Ruokaviraston ohjeita:

Mitä tarkoitetaan maatilakytkentäisellä yritystoiminnalla?

Maatilakytkentäinen yritystoiminta on yritystoimintaa, jota harjoitetaan maatilan yhteydessä maatalouden kanssa samassa verotusyksikössä saman y-tunnuksen alla. Tällöin maatilakytkentäinen yritystoiminta on maatilatalouden tuloverolain alaista, paitsi tapauksissa, joissa maatila on yhtiöitetty.

Mitä tarkoitetaan maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavalla mikroyrityksellä?

Yritys jalostaa mitä tahansa maataloustuotteiksi määriteltyjä tuotteita (lukuun ottamatta kalataloustuotteet) siten, että tuotteet ovat edelleen maataloustuotteita. Yritys voi myös myydä maataloustuotteita (kaupanpitäminen) niin, että tuotteiden olomuoto ei muutu.

Jos yritys sekä jalostaa maataloustuotteita että valmistaa pitemmälle jalostettuja elintarvikkeita, niin yrityksen katsotaan kuuluvan tuen piiriin, jos pääosa eli yli puolet sen myyntitulosta koostuu maataloustuotteista.

Mitä tarkoitetaan maataloustuotteella?

EU:n lainsäädännössä maataloustuotteet on lueteltu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) liitteessä I (ns. Annex I -liitteen mukaiset maataloustuotteet). Annex I -lista
Maataloustuotteita ovat esimerkiksi:

• teurastamotuotteet ja lihavalmisteet (kypsennetty, suolattu, savustettu jne.)
• meijerituotteet maidosta; voi, juusto, jogurtti jne.
• kananmunat ja munavalmisteet
• hedelmät, marjat, vihannekset ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet
• myllytuotteet
• käymistietä hedelmistä tai marjoista valmistetut juomat (viini, siideri, sima)
• lemmikkieläinten ruuat
• rehut ja rehuseokset.

Annex I -liitteen numerokoodit perustuvat tullitoiminnassa käytettävään Euroopan yhteisön yhdistettyyn nimikkeistöön, josta käytetään lyhennettä CN-nimikkeistö (Combined Nomenclature).

Tuotteiden kuuluminen maataloustuotteiksi voidaan selvittää vertaamalla Annex I -liitteen koodeja tarkempiin CN-koodeihin. Tässä on huomattava, että pääryhmien koodit ovat saattaneet muuttua, joten on aina verrattava myös otsikkotekstejä.

Lisätietoa CN-nimikkeistöstä Tullin sivuilla

Mitkä tuotteet eivät ole maataloustuotteita?

Maataloustuotteista pidemmälle jalostetut elintarvikkeet eivät ole enää maataloustuotteita. Tässä ei kuitenkaan jalostusaste ole aina ratkaiseva. Pidemmälle jalostettua maataloustuotteet eivät ole SEUT-sopimuksen liitteen I (Annex I) mukaisia tuotteita.

Tällaisia ei-maataloustuotteiksi luettavia elintarvikkeita ovat:

• leipomotuotteet, myslit, makaronit
• suklaa, kaakaomassa, makeiset, purukumi
• jäätelö
• keitot ja kastikkeet
• olut, väkevät alkoholijuomat, juomasekoitukset
• muut juomat lukuun ottamatta hedelmä- ja marjamehuja.

Minkä kokoinen yritys voi saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?

Maataloustuotteiden jalostamista ja myyntiä harjoittava mikroyritys yritys voi työllistää alle 10 henkilöä ja sen liikevaihto tai tase voi olla enintään 2 miljoonaa euroa. Yrityksen on annettava toimeentulo yrittäjälle tai vähintään yhdelle työntekijälle.

Maatilakytkentäisen yritystoiminnan vuosittainen liikevaihto tulee olla vähintään 10 000 euroa. Yläkokorajaa ei ole asetettu.

Voiko pienpanimo saada väliaikaista tukea?

Olut ei ole Annex I -liitteessä mainittu maataloustuote, joten pienpanimo ei voi saada väliaikaista tukea.

Voiko lomamökkien vuokraaja saada väliaikaista tukea?

Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan lomamökkien vuokrausta, josta kertyy vuokratuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja lomamökeistä saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko juustola saada väliaikaista tukea?

Juustola voi saada tukea.

Voiko marjatila saada väliaikaista tukea?

Marjatila voisi saada tukea vain, jos marjoja myydään erillisessä tätä tarkoitusta varten olevassa myyntitilassa. Tällöin tuen piiriin lasketaan vain kyseinen marjojen vähittäismyynti, ei muita marjatilan toimintoja. Marjatilojen osalta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä, vaikuttaako koronavirus kesän yritystoimintaan, joten tukea voisi hakea vasta satokauden jälkeen.

Voiko metsätaloutta harjoittava yritys saada tukea?

Tukea ei voida myöntää ainoastaan metsätaloutta harjoittavalle yritykselle. Kun tuen hakija harjoittaa maatalouden lisäksi metsätaloutta ja avustuksen kohteena oleva yritystoiminta on muuta kuin maa- ja metsätalouden alkutuotantoa, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko metsäkone- tai hakeyritys saada väliaikaista tukea?

Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan metsätalouden palvelutoimintaa, kuten metsäkoneurakointia tai hakeyrittäjyyttä, josta kertyy tuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko hevosalan yrittäjä saada väliaikaista tukea?

Jos maatilakytkentäisenä yritystoimintana harjoitetaan hevosalan palvelutoimintaa, kuten ravitallit, hoitohevostallit, ratsutilat, hevosterapia, josta kertyy tuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa ja saatavat tulot ovat merkittävä osa (vähintään 20 %) maatilayrityksen kokonaistuloista, niin tukea voitaisiin myöntää.

Voiko liha-alan yritys saada väliaikaista tukea?

Liha-alan yritys voi saada tukea, sillä lihatuotteet ovat maataloustuotteita.

Voiko maatalouden alkutuotannon yritys saada väliaikaista tukea?

Maatalouden alkutuotannossa toimiva yritys voi hakea maatalouden alkutuotannon väliaikaista tukea.

Voiko kalatalouden yritys saada väliaikaista tukea?

Kalataloutta ei voida tukea. Kalatalouden yritys voi hakea erillistä kalatalouden yritysten väliaikaista tukea.

Voiko turkistuottaja saada väliaikaista tukea?

Turkiseläinten kasvatusta ei voida tukea. Turkistarha voi hakea alkutuotannon väliaikaista tukea. Lisäksi Finnvera voi rahoittaa turkistaloutta.

Lisätietoa: www.finnvera.fi

Ruokaviraston ohjeita:

Voiko väliaikaista tukea käyttää kiinteistön vuokrakuluihin?

Kyllä voi. Vuokrakuluja voi esittää korvattavaksi enintään kuuden kuukauden ajalta 16.3.2020 alkaen.

Voiko väliaikaista tukea käyttää palkkakuluihin?

Väliaikaista tukea voidaan käyttää yritystoiminnan jatkumisella välttämättömiin palkkakustannuksiin 16.3.2020 alkaen enintään 6 kuukauden ajalle. Palkkakustannuksiksi hyväksytään enintään 2000 euron kuukausipalkka ja tästä 30 prosentin palkan sivukulut.

Onko väliaikainen tuki tarkoitettu yrityksen investointeihin?

Et voi saada avustusta investointeihin, joka on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen sekä normaalioloissa että poikkeustilanteessa.
Aineellisiin ja aineettomiin investointeihin voit hakea erikseen maaseudun yritysrahoitusta, joka on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen sekä normaalioloissa että poikkeustilanteessa. Lisäksi on mahdollista hakea yrityksen perustamistukea yrityksen perustamiseen tai yritystoiminnan uudelleen suuntaamiseen. Tuki investointeihin EU:n osaksi rahoittamaa ja se myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 (maaseutuohjelma). Maaseutuohjelman mukaisista tuista saat lisätietoa oman alueesi ELY-keskuksesta tai alueellasi toimivasta Leader-toimintaryhmästä.

• Lisätietoa maaseudun yritysrahoituksesta
• Hae ELY-keskuksen yhteystiedot

Ruokaviraston ohjeita:

Miten väliaikaista tukea haetaan?

Tuen haku alkaa 18.5.2020. Hae avustusta Hyrrä-asiointipalvelussa (https://hyrra.ruokavirasto.fi). Kirjaudu Hyrrään pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti).Tarkemmat tiedot tuen hakemisesta

Voiko hakemukseen tehdä vielä muutoksia, vaikka on jo ehtinyt lähettää hakemuksen asiointipalvelussa?

Jos haluat itse täydentää hakemustasi ennen päätöksentekoa, ota yhteyttä hakemuksen käsittelijään ELY-keskuksessa ja pyydä palauttamaan hakemus täydennettäväksi. ELY-keskusten yhteystiedot voit hakea kotipaikkakuntasi perusteella

Miltä ajalta kustannuksia voi esittää hakemuksessa?

Menot ovat hyväksyttäviä enintään kuuden kuukauden pituiselta ajanjaksolta, joka on alkanut aikaisintaan 16.3.2020.

Milloin väliaikainen tuki maksetaan?

ELY-keskus käsittelee hakemukset saapumisjärjestyksessä. Tuki maksetaan muutaman päivän kuluessa siitä, kun ELY-keskus on tehnyt tuesta myöntöpäätöksen.

Mitä ovat de minimis -tuet ja miksi niistä pitää esittää tiedot hakemuksessa?

De minimis -tuki (vähämerkityksinen tuki) tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. De minimis -tukia ovat sellaiset Ely-keskusten, Finnveran, Business Finlandin, kuntien tai muun julkisen tahon myöntämät tuet, joissa tukipäätöksessä on kerrottu tuen olevan de minimis -tukea.

