisivät ehdollisuuteen, joka on vastaavanlainen järjestelmä kuin täydentävät ehdot nykyisin. Uusi tukimuoto suorien tukien kokonaisuudessa on ns. ekojärjestelmä ympäristö- ja ilmastotoimien tukemiseen. Sen toimenpiteet olisivat viljelijöille vapaaehtoisia.

55.    Onko valmistelun tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon maataloustuotteita vai pyrkiä kohti ekologisesti kestävää maataloutta?

Vastaus:

Politiikalla on monta tavoitetta aina eurooppalaisen ruokaturvan takaamisesta, maaseutujen elinvoimaisuudesta aina ilmastomuutoksen hillintään, vesistöjen tilan parantamiseen ja monimuotoisuustoimiin.

56.    Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti Suomessa mm. edistetään maatalousmaan hiilensidontaa ja pilotoidaan hiilensidonnan markkinoita ja kehitetään markkinalähtöisiä, tulosperusteisia hiilikorvauksia viljelijöille. Miten nämä konkretisoituvat kansallisessa CAP suunnitelmassa? Mitä pilottitoimenpiteitä CAPiin on suunniteltu tulosperusteisuuden tai hiilikorvauksen käyttöönoton edistämiseksi?

Vastaus: CAP-suunnitelman toimenpiteet ovat valmistelussa. Pilotointiin ja erilaisten uusien menetelmien kehittämiseen voidaan käyttää kansallisia tutkimus- ja kehittämismäärärahoja.

57.    Miksi Suomi on mukana CAP-uudistuksessa, joka toteutuessaan uhkaa vesittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet?

Vastaus: Ks. vastaus 1.

58.    Kuinka Suomen strategiasuunnitelma tulee konkreettisesti vastaamaan ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuden heikkenemiseen sekä vesien ekologisen tilan parantamiseen sekä näihin liittyviin kansainvälisiin tai EU:n välisiin sopimuksiin kuten Pariisin ilmastosopimukseen sekä Green dealiin? Mainitsisitko konkreettisia esimerkkejä ja odotettuja vaikutuksia.

Vastaus: CAP-suunnitelma on valmisteilla. Ks. myös vastaus 1.

59.    Mikä on tukioikeusjärjestelmän kohtalo ja mihin voisi perustua mahdollinen uusi järjestelmä suorien tukien maksuun? Onko toiveita uusien korvauskelpoisuuksien saamisesta edes pienille korvauskelvottomille aloille?

Vastaus: Ks. vastaus 46./19. II-pilarin korvauksen maksun tarkoitus on jatkossakin perustua lohkon korvauskelpoisuuteen. Valmistelun yhteydessä tarkastellaan, onko järjestelmää mahdollista selkeyttää.

60.    Miten tukileikkuri tullaan toteuttamaan, koskeeko se vain CAP-tukia ja millaisilla ehdoilla? 

Vastaus: ks. nro 39.

61.    Miten ilmastonmuutos otetaan huomioon kansallisella tasolla?

Vastaus: Ks. vastaus 1.

62.    Kuinka paljon eri CAP-ryhmät tekevät yhteistyötä? Eihän siilouduta ?

Vastaus:CAP-uusitusta valmistellaan kokonaisuutena. Valmisteluvastuut CAP-uudistuksen sisällön osalta on jaettu kolmelle työryhmälle. Strategiaryhmä linjaa valmistelua. 

63.    1. Viherryttäminen, mitä se on, vaatimukset ja tuleeko tukien ehtona "pakolliseksi"? erillinen korvaus? Vai miten toteutetaan, jotta jäsenmailta vaadittava ala saadaan kokoon?   2. Nuoret viljelijät. Muuttuuko määritelmä, mikä on nuori viljelijä, miten huomioidaan ja missä tukimuodoissa huomioidaan vai jatkuuko erillisenä tukena?

Vastaus: Katso vastaus kysymyksestä 37. 

64.    Ehdollisuuden ja ympäristökorvausten välinen suhde. Missä määrin kansallisesti voidaan määritellä vaatimuksia, valvontaa ja seuraamuksia? 

