Hyppää sisältöön
Media

Esiselvitys hiilivarastolaskureista

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle
Kansallisen metsästrategian hankkeet -sivulle

Toteuttajat

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus

Hankkeen kuvaus

Kesto: Tammikuu 2021 – Elokuu 2021

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä hiilinieluja ja -varastoja Suomessa. Yksi keino kasvattaa hiilivarastoja on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja erilaisissa rakenteissa. Vaikka puurakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, puun käyttöä on mahdollista kasvattaa edelleen sekä uudis- että korjausrakentamisessa ja erilaisissa rakenteissa. Rakennuskantaan ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrään on erilaisia laskentatapoja. Pitkäkestoisilla puutuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi rakennuksia, rakenteita, kalusteita ja muita rakennelmia, kuten esimerkiksi puusiltoja tai paalutuksia Puutuotteiden hiilivarastojen laskentatapoja koskevan esiselvityksen tavoitteena oli:

  • kartoittaa, arvioida ja vertailla kansallisia ja kansainvälisiä pitkäkestoisten puutuotteiden hiilivarastojen arvioinnissa käytettyjä ja sovellettavissa olevia lähestymistapoja, menetelmiä ja metodologioita ja

  • koota esityksiä tarvittavista jatkotoimenpiteistä.  

Esiselvityksessä käytiin läpi relevantit standardit ja ohjeistukset, noin 30 tieteellistä julkaisua ja lisäksi joukko selvityksiä ja työkaluja, joista ei ole julkaistu artikkeleita. Tarkemmin esitellään 17 aineistoa ja työkalua, joita voitaisiin käyttää tai niitä on jo käytetty pitkäaikaisten hiilivarastojen laskentaan.  Tarkastelluissa menetelmissä oli mukana myös  ulkomaisia menetelmiä esim. Kanadasta, Norjasta, Saksasta ja Ranskasta.

Pitkäkestoisten puutuotteiden hiilivarastojen arvioinnissa työkalut, laskentamallit ja tietokannat voidaan jaotella sen mukaan, että käytetäänkö niitä olemassa olevaan rakennuskantaan sitoutuneen hiilen määrän arviointiin, vai ovatko ne nk. suunnittelutyökaluja, joilla voidaan arvioida suunnitteluvaiheessa uusien puurakennusten tai puurakentamisalueiden hiilivarastoja.  Selvityksessä tarkasteltiin myös malleja, joissa rakennusten ja rakenteiden hiilivarastojen arviointiin liitetään metsien hiilivaraston kehityksen tarkastelu eli tarkastellaan kokonaiskuvaa puun käytön vaikutuksesta hiilivarastoihin metsissä ja puutuotteissa eri ajanjaksoina.

Yksi esiselvityksen havainnoista on, että Suomessa on tehty joitakin yksittäisiä selvityksiä ja raportteja rakennuskantaan sitoutuneen hiilivaraston arvioimiseksi. Näistä esimerkkejä ovat VTT:n vuonna 2017 toteuttama kartoitus sekä esimerkiksi yksittäisten kaupunkien, kuten Tampereen toteuttamat selvitykset. Avoimesti saatavilla olevaa arviointityökalua, jota käytettäisiin vakiintuneesti tai laajamittaisemmin rakennusten ja rakenteiden hiilivarastojen arviointiin, ei Suomessa ole käytössä.

Esiselvitykseen sisältyy neljä toimenpide-ehdotusta arviointimenetelmän kehittämiseksi:
I Rakennusten hiilivarastolaskennan jatkokehittäminen hyödyntämällä jo olemassa olevia aineistoja ja työvälineitä, mutta laajentamalla nämä kattamaan luvitetun rakennuskannan sekä herkkyystarkastelun lisäksi myös muuta tietoa.
II Puutuotesektorin rakenteellisen laskurin kehittäminen. Tavoitteena on tarkastella hiilivarastojen dynamiikkaa koko puunjalostussektorilla mukaan lukien tuotteiden kierrätys, kaskadikäyttö sekä uudet tuotteet ja teknologiat. Selvityksessä löydettiin ainakin kolme työvälineen kehittämiseen soveltuvaa ohjelmistoalustaa.
III Metsä-puutuote-ketjun hiilivarastojen muutosten rinnakkainen tarkastelu. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva puun käytön vaikutuksista biogeenisen hiilen varastoitumisen ajoitukseen ja kestoon. Puutuotesektorin rakenteellinen malli on olennainen osa puunkäytön koko ketjun mallinnusta.
IV Kehitystyöstä vastaavan konsortion tulee huolehtia siitä, että valittujen metodisten ratkaisujen vaikutukset ovat havainnollistettavissa ja vertailtavissa.

Selvityksen pohjalta arvioidaan, onko tarpeen jatkaa selvittelyä esimerkiksi kansallisen arviointimenetelmän jatkokehittämiseksi.

Esiselvitys laadittiin osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta.  Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä puun käyttöä korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivissa puutuotteissa sekä edistää niiden tutkimusta ja tuotekehitystä. Hanke toteutti myös Puurakentamisen ohjelman, Biotalousstrategian ja Kansallisen metsästrategian tavoitteita.

Hankkeen loppuraportti ja muu aineisto

Esiselvitys rakennusten ja puutuotteiden hiilivarastojen laskennasta, nykytilasta ja kehittämistarpeista: Pitkäaikaisten biohiilivarastojen arviointimenetelmät -esiselvitys puutuotteista

Tiivistelmä hankkeen tuloksista

Lisätietoja

Tarmo Räty, Luonnonvarakeskus,  tarmo.raty@luke.fi, puh. 029 532 5184 
Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus, janne.pesu@syke.fi

Muualla verkossa

Puurakentamisen ohjelma (YM)