Yritys voi saada de minimis -tukia korkeintaan 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. Tässä tukihaussa merkityksellisiä ovat siis vuosina 2018, 2019 ja 2020 myönnetyt de minimis -tuet. Tätä vanhempia tukia ei huomioida. Maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle de minimis -tukea voi olla enintään 100 000 euroa. Yrityksen tulee itse huolehtia, että eri päätöksillä myönnettyjen de minimis -tukien yhteenlaskettu määrä ei ylitä sallittua maksimäärää. Lisätietoa de minimis -tuesta

Ruokaviraston ohjeita:

Tukeen oikeutetut yritykset

Kenelle alkutuotannon väliaikainen tuki on tarkoitettu?

Tuki on tarkoitettu maatalouden alkutuotannon tuotteita tuottaville yrityksille, jotka ovat kohdannut ongelmia markkinoilla covid-19-pandemian vuoksi. Tuki on suunnattu niille, joiden markkinat ovat hiipuneet tai loppuneet kokonaan koronaviruspandemian takia, eikä korvaavia ole löytynyt. Tukea voivat hakea esimerkiksi pitkälle erikoistuneet maatilat, jotka ovat toimittaneet kasvi- tai eläintuotteita suoraan ravintoloihin, mutta niiden markkinointi muutoin on vaikeaa. Tuki ei ole rajattu pelkästään syötäviin tuotteisiin, myös koristekasvit, turkikset ja muut alkutuotannon tuotteet kuuluvat tuen piiriin. Kalataloudella on oma tukijärjestelmänsä eikä metsätalouden tuotteet kuulu maatalouden alkutuotantoon.

Miksi alkutuotannon väliaikaista tukea maksetaan?

Koronaviruspandemian vuoksi monilla erityisesti pitkälle erikoistuneilla maatiloilla, joilla on suoramyyntiä tai toimituksia suurkeittiöille, on ollut menekkiongelmia, kun ravintolat ovat olleet kiinni. Muissa tukijärjestelmissä alkutuotannon yritykset on rajattu ulkopuolelle, mutta tämä tuki estää alkutuotantoon liittyvien yritysten väliinputoamista ja pyrkii lievittämään yritysten maksuvalmiusongelmia.

Millä oikeusperusteella alkutuotannon väliaikaista tukea maksetaan?

Tuen peruste on EU-komission väliaikaiset puitteet valtiontuesta koronakriisin takia. Tukea maksetaan valtionavustuslain perusteella, jonka nojalla MMM on antanut asetuksen tuesta ja tuki myönnetään valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa. Ruokavirasto toimeenpanee tuen haun ja maksaa tuen.

Voinko saada tätä tukea, jos minulta puuttuu työntekijät kesän mansikanpoimintoihin?

Tuki on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia tuotteiden markkinoiden kanssa koronaviruspandemian ja sen seurauksena asetettujen rajoitusten vuoksi. Tukea ei ole räätälöity paikkaamaan esimerkiksi ulkomaisen tai kotimaisen työvoiman puuttumista johtuvia tappioita. Riippuu siis siitä, onko tuotteen markkinointi tai toimitukset estyneet ja onko siitä syntyviä tappioita osoitettavissa tuen maksun perusteeksi.

Voiko turkistarha hakea tätä tukea?

Voi hakea. Turkikset ja elävät eläimet ovat alkutuotantoon luettavia. ELY-keskus arvioi, täyttyvätkö tuen edellytykset.

Kasvatan villasikoja sekä tarhaan mehiläisiä. Voinko hakea tukea?

Voit hakea. ELY-keskus arvioi hakemuksesi perusteella, oletko oikeutettu saamaan tukea.

Olen metsänomistaja, voinko hakea tukea?

Metsätalous ei ole maatalouden alkutuotantoa, joten metsätalous ei oikeuta tähän tukeen. Taimitarhat puolestaan ovat maatalouden alkutuotantoa vaikka niissä metsäpuita kasvatettaisiinkin. ELY-keskus arvioi, täyttyvätkö tuen edellytykset.

Voinko saada maatalouden alkutuotannon ja maaseudun yritysten väliaikaista tukea yhtä aikaa?

Ei. Voit saada jompaakumpaa, jos ELY-keskus sitä myöntää.

Voiko Ahvenanmaalla sijaitseva maatila, jolla on suoramyyntiä ravintoloille ja jonka kysyntä on pienentynyt, hakea tukea?

Kyllä. Hakemuksen käsittelee Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Tuen hakeminen

Onko maatalouden alkutuotannon väliaikainen tuki de minimis -tukea?

Ei ole. Tuki on valtiontukea väliaikaisen poikkeuksen perusteella.

Miten muut hakemani tuet vaikuttavat tähän tukeen?

Ilmoita hakemuksessasi saamasi muut tuet. Muista ilmoittaa kaikki tuet, mitkä olet saanut koronaviruspandemiaan liittyen. Muut tuet eivät lähtökohtaisesti ole päällekkäisiä tämän tuen kanssa eikä muita covid-19-pandemiaan liittyviä julkisia tukia ole suunnattu alkutuotannolle. ELY-keskus arvioi muita mahdollisesti saamiasi tukia. Tavanomaiset maatalouden viljelijätuet, lainantakaukset tai kehittämistuet eivät sulje tätä tukea pois. Tuki kasautuu lähtökohtaisesti muun koronaviruspandemian perusteella myönnetyn valtiontuen kanssa.