Vastaus: Ehdollisuus koostuu hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista ja lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset määritellään EU-asetuksen antaman vaatimuksen puitteissa kansallisesti. Lakisääteiset hoitovaatimukset ovat tiettyjä EU:n direktiivien ja asetusten kansallisesti toimeenpantuja säädöksiä. Ehdollisuuden valvonnasta ja seuraamuksista säädettäneen melko yksityiskohtaisesti EU-asetuksissa.

Ehdollisuus muodostaa vaatimuskokonaisuuden, jonka kaikkia ehtoja on tuensaajan noudatettava, jotta pinta-alaperusteiset tuet ja korvaukset sekä tuotantosidonnaiset tuet voitaisiin maksaa täysimääräisesti. Ympäristökorvauksiin sitoutuminen on vapaaehtoista. Ympäristökorvausjärjestelmille ehdollisuus merkitsee perustasoa eli sitä vaatimustasoa, jonka ympäristökorvaustoimenpiteiden tulee ylittää. Vain ehdollisuuden vaatimuksia vaativammasta toimenpiteistä voidaan maksaa ympäristökorvausta. Ehdollisuuden suhde ympäristökorvauksiin on siten samanlainen kuin täydentäviin ehtoihin nykyisin. Kokonaisuuteen tulee kuitenkin mukaan myös uusi järjestelmä, kun tulevalla kaudella toimeenpannaan ympäristötoimenpiteitä myös suorien tukien ekojärjestelmän kautta. Ympäristökorvauksiin ei voida sisällyttää sellaista, mikä sisältyy ekojärjestelmään ja päinvastoin. Näiden järjestelmien tulee molempien ylittää vaatimuksiltaan ehdolisuus ja lisäksi ekojärjestelmän ja ympäristökorvausten toimenpiteiden tulee olla keskenään erilaiset. Valvonnan laatuvaatimukset säilyvät korkealla tasolla, vaikka jäsenmaalle annetaan jossain määrin enemmän päätäntävaltaa valvonnan toteutuksessa. Ympäristökorvausten toimeenpano ei saa aiheuttaa riskiä EU:n varojen käytölle. Käytännössä valvonnan laatuvaatimukset tuskin mahdollistavat merkittävie muutoksia nykyisiin valvonta- ja seuraamuskäytäntöihin. Valvonnan toteutukseen vaikuttaa kaikista eniten se millaisia ehtoja kansallisesti suunniteltaville toimenpiteille muotoillaan.

65.    Onko tällä hetkellä Capin tavoitteissa päästä eroon tukioikeusjärjestelmästä tai rajoittaa aktiiviviljeijöiden yläikärajaa tuensaajina? Pyritäänkö säilyttämään sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki? Karjatalousvaltaisessa osassa Suomea iso osa karjanrehusta tuotetaan turvepelloilla. Kuinka vahvasti olette ajamassa alas Luken kannan mukaisesti ilmastopäästöjen vähentämiseen vedoten näiden turvepeltojen viljelyä erilaisin tukitoimin? Ollaanko tälle kaudelle ottamassa mukaan lisää korvauskelpoista pinta-alaa aiemmin raivatuista lohkoista?

Vastaus: Tukioikeudet ks. vastaus 47./19.  Kategorisen yläikärajan asettaminen aktiiviviljelijälle ei näyttäisi olevan mahdollista EU-säädösten valossa. Asiaa arvioidaan kansallisesti, jos se näyttäisi tulevan mahdolliseksi lopullisen EU-asetuksen perusteella.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärät ovat muodostuneet pääaosin vuosien 2006 ja 2007 tuotannon perusteella, ja EU-komission asettamien reunaehtojen vuoksi tuen kokonaismäärä on asteittain pienentynyt merkittävästi. Maatalouspolitiikan siirtymäkauden eli vuosien 2021-2022 ajan järjestelmää jatketaan nykyehdoin. Tukijärjestelmän jatkoa ja sisältöä siirtymäkauden jälkeen valmistellaan vuosien 2021-2022 aikana.

Raivioiden korvauskelpoisuuden periaatteisiin ei suunnitella muutoksia.

