Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Mitä uudistuva ja monipuolinen maaseutu tarvitsee? 

Julkaisupäivä 6.7.2020 12.00 Blogit MMM

Suomessa maaseudun kehittämisen asiat ovat hyvällä tolalla. Luin kesän kynnyksellä ELYjen vuosiraportit. Nostan kirjoituksessani muutamia havaintoja esille. Niissä on paljon hyviä esimerkkejä, mitä uudistuva ja monipuolinen maaseutu tarvitsee. 

Miltä maaseudun kehittämisohjelman edistyminen näyttää yritys- ja hankerahoituksen näkökulmasta? Maaseutuohjelman mahdollistaman yritys- ja hankerahoituksen avulla on perustettu lähes 2 500 uutta yritystä 31.12.2019 mennessä, näistä Leader-ryhmien osuus on merkittävä eli lähes puolet.  

Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 3 200, joista Leader-ryhmien osuus on lähes 40%. Tämän lisäksi hankkeiden avulla on myötävaikutettu peräti noin 50 000 työpaikan syntymiseen. Tulokset perustuvat päättyneisiin hankkeisiin.

Esimerkiksi Pohjois-Karjala on koko ohjelmakauden ollut yritysrahoituksen kysynnässä Suomen kärkeä. Keski-Suomi on onnistunut hienosti yritysryhmähankkeiden kokoamisessa. Näyttää siltä, että ohjelman työpaikkatavoite saavutettaisiin, kun huomioidaan käynnissä olevien hankkeiden odotettavissa olevat tulokset. Uusia yrityksiä kaivattaisiin toki lisää. 

Lähes 40 000 ihmistä on parantanut tai parantamassa osaamistaan osallistumalla koulutukseen. Päättyneiden hankkeiden osuus tuloksista on noin 16 000 henkilöä. Osaamisen parantuminen on tapahtunut pääasiassa ELY-keskusten rahoittamien hankkeiden kautta, kuten oli suunniteltukin. 

Myös palveluiden ja kylien kehittäminen sekä laajakaistahankkeet ovat edenneet hyvin. Palveluita ja kylien kehittämistä on edistetty lähes 4 000 hankkeessa ja 95 % varoista oli käytetty vuoden vaihteessa. Nopeaa verkkoyhteyttä on rakennettu 4 400 km laajakaistahankkeiden ansiosta. Esimerkiksi Lapissa 41 kylää ja 2 500 asukasta on saatu laajakaistahankkeiden avulla nopeiden yhteyksin piiriin. 

Ruoka on usean ELY-keskuksen alueella kehittämisen painopiste, ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Pohjanmaan ELY-keskus toteaa osuvasti: ruokasektorin haasteet ovat suuria, mutta niin ovat mahdollisuudetkin! Esimerkiksi Satakunnassa ruokajärjestelmän kehittämiseen panostetaan kehittämällä kasvituotantoa, erityisesti yrttien, tuoremarjan ja kotimaisten valkuaiskasvien tuotantoa vahvistamalla.

Hanke- ja yritysrahoituksessa sekä Leader-toiminnassa on monipuolista ja laajaa toimintaa ympäristö- ja ilmastotoimissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus raportoi, että ilmastonmuutos ja ympäristöasiat on pyritty huomioimaan kaikessa valmistelussa. Iin ilmastoareena on hyvä ja konkreettinen esimerkki. Uudenmaan ELY-keskus kertoo, että kehittämishankkeet ovat ajan hermolla: ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, yritysyhteistyötä, digitaalisuutta ja tietoliikenneyhteyksien parantamista. Ympäristö- ja ilmastotoimien seurantaa on kehittävä tulevalle rahoituskaudelle, jotta saamme paremmin ja monipuolisemmin tulokset kokoon. 

Lähes kaikki ELY-keskukset tekivät viime vuoden aikana väliarviointia yritys- ja kehittämishankkeiden tuloksista ja toteuttamisesta. Yksi merkittävä seuraus näistä oli Järvi-Suomen maaseudun ilmasto- ja ympäristöohjelma, jonka toteuttamisessa ovat mukana Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi ja Keski-Suomi. Ohjelman tavoitteena on ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen tulevalla EU:n rahoituskaudella yhteistyöllä, työnjaolla ja voimavarojen kokoamisella. 