Ulkomaista kausityövoimaa on välttämätöntä hyödyntää tehtävissä, joissa vaaditaan sellaista asiantuntemusta, joka on kertynyt aiempien vuosien työskentelystä kyseisessä paikassa.

Kausityöntekijöitä on runsaasti erityisesti alkutuotannon tehtävissä. Keväällä Suomeen tuleva työväki muodostaa ydinjoukon. Myös metsänistutus- ja kylvötehtävissä tarvitaan ulkomaista työvoimaa.

Nämä kausityöntekijät ovat jo pitkään hoitaneet kasvukauden käynnistämiseen vaadittavat työt ja varmistaneet, että tilalle keväällä ja myöhemmin kasvukaudella tulevien vähemmän kokeneiden työntekijöiden on turvallista työskennellä tehtävissään.

Ulkomaiseen kausityövoimaan liittyvää neuvontaa on siirtynyt TöitäSuomesta -palveluun.

Ulkomaisen kausityövoiman karanteeniin, kuljetuksiin ja liikkumiseen sekä monikulttuuriseen työyhteisöön liittyviin kysymyksiin vastaavat TöitäSuomesta -palvelun neuvojat arkisin klo 8.30 – 16.00.

Huom. Kerro puhelun aluksi tunniste "MMM korona- ja kausityöneuvonta" tai lähetä tekstiviesti, ja neuvoja ottaa sinuun yhteyttä.

045 155 4113 (Tuomas Männistö, fi, eng)

040 158 0644 (Maarit Tiittanen, fi, eng)

040 258 8451 (Sirpa Pekkarinen, fi, eng)

044 342 5425 (Heidi Paasanen, fi, eng, sv)

040 502 6810 (Marko Mäki-Hakola; lennot ja karanteeni)

Lisäksi monikulttuurinen työyhteisö:

044 420 9000 (vaihde, se kautta eri asiantuntijoita)

044 431 4105 (Henriikka Suvinen, fi eng)

043 825 4984 (Inkeri Taurula, fi, eng)

Apua työvoiman saantiin ja työllistämiseen saa www.te-palvelut.fi ja www.töitäsuomesta.fi -sivuilta.

Hallitus sallii 14.5. alkaen kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille aikaisemmin 6.4.2020 päätetyn 1 500 henkilön kiintiön lisäksi. EU-kansalaisille vastaavia rajoituksia ei ole.

MMM:n hallinnonalalla maa-, puutarha-, metsä- ja kalatalouden ulkomaisten ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kausityöntekijöiden osalta linjaukset tarkoittavat, että

• EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten kohdalla maahan tullessa on esitettävä työsopimus tai vastaavan työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)
• Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen jälkikäteen ei vaikuta käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä. Tarpeettomia yhteydenottoja hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Ulkomailta ei saada koronatilanteesta johtuen aikaisempiin vuosiin verrattuna samaa määrää kausityöntekijöitä. Koronatilanne vaikuttaa yksityishenkilöiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä työtä ulkomailla. Lisäksi lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Maahanpääsyyn vaikuttavat myös muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät rajoitukset. Tilannetta helpottaa se, että maaseudun kausitöihin on hakenut ennätysmäärä suomalaisia työnhakijoita. Työntekijöitä ja työnhakijoita yhdistävät TE-palvelut ja TöitäSuomesta -palvelu.  

Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle, joka on EU-maan kansalainen 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)

Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle, joka on kolmannen maan kansalainen 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten  

 

Uutta kyselyä ei tällä tietoa olla toteuttamassa.

Sadonkorjuun varmistamiseksi sallitaan sille erikseen arvioitavan työvoiman määrä kesäkuun alusta syyskuun loppuun huomioiden Covid19-tilanne lähtömaissa sekä kotimaan työvoiman saatavuus.

Valmistelu tehdään yhteistyössä eri viranomaisten sekä alojen järjestöjen kanssa ja siinä huomioidaan kotimaan työvoiman saatavuus. Linjaukset sadonkorjuussa tarvittavien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden maahantulosta valmistuvat toukokuun aikana. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.

Kriittisten kausityöntekijöiden 1500 henkilön kiintiö on voimassa 13.5.2020 saakka.

MMM arvioi, että hallituksen 6.4.2020 linjaama 1500 kausityöntekijän kiintiö ja 6.5.2020 linjaama 3000 kausityöntekijän kiintiö vastaavat ministeriön huhtikuussa toteutetun kiireellisen kyselyn kautta ilmoitettua huoltovarmuuden kannalta kriittisen työvoiman tarvetta. Erillistä nimilistaa 3000 kausityöntekijästä ei tehdä.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Viisumivapaan maan kansalaisen (esim. Ukrainan biometrinen passi) maahantulo voi tapahtua kausityötodistuksella/ kausityöoleskeluluvalla tai myös viisumivapaasti karanteenia varten ennen myönnetyn kausityötodistuksen/ kausityöoleskeluluvan voimassaolon alkua.

Viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua maahan vasta, kun kausityöviisumi tai -oleskelulupa on voimassa. Ilman viisumia tai oleskelulupaa henkilö ei pääse maahan.

Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy ei-EU-maan kansalaisten osalta MMM ohjeiden mukaisina. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Matka Suomeen ja Suomen rajojen sisällä on yrittäjän/työnantajan ja työntekijän vastuulla, mukaan lukien matkan ja karanteenin kustannukset.

MMM:llä ei ole toimivaltuutta liikkumiseen liittyen eikä voi ottaa kantaa siihen liittyviin kysymyksiin, mutta kannustaa käyttämään matkustuksessa ensisijaisesti suoria lentoja kohdemaasta Suomeen.

Matka-asiaa voi selvittää töitäsuomesta.fi –sivustolta (ainoastaan Ukrainasta tulevat) ja seuraamalla lähtömaiden osalta yleistä tiedotusta.

Lopullisen luvan maasta poistumiselle antaa aina lähettäjämaa. Esimerkiksi Ukrainan hallitus on 4.5.2020 julkaistussa tiedotteessaan ilmoittanut sallivansa kansalaistensa lähdön kausityöhön ulkomaille. Ukrainan hallitus kuitenkin edellyttää tiettyjen reunaehtojen täyttymistä. Muiden maiden osalta tulee seurata kyseisen maan viranomaisten tiedotusta.

Ukrainan kohdalla lähtijöillä (kausityöntekijöillä) tulee olla

1. riittävän pitkä eli vähintään 3 kuukauden työsopimus,
2. riittävä palkka,
3. sairausvakuutus/terveydenhuolto kunnossa,
4. hyvät työskentelyolosuhteet sekä
5. aiempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä.

Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Ukrainan hallituksen asettamat ehdot täyttyvät, kun

• noudatetaan olemassa olevia työehtosopimuksia,
• työntekijä on ollut aiemmin Suomessa töissä ja
• työskentelyjakso on pituudeltaan vähintään 3 kuukautta.

EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5.2020 alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten on esitettävä maahan tullessa työsopimus tai vastaava työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi).

Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten

Työnantajan on varmistettava karanteeninomainen kuljetus saapumispaikalta karanteenipaikkaan.

Tutustukaa myös THL:n sekä Työterveyslaitoksen ohjeistuksiin koronaan liittyen, mm.:

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi (ttl.fi)
• Ohjeet Suomeen saapuville matkustajille (thl.fi)  (linkki avautuu parhaiten google chrome-selaimella)

Kaiken lihan ja lihatuotteiden sekä maidon ja maitotuotteiden tuominen mukana EU:n alueelle on kiellettyä eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Tämä on erittäin ajankohtainen asia afrikkalaisen sikaruton (ASF) levitessä maailmalla. Muistettava erityisesti, että tuotantoeläintiloilla karenssiaika ennen töiden aloittamista jatkuu, kunnes vähintään 48 h on kulunut viimeisestä eläinkontaktista ulkomailla.

Välitättehän tietoa Suomeen tuleville kausityöntekijöille, että liha- ja maitotuotteiden mukaan tuominen on kokonaan kiellettyä EU:n ulkopuolelta, nk. kolmansista maista, ja myös EU-maista tapahtuvaan tuontiin kohdistuu rajoituksia, joista tulee ottaa selvää ennen maahantuloa (kts. linkit alla).

Lisää tietoa asiasta Ruokaviraston ja Eläinten terveys ETT ry:n sivuilta:

• Kun matkustat EU:n ulkopuolelta Suomeen
• Elintarvikkeiden tuliaistuonti
• Eläintaudeilta suojautuminen
• Sikatilojen tautisuojaus (en/ru)
• ETT: Ulkomaiset työntekijät tuotantoeläintilalla

Hallitus sallii 14.5. alkaen kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille aikaisemmin 6.4.2020 päätetyn 1 500 henkilön kiintiön lisäksi. EU-kansalaisille vastaavia rajoituksia ei ole.

MMM:n hallinnonalalla maa-, puutarha-, metsä- ja kalatalouden ulkomaisten ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kausityöntekijöiden osalta linjaukset tarkoittavat, että

• EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten kohdalla maahan tullessa on esitettävä työsopimus tai vastaavan työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)
• Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

 

Kausityöntekijällä, joka on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, on oikeus käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluita kuten kunnan asukkaat riippumatta siitä, tuleeko hän EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta. Kausityöntekijä saa julkisessa terveydenhuollossa hoitoa asiakasmaksun hinnalla. Esimerkiksi yleisvaarallisten tartuntatautien, kuten koronaviruksen tutkimus ja hoito ovat maksuttomia.  

Kausityöntekijän on tärkeää olla Kelaan yhteydessä heti Suomeen saavuttuaan. Kela selvittää hänen oikeutensa hoitoon ja myöntää asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kausityöntekijä esittää todistuksen, kun hän asioi julkisessa terveydenhuollossa. Myös työnantaja voi pyytää kausityöntekijän hoito-oikeuden selvittämistä, jos hän on saanut työntekijältä siihen valtakirjan. Jos kausityöntekijä sairastuu eikä hänellä ole todistusta, julkinen terveydenhuolto voi selvittää Kelasta hänen oikeutensa hoitoon.

Jos kausityöntekijä käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluja, ostaa reseptilääkkeitä tai hänelle syntyy sairauden hoidon vuoksi matkakustannuksia terveydenhuoltoon, hän voi hakea Kelasta korvausta. Kela myöntää sairausvakuutetulle työntekijälle Kela-kortin. 

Ulkomailta tulee vain pieni osa tarvittavasta työvoimasta, myös kotimaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan paljon.

Hallitus selvittää ja valmistelee myös kotimaassa olevan työvoiman saatavuuteen tähtääviä toimia.

Erilaiset rekrytointialustat avustavat työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisessa, maatilojen sekä metsätalouden kausityönantajat ja työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi sivustoa töitäsuomesta.fi tai maatilalle.fi

Luonnonvara-alan opiskelijat voivat kerryttää opintopisteitä tekemällä kausitöitä, lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta 

Listalla olevan viisumivapaan maan kansalaisen (esim. Ukrainan biometrinen passi) maahantulo voi tapahtua ennen kausityötodistuksen/ kausityöoleskeluluvan alkua. Kausityö saa alkaa vasta, kun kausityölupa on voimassa.

Listalla olevan viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua maahan vasta, kun kausityöviisumi tai -oleskelulupa on voimassa.  

Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA vastaa: Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi asettaa karanteeniin henkilön, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Jos maatalousyrittäjä asetetaan koronaviruksen takia karanteeniin, yrittäjän tulisi selvittää, aiheuttaako karanteeni rajoitteita esimerkiksi kotieläinten hoitoon osallistumiseen.

Jos maatalousyrittäjä sairastuu koronavirukseen, hänellä voi sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella olla oikeus sijausapuun. Karanteeniin joutuminen ilman työkyvyttömyyttä ei ole sijaisapuperuste. Jos maatalousyrittäjä määrätään karanteeniin ja hän on sen takia estynyt osallistumaan kotieläinten hoitotöihin, hän voi pyytää paikallisyksiköstä vuosilomaa tai maksullista lomitusta.

Paikallisyksikön tulee selvittää terveysviranomaiselta, mitä tulee huomioida silloin, jos lomituspalveluja järjestetään tilalle, jossa maatalousyrittäjä tai tilalla työskentelevä henkilö on asetettu karanteeniin joko todetun taudin tai tautiepäilyn takia. Jos terveysviranomainen kunnassa katsoo, että lomittajan terveys on uhattuna, paikallisyksiköllä on lomituspalvelulain perusteella mahdollisuus kieltäytyä lomituksen järjestämisestä.

Jos lomittaja on matkustanut tartuntatautialueella, tartuntatautilääkäri tai muu kunnan terveydenhuoltoviranomainen voi määrätä hänet karanteeniin. Se, että lomittaja on matkustanut tietyssä maassa, ei ilman karanteenimääräystä ole peruste kieltäytyä ottamasta lomittajaa vastaan.

Ruokaviraston tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu ihmisestä eläimeen. Kelasta saa tietoa tartuntatautipäivärahasta, jolla voidaan korvata karanteenin aiheuttamaa ansionmenetystä. Tartuntapäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan.

Lisätietoa Melasta

Lupa pysyy voimassa lomautuksen ajan. Jos työntekijä hakee jatkolupaa, sen myöntämisen edellytys on, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Tietoa lomautuksen aikana työskentelystä ja työttömyyskorvauksista löydät Kelan ja TE-toimiston sivuilta.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston korona-sivulla 

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista hakemuksen käsittelymaksun palauttamista.

Maahan saapuvan henkilön on syytä 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia. Omaehtoisessa karanteenissa liikkuminen rajoittuu vain työpaikan ja asuinpaikan välille sekä muuhun välttämättömään liikkumiseen. Käytä omaa autoa, jos mahdollista.

Hengitystieoireiden ilmentyessä henkilön tulee ottaa välittömästi yhteys terveydenhuoltoon. Tarkempi ohjeistus omaehtoiseen 14 vuorokauden karanteeniin jaetaan maahan saavuttaessa.

Muista seuraavat asiat:

• Vältä fyysisiä kontakteja ja säilytä vähintään 1 - 2 metrin turvaväli muihin ihmisiin.
• Käy vain välttämättömillä asioilla.
• Vältä väkijoukkoja ja lähikontakteja niin paljon kuin mahdollista.
• Jos et voi välttää lähikontaktia, pese kätesi vedellä ja saippualla välittömästi kontaktin jälkeen.
• Noudata hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Lue ohjeet hyvään käsi- ja yskimishygieniaan.

Jos tulet sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviin, sinun on syytä sopia työnantajasi kanssa mahdollisista työjärjestelyistä. Työnantajan tulee arvioida tartuntariski ja muuttaa tarvittaessa työtehtäviäsi 14 vrk ajan maahan saapumisesta asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä työyhteisön turvallisuuden varmistamiseksi.

