Elias Hurmekoski – tutkijasta virkamieheksi

 

Elias Hurmekoski on aloittanut erityisasiantuntijana ministeriön Luonnonvaraosaston luonnonvara- ja vesitalousyksikössä kuluvana syksynä. Virkamiehen rooli on Hurmekoskelle uusi, ja muutos tutkijan urasta virkamieheksi onkin vaatinut sopeutumista erilaisiin työskentelytapoihin. 

Hurmekoski toimi aikaisemmin tutkijana Euroopan metsäinstituutissa EFI:ssä, jossa hän työskenteli mm. metsäteollisuusmarkkinoihin ja niiden ilmastovaikutuksiin liittyvien teemojen parissa. Halu nähdä miten omaa osaamista voisi hyödyntää virkamiehen roolissa sai Hurmekosken hakemaan paikkaa ministeriöstä Suomen EU-puheenjohtajakauden ajaksi. 

Hurmekoski on opiskellut Joensuussa metsäekonomiaa ja onkin taustaltaan metsänhoitaja. Ministeriössä Hurmekosken työhön kuuluu vahvasti erilaiset koordinaatio- ja asiantuntijatehtävät, kuten kansainväliseen ilmastopolitiikkaan liittyvät kysymykset erityisesti maankäyttöön liittyvän EU-työryhmän kautta. Ensimmäiset työviikot ovat Hurmekoskella kuluneet mm. uusinta IPCC-ilmastoraporttia tulkitessa. 

Asioihin vaikuttamisen mahdollisuus motivoi

Muutos tutkijan roolista virkamieheksi on Hurmekosken mukaan sujunut hyvin. Kellokortin käyttö on näyttäytynyt Hurmekoskelle jopa vapauttavana, kun työn ja vapaa-ajan pystyy määrittelemään paremmin kuin tutkijana ollessa. 

Omassa työssään Hurmekoskea motivoi uuden opettelu, sekä se miten virkamiehen roolissa hän pääsee lähelle päätöksenteon syntymistä. Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi ministeriöön hakemiselle Hurmekoski kertookin olevan mahdollisuus ymmärtää kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoprosessia: ’’Täällä sain hyvän tilaisuuden päästä ns. näköalapaikalle päätöksenteon keskiöön!’’

Ministeriön ilmapiiri osoittautunut rennoksi

Maa-ja metsätalousministeriöstä on Hurmekoskelle välittynyt heti erittäin hyvä kuva! Ilmapiiri on rento ja työntekijään selkeästi luotetaan. Työn vastapainona vapaa-ajalla Hurmekosken aika kuluu lukemisen sekä liikunnan parissa, joista tärkeimpinä maastopyöräily sekä lentopallo. 

Kuva ja teksti: Siiri Nieminen