Maaseudun ja maatalouden tulevaisuus ovat kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi Pohjois-Savo raportoi, että kehittämishankkeista 98 % tuki elinkeinojen kehittämistä. Lähes kaikki hankkeet kohdistuivat maa- ja metsätalouteen. Kainuu puolestaan nosti parhaimmiksi esimerkeiksi innovaatioista Äly-rehu, Hyvää karjalle ja Marjarobotti – EIP-hankkeet. 

Viennin edistäminen ei juurikaan näkynyt ELY-keskusten raportoinnissa. Pirkanmaa oli iloinen poikkeus, joka kertoi Frantsilan Luomuyrttitila Oy:n luonnonhoitotuotteiden vientihankkeesta Japaniin. Myös Pohjanmaalla vahvistetaan yrittäjien osaamista brändäyksessä ja viennissä Elintarvikeyritykset kasvuun –hankkeessa. 

Leader-ryhmät ovat saaneet merkittävän määrän uusia toimijoita mukaan maaseudun kehittämiseen. Leader-ryhmien teemahanke on toimiva ja suosittu työväline, jonka tavoitteena on saada pieniä ja uusia toimijoita mukaan kehittämiseen. Kunnat ovat hyvin sitoutuneita Leader-toimintaan. Yhden euron panostuksella kunnat saavat lähes 7 euroa muuta julkista ja yksityistä rahoitusta kehittämiseen alueellaan.  Aluekehittämisen näkökulmasta on merkittävää, että useilla alueilla Leader-ryhmillä on edustus kaikissa keskeisissä aluekehittämisen foorumeissa. 

Kaikki ELY-keskukset arvioivat, että viestintäverkosto on välttämätön tukirakenne vaikuttavassa ja monipuolisessa viestinnässä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Maaseudun mahtisatoa –tapahtuma kokosi toukokuussa 2019 erinomaisesti maaseutuohjelman alueellisia ja paikallisia, vaikuttavia tuloksia. 

Saavutettujen tulosten tarkastelu auttaa meitä havaitsemaan kehittämiskohteita. Parhaillaan teemme uuden EU:n rahoituskauden valmistelua. Siinä meidän on mietittävä uudistumista ja parantamista. Valmistelua kannattaa tehdä avoimin mielin. Älykäs eli uudistuva ja monipuolinen maaseutu on silta tulevaisuuteen.

Kirjoittaja työskentelee MMM:n ruokaosastolla maaseudun kehittämisyksikössä

***

Lisätietoa tuista ja rahoituksesta: 

ELY-keskuksilla on käytettävissään 621 miljoonaa euroa julkista rahoitusta (EU, valtio ja kunnat) ohjelmakaudella 2014-2020 yritys- ja kehittämishankkeisiin. Tästä valtakunnallisten hankkeiden osuus on 15 milj. euroa ja vesiensuojeluhankkeiden osuus 6,7 milj. euroa.  Leader-toiminnan rahoitus on vastaavasti 300 miljoonaa euroa koko kaudella.  

Maaseudun yritysrahoitusta ovat yrityksen perustamistuki ja investointituki. Myös investoinnin toteuttavuustutkimukseen voi saada rahoitusta. Lisäksi yrittäjät voivat yhdessä toisten yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa kehittää oman toimialansa kannattavuutta yhteistyöhankkeella. 

Kehittämishankkeiden tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja, uudistaa maaseudun elinkeinoja, lisätä osaamista ja yhteistyötä sekä kehittää maaseutua asuinympäristönä. Hankkeita voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, alueiden välisinä, valtakunnallisina tai osittain myös kansainvälisinä. 

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toimintatapa perustuu asukkaiden omiin tarpeisiin ja ideoihin. Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Suomessa on 54 Leader-ryhmää ja ne kattavat kaikki maaseutualueet. Jokainen Leader-ryhmä on laatinut oman alueensa kehittämisstrategian. Leader-ryhmät toteuttavat strategiaansa rahoittamalla alueensa yrityksiä ja kehittämishankkeita.

 

MMM

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.