Jos saat hengitystieinfektion oireita ja epäilet koronatartuntaa, ota välittömästi yhteyttä terveydenhuoltoon. Voit

• tehdä oirearvion osoitteessa omaolo.fi
• soittaa alueen terveyskeskukseen, päivystykseen tai Päivystysavun numeroon 116 117.

Elintarvikehuolto on osa huoltovarmuutta, josta Suomessa huolehditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kaikissa oloissa. Elintarvikehuollon tavoite on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa määrältään normaalioloja vastaava ravintoenergian saanti (2 800 Kcal eli 11,7 Mj vuorokaudessa). Kansallinen maataloustuotanto on elintarvikehuollon keskeinen perusta.

Huoltovarmuuskeskus päivittää sivuillaan tilannekuvaa.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kauppa toimii tällä hetkellä normaalisti. Häiriöitä logistiikassa, teollisuudessa tai toimituksissa ei ole. Ihmisten ostokäyttäytymisen nopea muutos on voinut aiheuttaa tilapäisiä saatavuushäiriöitä kaupan hyllyillä. Kaupalla on tarvittaessa mahdollisuus itse rajoittaa ostosten määrää hyvän asiakaskokemuksen turvaamiseksi. Tilannetta seurataan aktiivisesti yhteistyössä elintarvikehuoltosektorin toimijoiden kanssa. Markkinoiden toimintavarmuus varmistetaan yhdessä valtion sekä kaupan, teollisuuden, alkutuotannon ja logistiikkatoimijoiden kanssa.

Vaikka ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan tilanteesta, on hyvä muistaa, kansalaisten ei ole tarve hankkia tavanomaista enempää elintarvikkeita tai hygieniatuotteita. Olennaista on huolehtia, että kotivara on kunnossa kolmeksi päiväksi. Kotivarasta löytyvät ohjeet esimerkiksi Marttojen sivuilta. (Martat: Kotivara)

Elintarvikealn yrityksiä koskevia kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen löydät Ruokaviraston verkkosivustolta.

Aihealueet:

• Elintarvikehygienia
• Kaupat
• Kuljetus 
• Joukkoruokailu
• Pakkausmerkinnät 
• Ravintolat
• Ruoka-apu ja REKO
• Tarkastukset ja valvonnat 
• Yrityksen toiminnan muuttaminen

Kato myös Ruokaviraston koronavirusosio

Sijoittajien hermostuneisuus koronaviruksen uhasta maailmanlaajuisesti on jo aiheuttanut maatalouden raaka-aineiden hintojen yleistä laskua tämän vuoden alusta. YK:n elintarvike- ja maatalous-järjestö FAO:n viimeisimmän elintarvikehintaindeksin mukaan maailmanmarkkinahinnat laskivat helmikuussa ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen – keskimäärin 180,5 pistettä, eli laskua oli tammikuusta siten prosentin verran. Hintojen lasku johtui erityisesti kasviöljyjen vientihintojen jyrkästä laskusta, mikä johtuu ainakin osittain koronaviruksen puhkeamisesta.

Koronavirus on vaikuttanut myös lihan hintaan. FAO:n lihan hintaindeksi laski kuukaudessa kaksi prosenttia, kun tuonti Kiinaan väheni. Myös maitojauheen hinnat laskivat maailman suurimman tuojan Kiinan ostojen hidastumisen myötä. Sekä lihan ja maitojauheen hintojen lasku oli seurausta pääosin koronaviruksen leviämisen aiheuttamista satamien lastinkäsittelyn viivästymisistä Kiinassa.

Koronaviruksen leviämistä ei kuitenkaan pidetä tässä vaiheessa isona uhkana maailman ruoka-turvalle. Ei ole nimittäin merkkejä siitä, että viruksen esiintyminen olisi aiheuttanut ruokapulaa tai merkittäviä hinnankorotuksia tautialueilla, kuten aiempien pandemioiden, kuten lintuinfluenssan, SARSin tai afrikkalaisen sikaruton tapauksissa. Jopa Kiinassa, josta virus on alkanut, ja joka on kärsinyt viruksesta tähän mennessä pahiten, elintarvikkeiden tarjonta on yleisesti ottaen ollut riittävää huolimatta tietyistä

ongelmista siipikarjan ja sianlihan toimitusketjuissa. Viruksella ei siis näyttäisi olevan merkittävää suoraa vaikutusta peruselintarvikkeiden tarjontaan.

Maailmanlaajuisesti tärkeiden viljelykasvien kuten maissin, riisin ja vehnän globaalien varannot ovat tällä hetkellä myös riittäviä vastaamaan mahdolliseen kysynnän kasvuun. Merkittävien häiriöiden riskiä peruselintarvikkeiden tuotannossa pidetään siten melko vähäisenä, koska tällaisia tuotteita voidaan lastata, kuljettaa ja purkaa niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus on minimaalinen. Koronaviruksen ei ole todettu leviävän elävien eläinten eikä elintarvikkeiden välityksellä, vaan pelkästään ihmisestä toiseen.

