Meitä kollegojen kanssa korpeaa edelleen erään toisen ministeriön virkamiehen muutaman vuoden takainen sutkaus MMM:n hallinnonalan ”perunatutkimuksesta”.  Heitto kertoo ehkä enemmän lausujansa tietotasosta, mutta aina välillä on tarpeen palauttaa mieleen, millaista tutkimus-, selvitys- ja arviointitoimintaa hallinnonalallamme tehdään.

MMM, kuten muutkin ministeriöt, pyrkii vankistamaan oman toimialansa kannalta oleellista tietopohjaa ja tuottamaan ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi. Jokaisella ministeriöllä on omat painotuksensa niin kuin oikein on – meillä painopisteenä ovat erityisesti elinkeinojen kilpailukyvyn kehittäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaaminen. Vaikka hallinnonalojen tehtäväalueiden rajaukset ovat varsin selvät, tuntuisi oudolta ajatella, etteikö tutkimus- ja selvitystoimintaa joka sektorilla tehtäisi koko yhteiskunnan hyväksi.

Otamme monia asioita itsestäänselvyyksinä. Puhdasta vettä tulee hanasta ja lautasellemme odotamme puhtaita, turvallisia elintarvikkeita. Käytämme mieluusti matkapuhelimien paikannussovelluksia, kun tilaamme taksia tai etsimme oikeaa osoitetta. Kannamme huolta luonnosta, jätemääristä ja ilmastonmuutoksesta; haluamme elää kestävällä tavalla niin, että puhtaista vesistöistä, metsistä ja luonnosta voivat nauttia myös tulevat sukupolvet.

Näihin kaikkiin kysymyksiin etsitään ratkaisuja MMM:n hallinnonalan virastoissa ja tutkimuslaitoksissa. Painovoima pitää meidät maan pinnalla, mutta maankuoren muutokset vaikuttavat myös koordinaattijärjestelmään – Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus pitää korkeatasoisen tutkimuksensa avulla huolen siitä, että koordinaatio- ja korkeusjärjestelmät ovat luotettavia, tarkkoja ja ajan tasalla niin, että voimme huoletta käyttää älypuhelimiemme paikannussovelluksia. Vuoden 2019 alussa aloittanut Ruokavirasto edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä eläinten ja kasvien terveyttä. Luken tutkimus painottuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja biopohjaisten innovaatioiden edistämiseen sekä kestävien ja kilpailukykyisten eläin- ja kasvintuotannon ja viljelyjärjestelmien kehittämiseen.

On vaikea ihan heti keksiä yhteiskunnan toimivuuden ja meidän kaikkien jokapäiväisen viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta oleellisempaa tutkimustoimintaa.

Teimme vuonna 2017 pienen itsearvioinnin vuosina 2014-2016 MMM:n rahoittamista tutkimus- ja selvityshankkeista. Lista ulottui haja-asutusalueiden vesihuollosta ja tulvariskeistä, haitallisten vieraslajien hallintaan ja maatalouden geenivarojen säilyttämisen hyötyjen ja säilyttämisvaihtoehtojen pohdintaan asti. Lisäksi tuli osallistuttua mm. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) sekä erinäistenkin yhteiseurooppalaisten tutkimusohjelmien (ERANET) rahoitukseen, mutta tämä jälkimmäinen onkin niin mielenkiintoinen asia, että se ansaitsee ihan oman blogikirjoituksensa myöhemmin.

Että tällaista ”perunatutkimusta” meillä, vaikka ovathan ne potutkin tärkeitä ja myös niihin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä tehdään aktiivisesti. Tämä herkullinen mukula kun ei löydy ainoastaan useimpien suomalaisten lounaslautasilta, vaan on maailmanlaajuisestikin neljänneksi tärkein ravintokasvi heti maissin, riisin ja vehnän jälkeen.  Ravitsevia, tautivapaita ja ilmaston muuttuessakin satoisia perunalajikkeita tarvitaan nälän nujertamiseksi– mieluusti olemme mukana edistämässä perunatutkimusta myös jatkossa!

Elina Nikkola, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö