Vesihuollon häiriötön toiminta korostuu pandemian aikana. Riittävä ja puhdas talousvesi on välttämätöntä hygienian ylläpitämiseksi niin kotitalouksissa kuin terveydenhuollossa. Häiriöttömät vesihuoltopalvelut mahdollistavat ruoantuotannon ja elinkeinojen jatkuvuuden. Veden konttijakelu olisi epidemian aikana hyvin vaikea järjestää.

Vesihuollossa varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on osa jokapäiväistä työtä. Yleensä häiriöiden syynä ovat putkirikot, ympäristöonnettomuudet, luonnonilmiöt, materiaalien ja tarvikkeiden saatavuushäiriöt tai järjestelmien ongelmat. Vesihuoltolaitokset ovat tehneet suunnitelmat häiriötilanteiden varalle hiljattain ja myös tilanteiden harjoittelu on lisääntynyt. On kuitenkin merkillepantavaa, että ennen koronapandemiaa vain noin puolet laitoksista kertoi varautuneensa henkilöstöpulaan.

Koronapandemian hoitaminen vaatii useiden hallinnonalojen saumatonta yhteistyötä. Vesihuollosta vastaava maa- ja metsätalousministeriö, talousvedestä vastaava sosiaali-ja terveysministeriö sekä vesiensuojelusta vastaava ympäristöministeriö ovatkin tiivistäneet yhteistyötään tilanteen hoitamiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhteistyössä laadittu ohjeistus kunnille ja vesihuoltolaitoksille vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi sekä kehotus alueellisille viranomaisille tiivistää yhteistyötä ja tuottaa vesihuollon alueellista tilannekuvaa.

Eri puolilta maata on tullut viestiä, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, terveydensuojeluviranomaisten ja aluehallintoviranomaisten yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi. ELY-keskuksissa vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain valvojat tukevat toinen toisiaan ja kriittisiin tehtäviin siirretään tarvittaessa henkilöstöä kehittämistehtävistä. Myös paikallistasolta on löytynyt uusia toimintatapoja: esimerkiksi Savonlinnassa jätevedenpuhdistamon työntekijät menivät vesilaitoksen oppiin ja toisin päin.

Vesihuollon haasteena on laitoskentän hajanaisuus: Monen vesihuoltolaitoksen toiminta on 1–2 asiantuntijan varassa. Pandemian edetessä laitosta tai sille palveluja tuottavaa yritystä voi kohdata äkillinen henkilöstövaje. Laitoksen operointiin, asennuksiin, kunnossapitoon, IT-palveluihin tai kuljetuksiin voidaan tarvita apua toisilta vesihuoltolaitoksilta tai alan yrityksiltä. Toisten laitosten tuesta sekä yritysten palvelujen monipuolisesta hyödyntämisestä on tärkeää sopia etukäteen.

Vuoden 2020 alusta startannut Kansallinen vesihuoltouudistus pyrkii löytämään keinot alan uudistumiseen ja vakavien haasteiden ratkaisemiseen. Koronapandemian aikana saadut kokemukset yhteisestä tilannekuvasta, suunnittelusta, hankinnoista tai ulkopuolisista palveluista on hyvä käydä läpi ja miettiä, mitkä niistä ovat käyttökelpoisia myös normaalioloissa.

Koronapandemia muuttaa arvojamme ja ajatuksiamme. Perusasiat nousevat pinnalle: terveys ja turvallisuus, puhdas ruoka ja vesi, toimiva infrastruktuuri, ympäristö. Näitä asioita edistämme myös normaalioloissa.

Jaana Husu-Kallio
kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö

Twitter: @jhusukallio