Search

Tavoitteena on saattaa joutoalueiden metsitystukijärjestelmän uudelleen voimaan vuosiksi 2027-2029. Metsitystukea koskevan muutoslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta lähtien ja tukihaku avautuisi metsäkeskuksessa maaliskuun 2027 lopusta lähtien.

fi sv en EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä alueen yhteisiä että jäsenmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. EU:n ilmastopolitiikka pohjaa YK:n ilmastosopimukseen, sitä täyd...

Puupolttoaineet energian tuotannossa Puunjalostuksen sivuvirroista ja tähteistä saadaan sähköä ja lämpöä Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Myös hakkuiden ...

Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut ilmastolain mukaisesti pääministeri Orpon hallituskaudella maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ajantasaisuutta ja uusien toimien tarvetta. Arvioraportti julkaistiin helmikuussa 2026.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Valtioneuvosto hyväksyi ja antoi eduskunnalle selonteon maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma...

Metsät EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa Useat EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevat säädökset vaikuttavat metsäsektoriin Metsiin liittyviä asioita sisältyy useisiin EU:n sektoripolitiikkoihin. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto...

Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaatii vähäpäästöisiä ratkaisuja, nopeita ja laaja-alaisia järjestelmätason muutoksia sekä muutokseen sopeutumista kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla ja aloilla. Energ...

Metsätalouden toimenpiteet Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta ja ne ovat siksi keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Metsät ja maaperä sitovat ilmakehästä hiilidioksidia ja varastoivat sitä ...

21.2.2019 | Valtioneuvosto vahvisti tänään periaatepäätöksellään metsäneuvoston joulukuussa hyväksymän päivitetyn kansallisen metsästrategian. Vuonna 2015 alun perin hyväksytyn strategian visio ja tavoitteet pysyivät pääosin ennallaan, mutta hankeosiota uudistettiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Strategiassa huomioidaan nyt aiempaa selkeämmin muun muassa keinot ilmastokestävyyden ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

12.12.2018 | EU:n maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus edellyttää, että jäsenmaat toimittavat komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä metsiensä hiilinielutasoa kaudella 2021–2025 kuvaavat laskennalliset arvioluvut, joihin kauden todellisia metsien hiilinieluarvoja verrataan, kun aikanaan arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista. Vertailutasoksi ollaan tänään julkistetun raporttiluonnok...

13.12.2019 | Elokuussa 2019 asetettu metsäneuvosto kokoontui 11. joulukuuta järjestyksessä toiseen kokoukseensa. Kokouksen asialistalla olivat muun muassa ennakkotiedot metsälain arvioinnista, Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän metsätietokannan tietohuolto sekä uusimmat tutkimustiedot metsien vesistövaikutuksista.

18.2.2021 | Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) laatii kuluvan vuoden loppuun mennessä kokonaisvaltaisen maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä koskevan ilmastosuunnitelman, josta tulee osa uuden ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Ehdotuksen suunnitelmaksi laatii MMM:n 16.2.2021 asettama poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä asiaa koskeva selonteko alkuvuodesta 2022.

4.5.2021 | Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt rahoituksen 38:lle maankäyttösektorin ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluvalle Hiilestä kiinni -kehittämishankkeelle. Rahoitusta myönnettiin vuosille 2021–2023 yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Hankkeet tukevat maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.

16.12.2019 | Suomen metsien hiilinielun vertailutaso vuosille 2021–2025 on päivitetyn vertailutasolaskennan mukaan ilman puutuotteita -21,16 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) vuodessa ja puutuotteet mukaan lukien -27,64 miljoonaa tonnia vuodessa.

21.9.2021 | Hiilidioksidia sitovat ja varastoivat metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa onkin keskeinen. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa osana Hiilestä kiinni -kokonaisuutta lukuisia hankkeita, joilla metsätuhoja pyritään ehkäisemään ja metsien hiilinieluja vahvistamaan.

11.2.2022 | Kuntien mahdollisuudet käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia, KUNTANIELU Hankkeen vastuullinen johtaja: Mikael Hildén / Suomen ympäristökeskus Konsortion jäsenet: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsing...

27.4.2023 | Suomi on kuluvalla hallituskaudella tehnyt merkittävän panostuksen ilmastokestäviin ratkaisuihin maankäyttösektorilla rahoittamalla yli 100 hanketta, jotka tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uraauurtavaa tutkimusta tehdään muun muassa maaperästä ja hiilensidonnasta – teemoista jotka ovat hyvin ajankohtaisia myös EU-tasolla.

21.12.2022 | Metsien nettonielun vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen, hakkuumäärä ja uusi maaperäpäästöjen arviointitapa, todetaan Luonnonvarakeskuksen 21. joulukuuta julkaistussa selvityksessä.

15.1.2024 | Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman täysimääräisellä toimeenpanolla saavutetaan tavoitellut vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäiset nielut vuoteen 2035 mennessä, selviää Luonnonvarakeskuksen raportista. Selvityksen mukaan ilmastopolitiikan kokonaisuutta on kuitenkin tarkasteltava uudelleen muuttuneen toimintaympäristön ja inventaarion laskentamenetelmämuutosten vuoksi.

30.5.2024 | Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaisesti metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Työn tavoitteena on saada edistettyä uusia lisäisiä sekä olemassa olevia täydentäviä keinoja, joiden avulla metsien kasvua ja hiilinieluja voidaan vahvistaa.