66. Mikä on Suomen esitys tukipaketiksi? Miten se eroaa nykyisestä?

Vastaus: ks. vastaus 20 ja vastaus 52

67. Miten CAP kansallisessa toteutuksessa otetaan huomioon Suomen hiilineutraaliustavoite? Millä keinoin suunnitelmassa parannetaan suomalaisen ruuantuotannon resilienssiä ilmastokriisin edessä?

Vastaus: Valmistelu on tämän osalta vielä kesken. Ks. lisäksi vastaus 1.

68. Millä tavoin Suomi pystyy tekemään omasta suunnitelmastaan huomattavasti kunnianhimoisemman, että se kunnioittaa ihmisen oikeutta elinkelpoiseen maapalloon ja parantaa suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä tulevina vuosikymmeninä kun valtava joukko eri ympäristö- ja talouskriisejä alkaa uhata todella akuutisti järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitämistä? Millä tavalla Suomi aikoo siirtyä mahdollisimman hallitusti fossiilivapaaseen aidosti kestävään maatalouteen, johon me jokatapauksessa siirrytään joko vapaaehtoisesti tai luontoäidin pakottamana hyvin monien tällä hetkellä elossa olevien suomalaisten elinaikana? Kestämättömyys tarkoittaa sitä, että kestämätön asia tulee loppumaan.

Vastaus: ks. vastaus 1.

69. Miten hiilensidonta lasketaan ja millä rajottein se otetaan käyttöön?

Vastaus: Hiilensidonnan tilakohtaisesti laskettu määrä ei ole EU:n tulevan CAP-kauden suunnitelmissa tuen maksamisen perustel. Eri tuki-instrumenttien, kuten ekojärjestelmien, kautta voidaan maksaa tukea toimenpiteille, jotka lisäävät tutkitun tiedon valossa maaperään hiilen määrää tai edistävät sen säilymistä. CAP:n vaikutuksia hiilen sidontaan arvioitaisiin indikaattorin perusteella, jossa tarkastellaan orgaanisen aineksen määrää maatalousmaassa erilaisten seurantatutkimusten ja kartta-aineistojen avulla. Näin voitaisiin tarkastella jäsenmaan edistymistä orgaanisen aineksen määrän lisäämisessä.

Kasvihuonekaasuraportoinnissa maaperän hiilen muutoksia arvioidaan IPCC:n laskentaohjeiden mukaisesti. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 arvioinnissa näitä menetelmiä on sovellettu myös ohjelman toimenpiteiden vaikutuksien arviointiin.

70. Onko suunnitelmaan mietitty uusien tilojen mahdollisuutta päästä tukien piiriin?

Vastaus: ks. vastaus 31

71. Miksi keskustelu velloo turveasioissa rajoittamis- ja kieltopolitiikassa, kun vesistöasioihin ollaan valmiita panostamaan "kannustinrahaa" ympäristökorvauksen kautta. Eikö eri alueen viljelijät ole samanarvoisia, vaikka heillä on erilaisista luonnonolosuhteista johtuvia erilaisia ongelmia. Eikö politiikalla pitäisi ratkaista rakentavassa hengessä näitä alueellisia ongelmia?

Vastaus: Tukijärjestelmäkokonaisuuden valmistelu on käynnissä. Siitä pyritään tekemään mahdollisimman hyvin eri alueet ja tuotantomuodot huomioon ottava tasapainoinen ja kannustava kokonaisuus.

Mitä haluat kysyä CAP-suunnitelman valmistelun tilanteesta liittyen maaseututyöryhmään?


72.    Onko maanviljelijöiden seuraavan kvartaalin tuloksen maksimoiminen tärkeämpää kuin ihmiskunnan kyky elää planeetallamme vuonna 2050?

Vastaus: Ympäristö- ja ilmastotavoitteet huomioidaan läpileikkaavasti CAP-suunnitelmassa. Politiikalla on monta tavoitetta aina eurooppalaisen ruokaturvan takaamisesta, maaseutujen elinvoimaisuudesta aina ilmastomuutoksen hillintään, vesistöjen tilan parantamiseen ja monimuotoisuustoimiin.

