Kemera-lakiin muutoksia - Juurikäävän torjuntaa ei enää rahoiteta

Presidentti on tänään vahvistanut kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli Kemera-lain ja metsätuholain muutokset. Juurikäävän torjuntaa ei enää jatkossa rahoiteta Kemera-tuella.

Myös metsätalouden terveyslannoitushankkeiden rahoitusmahdollisuuksia rajoitetaan.  Rahoitus koskee jatkossa vain ojitettujen suometsien tuhkalannoitusta ja lannoituksia kohteilla, joiden maaperässä esiintyy boorin puutosta. Eri työlajeja koskevat tukitasojen muutokset on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston asetuksen muutoksen yhteydessä 14. huhtikuuta. 

Kemera-laki ja valtioneuvoston asetus tulisivat voimaan samanaikaisesti 18. huhtikuuta, mistä alkaen Suomen metsäkeskukseen saapuneisiin Kemera-tukihakemuksiin sovelletaan uusia säännöksiä. Suomen metsäkeskuksella on valmiudet ottaa vastaan myös sähköisiä Kemera-hakemuksia ja -toteutusilmoituksia metsätalouden toimijoilta. Jo hyväksytyt juurikäävän torjuntahankkeet on toteutettava viimeistään 31.5.2016.

Metsätuholain muutoksen nojalla juurikäävän torjunta on jatkossa velvoittavaa. Velvoite koskee kivennäis- ja turvemaalla toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä suoritettavia kasvatus- ja uudistushakkuita.  Torjunta on metsän hakkaajan velvollisuus. Metsän hakkaajalla tarkoitetaan metsälain mukaan maanomistajaa tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltijaa.

Juurikäävän torjuminen on entistä tärkeämpää, sillä ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikäävän aktiivisuutta Suomessa merkittävästi. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset muun muassa juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä.
 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, p. 040 7518436
ylitarkastaja Sanna Paanukoski, p. 0295 162449 (metsätuholaki)