Skip to content
Media

Alkutuotannon valmiutta häiriötilanteisiin kartoitettiin erilaisten uhkien varalta

Ministry of Agriculture and Forestry
Julkaisuajankohta 10.11.2017 14.52
Tiedote

Alkutuotannon valmiutta kartoittaneen työryhmän raportti on nyt julkaistu. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia alkutuotannon turvaamiseksi koko toimintaketjun kattava valmiussuunnitelma vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.

Yhteisellä suunnitelmalla haluttiin selkiyttää toimintatapaa nykyisestään siten, että valmiusketjun eri osapuolilla olisi selkeä käsitys alkutuotannon varautumistehtävästä sekä kunkin toimijan roolista ja vastuusta tehtävän hoitamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli myös sopia tiedontuottamiseen ja viestintään malli, joka turvaisi tilannekuvan muodostamisen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Suomessa on käytössä vakiintuneita valmiuskäytäntöjä esimerkiksi eläin- ja kasvitautien torjunnan osalta. Nyt verkostoa laajennettiin ja siihen pyrittiin saamaan kaikki alkutuotannon jatkumisen kannalta olennaiset tahot toimimaan yhdessä simuloiden erilaisia häiriötilanteita. Lisäksi laadittiin valituista häiriötilanteista häiriökortit, joihin kirjattiin toimintatavat ja vastuut yhteystietoineen. Toimijoiden verkostokuvaus rooleineen ja toimenpiteineen laadittiin viidestä eri häiriötilanteesta, joita olivat pitkäaikainen kuivuus, alueellinen yli neljä vuorokautta kestävä sähkökatko, pandemia, laaja tietoliikenne-häiriö ja vakava eläintauti. Verkostokuvaus on välttämätön, sillä toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja pienenkin häiriön kerrannaisvaikutukset koko ruokaketjun eri osiin voivat olla vakavia.

– Alkutuotannon turvaamisessa tarvitaan joustavaa yhteistyötä ja yhteistä varautumisen kehittämistä. Työryhmän ehdotukset toimivat tässä hyvänä lähtökohtana jatkotyölle. Hyvänä keinona ovat myös yhteiset valmiusharjoitukset ja -koulutuksen järjestäminen, toteaa työryhmän varapuheenjohtajana toiminut maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Valmiustason parantamiseksi työryhmä esitti jatkotoimenpiteiksi valmiusverkostolle muun muassa organisaatiokohtaisten häiriökorttien laatimista ja harjoitus- ja koulutussuunnitelman laadintaa. Työryhmä totesi tarpeelliseksi myös parantaa alan valmiutta muodostaa nopeasti hyvä tilannekuva sekä kartoittaa mahdollisia lainsäädännöllisiä tarpeita. Nykyistä puolustushallinnon säätelemää resurssivarauskäytäntöä (VAP-käytäntö) tulisi työryhmän mukaan kehittää tilakohtaisen varaamisen suuntaan, jolloin varmistettaisiin työkoneiden ja polttoaineiden saatavuus alkutuotannon tarpeisiin poikkeusoloissa.

Työryhmä keskusteli myös maakuntauudistuksesta aiheutuvista muutoksista varautumiseen. Maakuntauudistuksen yhteydessä on huomioitava alkutuotannon varautuminen ja varautumistehtävien jatkuvuuden varmistaminen. Uudistuksen haasteena on se, että ministeriöllä ja keskusvirastoilla ei ole suoraa ohjausasemaa uusiin maakuntiin. Tämän vuoksi monet nyt vakiintuneet käytännöt tulee uudistaa, jotta eri häiriöihin varautuminen ja reagointi sekä tilannekuvan ylläpito eivät vaarantuisi jatkossa. Työryhmä katsoo maakuntien yhtenäisen varautumisen olevan keskeisessä asemassa, jotta kokonaisuus voidaan turvata.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi, p. 040 733 6224, arja-leena.kirvesniemi(at)mmm.fi

ylitarkastaja Riitta Ukkonen, p. 050 345 3415, riitta.ukkonen(at)mmm.fi

Työryhmän loppuraportti

Food and agriculture Preparedness