73.    Onko kansallisen valmistelun lähtökohdaksi otettu mahdollistavuus vai ennaltaehkäisy? Tähän asti tapana on ollut rajoittaa kehittämistoimintaa mahdollisimman laajasti jo etukäteen lainsäädäntöön kirjatuilla rajauksilla sen sijaan, että kansallinen lainsäädäntö laadittaisiin mahdollisimman mahdollistavaksi (EU-asetusten reunaehdot toki huomioiden) ja alueellisille ja paikallisille strategioille jäisi aito mahdollisuus strategisiin kehittämislinjauksiin. Miksi ei luotettaisi, että alueellisesti/paikallisesti osataan tehdä vallitsevat olosuhteet huomioivia tukipäätöksiä, jotka mahdollistavat paikallisiin tarpeisiin vastaavien strategioiden tehokkaan toteuttamisen ilman tarpeetonta kansallista lainsäädäntöä?  Valmistelutyön aluksi järjestettiin paljon kutsuperiaatteilla toimineita temaattisia valmistelutyöpajoja. Tämän vaiheen jälkeen valmisteluiden etenemisestä ei ole kerrottu mitään. Miten sidosryhmiä osallistetaan valmistelun seuraaviin vaiheisiin?  Miten yritystukitoimenpiteiden valmistelu on edennyt ja koska tiedämme tulevan kauden tukimuodot reunaehtoineen? Aiemmin on kerrottu yleisellä tasolla mm. että ELY-keskusten ja Leader-ryhmien käytössä olevia yritystukivälineitä eriytettäisiin jonkin verran toisistaan, mutta tämän tarkempaa tietoa ei ole. Myös uusia tukivälineitä on ehdotettu ja nykykaudesta poikkeavia menettelytapoja (osa-aikaisen/kevytyrittäjyyden tukeminen, setelityyppinen tuki kehittämiseen ostopalveluiden avulla ja yrittäjän ammattitaidon vahvistamiseen, yritysryhmähankkeiden helpottaminen, yhdistysmuotoisen toimijan yritystoiminnan tukeminen, sote-yritysten tukeminen). Käytössä olevilla yritystukivälineillä on merkittävä vaikutus niin alueelliselle kuin paikalliselle strategiatyölle, joten käytössä olevat välineet pitää olla selvillä ennen 2.vaiheen strategiatyön käynnistymistä.   Onko Leader-ryhmien kautta rahoitettujen hankkeiden laillisuustarkastelu jatkossakin tarkoitus tehdä ELY-alueittain? Onko muuta vaihtoehtoa koskaan edes selvitetty? Edellisen kauden vaihteessa Leader-ryhmien toimintarahapäätökset siirrettiin Ruokavirastoon johtuen alueellisen päätöksenteon ongelmista ja Leader-ryhmien saamien toimintarahan tuki- ja maksupäätösten erilaisuudesta. Sama problematiikka liittyy joidenkin alueiden ongelmiin kunnioittaa Leader-ryhmien tarkoituksenmukaisuusharkintaa tuenmyöntöprosessissa ja laillisuustarkastelu usein ulotetaan myös tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuuden pohtimiseksi. Myös käsittelyajoissa ja työskentelytavoissa on valtavia alueellisia eroja joka tulevalla kaudella muodostuu vielä nykyistäkin isommaksi ongelmaksi kun toimintarahan maksuprosessi kytketään tuettujen hankkeiden maksuaikoihin. Luonnollinen ratkaisu voisi olla keskittää kaikkien Leader-hankkeiden viranomaispäätöksenteko yhteen Leader-toimintatapaa aidosti kunnioittavaan ELY-keskukseen kansallisten kehittämishankkeiden päätöksenteon tapaan. Minkälaisia ovat kansainvälisen hanketoiminnan reunaehdot tulevalla kaudella - tai koska ne selviävät? Miten ja minkälaisella aikataululla maaseututyöryhmä käytännössä osallistetaan CAP-suunnitelman valmisteluun?   Entä mitä tulevan valmistelussa tapahtuu maaseututyöryhmässä kun CAP-suunnitelma on valmis lausuntokierrokselle?

