Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

EU:n seuraava tutkimuksen puiteohjelma tulee – onko Suomi valmis?

Mikko Peltonen Julkaisupäivä 24.1.2020 12.00 Blogit MMM

Vuosikymmenen vaihtuessa on tapana katsoa taaksepäin ja kerrata kuluneen kymmenvuotiskauden kehitystä. Tutkimuksen kentällä on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Myös tuleva kymmenvuotiskausi näyttää tutkimuksen ja innovoinnin kannalta mielenkiintoiselta.

Päättyneen vuosikymmenen tutkimuspolitiikassa painotettiin erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimukselta ja innovaatioilta vaadittiin entistä konkreettisempaa lisäarvoa päätöksenteolle, taloudelle, hyvinvoinnille ja ylipäätään kaikenlaiselle yhteiselle hyvälle. Pyrkimykset vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia näkyivät rahoituksen suuntaamisessa ja organisaatioiden kehittämisessä. Suomessa pitkään jatkuneet puheet tutkimuslaitosten rakenteiden ja rahoituksen uudistamisesta johtivat viimein konkreettisiin toimiin. Tanskan mallin mukaista perusteellista myllerrystä ei toteutettu, mutta isoja muutoksia kuitenkin tehtiin. Näistä esimerkkeinä Luonnonvarakeskuksen perustaminen sekä uusien rahoitusvälineiden perustaminen strategista tutkimusta ja valtioneuvoston selvitystoimintaa varten.

Yhteiskunnalliset haasteet tulivat uutena elementtinä myös EU:n Horizon 2020 –tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelman peruspilareihin huipputason tieteen ja teollisuuden johtoaseman rinnalle. Komissio kannusti jäsenmaita suuntaamaan kansallisia tutkimusresursseja yhteisesti tärkeiksi tunnistettuihin teemoihin. Aiheita ei tarvinnut kiven alta kaivaa, ovathan esimerkiksi ilmastonmuutos, kestävä energia ja ikääntyvän väestön sairaudet laajasti eurooppalaisia maita koskettavia haasteita. Jäsenmaiden yhteisessä ohjelmasuunnittelussa ei kuitenkaan päästy komission tavoittelemalle tasolle.

Seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin EU-puiteohjelmaan Horizon Europe 2021 - 2027 on rakennettu entistä vahvempia kannustimia jäsenmaiden yhteistyölle globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Puhutaan kumppanuuksista, joilla pyritään vauhdittamaan myös tutkimusorganisaatioiden ja yritysten vuorovaikutusta. Kumppanuuksiin ohjattavan EU-rahoituksen saaminen edellyttää miljoonissa, jopa kymmenissä miljoonissa mitattavia kansallisia panostuksia. Asetelman voi yksittäisen jäsenmaan näkökulmasta nähdä suurena mahdollisuutena. Kytkemällä kansallisesti tärkeä tutkimus osaksi EU-kumppanuutta voi saada ison potin lisärahoitusta komissiolta. Tutkijoiden yhteistyö muiden eurooppalaisten osaajien kanssa on muutenkin järkevää, koska se parantaa tutkimuksen laatua ja lisää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

EU:n monivuotista rahoituskehystä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tutkimukselle ja innovoinnille olisi näillä näkymin tulossa edellistä ohjelmakautta enemmän rahaa. Parhaan mahdollisen hyödyn saaminen EU-puiteohjelmasta edellyttäisi kansallisen tason strategista suunnitelmaa. Mitkä ovat ne teemat, joihin Suomen kannattaa osallistua? Mistä kaivetaan kumppanuuksiin tarvittava kansallinen rahoitus? Mikä on kotimaisten rahoittajaorganisaatioiden rooli ja työnjako (Suomen Akatemia, Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto, ministeriöt)? Horizon Europe –puiteohjelman käynnistymiseen on aikaa enää vuosi. Strategisella suunnittelulla ja temaattisten painopisteitten valinnalla alkaa olla jo kiire, jos tarkoituksena on parantaa Suomen menestystä EU-tutkimuskentällä.

Mikko Peltonen

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja

EU ja kansainväliset asiat MMM Mikko Peltonen Tutkimus ja kehittäminen

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.