Vastaus:

 CAP-maaseututyöryhmä on käsitellyt ja käsittelee CAP-suunnitelman yritys- ja hankerahoituksen sekä Leader-toiminnan asiat. Työryhmässä ovat edustettuna ELY-keskukset, Leader-ryhmät, eri ministeriöt, keskeiset sidosryhmät. ELY-keskukset ja Leader-ryhmät ovat järjestäneet syksyllä 2020 ELY-keskusalueittain Älykkäät maaseudut –webinaareja, joissa on käsitelty kansallisen CAP-valmistelun tilanne sekä kehittämishankkeiden, yrityshankkeiden ja Leader-valmistelun tilanne ja suunnitellut sisällöt. Osallistujia on ollut tähän mennessä järjestetyissä tilaisuuksissa noin 100/webinaari. Webinaarit on tarkoitettu juuri alueen yrityksille, yhdistyksille, eri sidosryhmille: kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille. MMM:n ja Ruokaviraston järjestämiä hallinnon koulutuksia suunnitelluista toimenpiteiden sisällöistä on ollut lukuisia ELY-keskuksille ja Leader-ryhmille. Kansallisen lainsäädännön valmistelu on käynnistymässä. 
Leader-ryhmien kautta rahoitettujen hankkeiden laillisuustarkastelu tehdään jatkossakin ELY-keskuksissa, sillä alueen tuntemus on Leader-rahoituksessa tärkeää. 

74.    Epäselväksi on jäänyt siirtymäkauden ja tulevan CAP-kauden rahoituksen suhde. Sanotaan että siirtymäkauden varat ovat erillisiä. Teknisesti kyllä, mutta ovathan ne osa kauden 2021-2027 kokonaispottia. Eli ovatko ne pois siitä summasta jota uuden kauden rahana myönnetään vuosina 2023-2027? Joten kiinnostaa tietää, millä painotuksella MMM on lähtemässä siirtymäkauteen versus vuosien 2023-2027 rahoitus

Vastaus:

Rahoituskauden 2021-2027 kokonaisuus suunnitellaan 7 vuodelle. Painotuksista linjattaessa huomioidaan koko ajanjakso 2021-2027. Siirtymäkauden 2021-2022 rahoitus on osa vuosien 2021-2027 kokonaisrahoitusta. Painotuksia valmistellaan MMM:ssä ja niistä on keskusteltu työryhmissä ja strategiaryhmän tehtävänä on linjata painotuksia päätöksentekoa varten. Isoja kokonaisuuksia, joilla on vaikutusta painotuksiin, on vielä auki. 

75.    Millä tavalla maaseututyöryhmä perustelee CAP-uudistuksen olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastohätätilan julistuksen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green New Deal) kanssa? Miksi viette eteenpäin uudistusta, joka ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemailla viljelyyn? Miten perustelette uudistuksen, johon ei sisälly selkeitä päästövähennystavoitteita eikä ohjauskeinoja, joilla vaikuttaa vesistöjen saastumiseen tai hiilipäästöihin, ja jonka varoista 30% ohjataan ensimmäisten kahden vuoden ajaksi ympäristöystävälliseen viljelyyn, mutta voidaan sen jälkeen ohjata muualle? 

Vastaus: Ks. vastaus 1.

76.    Aluetypologia; onko kaupungin kehysalue maaseutua vai kaupunkia vai väliinputoaja?  Kaupungin kehysalue on meillä pääosin maaseutu, siellä asuvat ihmiset eivät ole kaupunkilaisia.  Mutta luokitellaanko heidät ohjelman näkökulmasta kaupunkilaisiksi?  Entä kaupungin läheinen maaseutu, mikä painoarvo sen alueen asukkaille rahoituksen jaossa annetaan?  Jo määritelmän mukaan kaupungin läheinen maaseutu pitää sisällään erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita.   

Vastaus: Aluemäärittelyä ei ole vielä tehty. CAP-suunnitelmaan määritellään maaseutualue. 

77.    Mikä on Suomen esitys seuraavalle ohjelmakaudelle, jota tavoitellaan? Miten se eroaa nykyisestä?

Vastaus:

Maaseudun kehittämisen kansallisena tavoitteena on uudistuva ja elinvoimainen maaseutu. Konkreettisemmin lisäksi Taina Vesannon dioissa. 

78.    Miten CAP:n kansallisessa suunnitelmassa otetaan huomioon Suomen hiilineutraalisuustavoite?

Vastaus: Katso vastaus kysymykseen numero 1.

79.    Kumpi on tärkeämpää: maaseudun ihmisten tulotaso vai ihmiskunnan kyky elää maapallolla?


Vastaus:  ympäristö- ja ilmastotavoitteet huomioidaan läpileikkaavasti koko CAP-suunnitelmassa. Politiikalla on monta tavoitetta aina eurooppalaisen ruokaturvan takaamisesta, maaseutujen elinvoimaisuudesta aina ilmastomuutoksen hillintään, vesistöjen tilan parantamiseen ja monimuotoisuustoimiin.

80.    Minkälaisia lannoitusrajoituksia ympäristökorvaukseen on suunnitteilla, kuinka monta kiloa fosforia saisi käyttää hehtaarille vuodessa?

Vastaus:  CAP-suunnitelman toimenpiteet ovat valmisteilla.

81.    Vaikuttaako sote-uudistus ja miten maaseutuhallintopalveluihin/elyihin organisaatioina?

Vastaus:

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen selvitystyö on käynnissä. Työ valmistuu 31.12.2020. 

82.    Koska ministeri Lepän eduskunnan kyselytunnilla lupaama Leader-ryhmien 1.vaiheen hakukierroksen kelpoisuuskriteerien uudelleen tarkastelu tehdään ja miten siitä tiedotetaan?

Vastaus:

Valmistelua tehdään ja vuoropuhelua käydään koko ajan Leader-ryhmien 1. vaiheen hakukierroksella. Asukasmäärältään pienempien ryhmien kanssa on järjestetty keskusteluita ja muutoskoulutusta on tarjolla kiinnostuneille. Valmistelun vaiheesta tiedotettiin valtakunnallisesti viimeksi Ruokaviraston videokoulutuksessa 15.11.2020.


83.    Miten määrittelette maaseudun? Maaseudun kehittämisen painopisteet?

Vastaus:

Aluemäärittelyä ei ole vielä tehty. CAP-suunnitelmaan määritellään maaseutualue. Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen painopisteet on kiteytetty Taina Vesannon dioihin: Enemmän koettua hyvinvointia ja kilpailukykyisempää elinkeinotoimintaa. 

84. Kuinka paljon työvoimavaltaisempaa aidosti kestävä eli ylläpidettävissä oleva maatalous, joka kunnioittaa biodiversiteettiä, ei käytä fossiilisia polttoaineita lainkaan ja ylläpitää maaperän hedelmällisyyttä, on verrattuna nykyisiin käytäntöihin?

Vastaus: Maataloudessa kuten muussakin liike- ja tuotantotoiminnassa on tärkeä hyödyntä nykyaikaista tekniikkaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Ihmistyövoimaa tarvitaan jatkossakin, mutta älykäs tekniikka ja uusiutuvaa energiaa käyttävät koneet ja laitteet anatavt entistä paremmat edellytykset resurssitehokkaalle ja kestävälle ruuantuotannolle. Teknologisten ratkaisujen avulla tiedetään esimerkiksi, miten ja millaisia tuotantopanoksia missäkin tarvitaan ja miten maaperän ominaisuuksia hyödynnetään ja samalla suojellaan erilaisissa olosuhteissa.

Mitä haluat kysyä CAP-suunnitelman valmistelun tilanteesta liittyen markkinatyöryhmään?


85.    Miksi CAP-suunnitelma esitellään yleisölle hyvänä ympäristön kannalta ja ilmastotavotteiden mukaiselta, kun se ei sitä ole? Miksi teette viherpesua?

Vastaus:

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet huomioidaan läpileikkaavasti koko CAP-suunnitelmassa. Ks. vastaus 1.

86.    Millaiseksi arvioitte EU:n tukipolitiikan vaikutukset ekologisesti kestävään maatalouteen? Voiko markkinoilla olla tuotteita, joiden tuottaminen mahdollistaa hiilineutraalin yhteiskunnan Suomessa vuonna 2030?

Vastaus:

Ks. vastaus 1. Luonnonmukaista viljelyä ja elintarviketuotantoa sekä markkinointia tullaan tukemaan myös uudessa CAP-suunnitelmassa.

87.    Kausiluontoisen mainostaminen tienvarressa pitäisi olla muutenkin sallitua kuin vaikka esim.mansikalla...esim turismijuttuja jika liittyy maatauteen _ Halloween..? joku viikonloppu..

Vastaus:

Tienvarsimainontaan lupaa haetaan ELY-keskuksesta.  Ennen maantienkäyttäjälle suunnatun mainoksen sijoittamista pitää tehdä ELY-keskukselle ilmoitus ja saada salliva päätös, jos mainoksen sijoituspaikka on asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Ilmoituksen käsittelyaika on enintään 30 päivää. Salliva päätös mainoksen sijoittamisesta maksaa 320 euroa ja kielteinen päätös 50 euroa. Päätöksen voimassaoloaika on enintään 10 vuotta. Kysymys ei liity yhteiseen maatalouspolitiikkaan eikä ole MMM:n hallinnonalaa. Tarkempia tietoa antaa Liikenne- ja viestintävirasto ja ELY-keskukset. 

 

88.    Millaisia uudistuksia on odotettavissa uusien markkinoiden ja myyntikanavien osalta?

Vastaus:

Ei ole suoranaisesti yhteisen maatalouspolitiikan mukaista toimintaa. Kuitenkin esimerkiksi tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien kautta tukea voidaan antaa uusien markkinoiden ja myyntikanavien etsimiseen. Katso myös vastaus 95. 


89.    Millä tavalla markkinatyöryhmä perustelee CAP-uudistuksen olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastohätätilan julistuksen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green New Deal) kanssa? Miksi viette eteenpäin uudistusta, joka ohjaa luonnon monimuotoisuutta heikentävään maankäyttöön, kuten kosteikkojen kuivaamiseen ja turvemailla viljelyyn? Miten perustelette uudistuksen, johon ei sisälly selkeitä päästövähennystavoitteita eikä ohjauskeinoja, joilla vaikuttaa vesistöjen saastumiseen tai hiilipäästöihin, ja jonka varoista 30% ohjataan ensimmäisten kahden vuoden ajaksi ympäristöystävälliseen viljelyyn, mutta voidaan sen jälkeen ohjata muualle? 

Vastaus:

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet huomioidaan läpileikkaavasti koko CAP-suunnitelmassa. Ks. vastaus 1.

90. Mikä on Suomen esitys, jota tavoitellaan?

Vastaus: ks. kysymys 20

91. Millä keinoin suunnitelmassa parannetaan suomalaisen ruuantuotannon resilienssiä yhä äärevämpien sääilmiöiden ja erilaisten kriisien edessä? Lisätäänkö pienten tilojen tukia?

Vastaus: Valmistelu tämän osalta on vielä kesken. Ks. lisäksi vastaukset 1. ja 5. 

92.    Miten EU:n Green Deal on huomioitu CAP-valmistelussa?

Vastaus: Katso vastaus kysymykseen numero 1. 

93.    Kuinka paljon resursseja on tarkoitus käyttää markkinointiin ja ovatko koulutustilaiduuset ja muu materiaali käytännönläheistä (onko esimerkkejä)?

Vastaus: Viitataan vastaukseen 95. 

94.    Mikä on ko. työryhmän tehtävä, miten se poikkeaa muista työryhmistä?

Vastaus: Tarkat kuvaukset CAP-valmistelun työryhmien tehtävistä voi lukea työryhmien asettamispäätöksistä: https://mmm.fi/yhteisen-maatalouspolitiikan-seuraavan-kauden-valmistelu/tyoryhmat-ja-tyopajat

95.    Viljelijöiden markkinointiyhteistyö. Saadaanko kannusteita viljelijöiden markkinointiyhteistyölle tai esim. markkinointiorganisaatioille, neuvotteluaseman ja -voiman parantamiseksi?

Vastaus:  

Jo tällä hetkellä hedelmien ja vihannesten tuottajaorganisaatiot voivat hakea tukea toimintaohjelmilleen, jotka voivat sisältää esimerkiksi markkinointiyhteistyötä tai koulutusta. Tuottajaorganisaation tulee olla tuottajien itsensä perustama tuottajien yhteenliittymä. Ruokavirasto päättää tuottajaorganisaation hyväksymisestä hakemuksesta. Tulevalle CAP-kaudelle pohditaan tukimahdollisuuksia myös muita maataloustuotteita tuottaville tuottajaorganisaatioille. Jos tuottajat perustavat tuottajaorganisaatioita (tai muita yhteistyömuotoja) niiden perustamista (maaseuturahat) ja toimintaa on (CAP I pilari) mahdollista tukea. Ruokaviraston sivulla on paljon selkeää tietoa: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/tuottaja--ja-toimialaorganisaatiot/    
 

Mitä haluat kysyä elvytyskokonaisuudesta? 


96.    Miksi Leader-ryhmien käyttöön ei kohdisteta elvytysrahoitusta? 

Vastaus: Leader-ryhmien käyttöön osoitetaan merkittävä määrä siirtymäkauden varoja ja Leader-ryhmillä on hyvät mahdollisuudet rahoittaa elvyttäviä toimia siirtymäkauden rahoituksella. 

97.    Tuleeko luomutuotannon kehittäminen olemaan painopisteenä elvytysrahoja myönnettäessä?

Vastaus: Katso myös kysymys 34. Luomu on yksi toimenpiteistä.

98.    Mahdollistaako elvytyskokonaisuuden painotukset rahoituksen suuntaamista täsmällisemmin joihinkin kokonaisuuksiin, kuten esim. valokuitu tai yritysinvestoinnit? Vai onko tarkoitus jakaa elvytysraha ns. normaalina kehyksenä osana esim hanke- ja yritystukien vuosittaista myöntövaltuutta? Tällöin siis elvyttävää elementtiä ei sinällään olisi mukana vaan sillä rahalla paikattaisiin siirtymäkauden varoja.

Vastaus: Katso myös kysymys 34  Elvytysvarojen käyttöä on seurattava erikseen.


99.    Onko ympäristötavoitteita otettu elvytyskokonaisuudessa huomioon mitenkään? Kunnioittaako elvytyskokonaisuus ympäristötutkijoiden määrittämiä edellytyksiä ympäristötavoitteiden toteutumiselle, vai onko se jonkinlainen kunnianhimoton kompromissi?

Vastaus: Ympäristötavoitteiden taso ei saa laskea elvytyskokonaisuudessakaan.

100.    Mikä on CAP-tukikokonaisuuden suhde Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin?

Vastaus: Ks. vastaus 1.

101.    Meneekö koko elvytysraha todella maaseudunkehittämiseen? Vuodesta 1995 lähtien maaseudun kehittämisessä on suoritettu erilaisia projekteja varmaan tuhat määrin ja jotain on varmaan saavutettukin, mutta eikö pitäsi katsoa "totuutta silmiin", sillä maaseudun tyhjentyminen on jatkunut vääjäämättä ja projekteistä huolimatta. Tulisiko nyt todella panostaa "kaksipaikkaiseen" asumiseen näin korona aikana mm. luomalla todellinen KRIISIVALMIUSKOULUTUS ohjelma, jossa HALUKKAILLE ihmisille varattaisiin mahdollisuus "treenata" käytännössä kriisiaikaista asumista kaupungin ulkopuolella , käytännön selviytymiskeinoja jne.  

Vastaus: Ks. vastaus kysymykseen numero 34. 

102.    Onko elvytysrahojen myötä tulossa erilaisia rahoitusmahdollisuuksia Ely-keskuksille ja Leader-ryhmille. Esim. laajempi mahdollisuus perustamistuki hankkeisiin.

Vastaus: Elvytysrahoitus kohdistetaan tiettyihin maaseutuohjelman toimenpiteisiin ELY-keskusten päätöksentekoa varten. Esim. yritysrahoituksessa elvytysrahoituksen kohteisiin on suunniteltu muutoksia. Leader-ryhmät toimivat siirtymäkauden rahoituksella eli jatkavat nykyisen maaseutuohjelman toteuttamista. 

103. Milloin elvytyspaketti jaetaan?  Millä kriteereillä ja koska päätökset tehdään?

Vastaus:  Painotukset ovat valmistelussa. EU-säädökset asiasta ovat valmistelussa, jonka jälkeen aikataulusta osataan sanoa tarkemmin.