Vastauksia kysymyksiin elintarvikkeiden käsittelystä ja säilyttämisestä saa Ruokaviraston verkkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: elintarvikkeiden käsittely kotona

Vastauksia kysymyksiin kaupassa asionnista saa Ruokaviraston verkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: Kaupassa asiointi

Vastauksia kysymyksiin elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä saa Ruokaviraston verkkosivuilta: Usein kysyttyä koronaviruksesta: pakkausmerkinnät

Metsissä saa ja pitääkin edelleen liikkua ja nauttia keväisestä luonnosta. Kannattaa kuitenkin välttää suosituimpia retkeilykohteita ja suosia vaikkapa lähimetsää. Metsähallitus on julkaissut omilla verkkosivuillaan ohjeistuksen retkeilijöille koronavirukseen liittyen. Metsähallitus muistuttaa, että myös luonnossa on syytä muistaa samat ohjeet kuin kaupungeissa ja vaikkapa kauppakeskuksissa:  tulipaikoilla ja laavuissa pitää muistaa kahden metrin turvaväli ja käsihygienia.

Metsähallituksen ohjeistus koronaviruksen varalta

 

Suomen metsäkeskuksen palvelut toimivat edelleen normaalisti. Metsien käyttöön liittyvät hakemukset ja ilmoitukset voi ja kannattaa kuitenkin tehdä ensisijaisesti sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Jos haluaa asioida toimistolla, tulee siihen varata erikseen aika Metsäkeskuksen asiakastuesta. Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee puhelinnumerossa 029 432 409 (pvm/mpm) maanantaisin ja tiistaisin klo 8-18 ja keskiviikosta perjantaihin klo 8-16. Lisäksi Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee sähköpostilla osoitteessa asiakastuki(at)metsakeskus.fi.

Lisätietoja Metsäkeskuksen verkkosivuilta

Ulkomaista kausityövoimaa on välttämätöntä hyödyntää tehtävissä, joissa vaaditaan sellaista asiantuntemusta, joka on kertynyt aiempien vuosien työskentelystä kyseisessä paikassa.

Kausityöntekijöitä on runsaasti erityisesti alkutuotannon tehtävissä. Keväällä Suomeen tuleva työväki muodostaa ydinjoukon. Myös metsänistutus- ja kylvötehtävissä tarvitaan ulkomaista työvoimaa.

Nämä kausityöntekijät ovat jo pitkään hoitaneet kasvukauden käynnistämiseen vaadittavat työt ja varmistaneet, että tilalle keväällä ja myöhemmin kasvukaudella tulevien vähemmän kokeneiden työntekijöiden on turvallista työskennellä tehtävissään.

Hallitus sallii 14.5. alkaen kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n ulkopuolelta tuleville kausityöntekijöille aikaisemmin 6.4.2020 päätetyn 1 500 henkilön kiintiön lisäksi. EU-kansalaisille vastaavia rajoituksia ei ole.

MMM:n hallinnonalalla maa-, puutarha-, metsä- ja kalatalouden ulkomaisten ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kausityöntekijöiden osalta linjaukset tarkoittavat, että

• EU-kansalaiset pääsevät maahan muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen. Kausityöhön tulevien EU-kansalaisten kohdalla maahan tullessa on esitettävä työsopimus tai vastaavan työsuhteen osoittava todistus. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia vastaavat olosuhteet (intermin.fi)
• Kolmansien maiden kansalaiset (esim. Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa) pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn, että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä (tem.fi). Velvoite työntekijän 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestämisestä säilyy MMM ohjeiden mukaisesti. Ohje alkutuotannon kausityöntekijöiden karanteenissa oloa varten 

Maahanmuuttovirasto jatkaa vireillä olevien lupahakemusten käsittelyä. Hakemuksia käsitellään alkuperäiseen hakemukseen merkityn työjakson alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Työjakson alun aikaistaminen ei vaikuta enää käsittelyjärjestykseen tai nopeuta asian käsittelyä.

Tarpeettomia yhteydenottoja Maahanmuuttovirastoon (Migri) hakemusten käsittelystä pyydetään välttämään, koska vastaaminen hidastaa käsittelyaikataulua.

Rajavartiolaitos seuraa kolmansista maista saapuvien, erityisesti maa- ja puutarha-, ja metsätaloudessa kevään alkutuotannon kriittisissä töissä työskentelevien määrää. Tilannetta seurataan ja arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

 

Ulkomailta tulee vain pieni osa tarvittavasta työvoimasta, myös kotimaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan paljon.

Hallitus selvittää ja valmistelee myös kotimaassa olevan työvoiman saatavuuteen tähtääviä toimia.

Erilaiset rekrytointialustat avustavat työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisessa, maatilojen sekä metsätalouden kausityönantajat ja työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi sivustoa töitäsuomesta.fi tai maatilalle.fi

Luonnonvara-alan opiskelijat voivat kerryttää opintopisteitä tekemällä kausitöitä, lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta 

Uusi koronavirus leviää suoraan ihmisestä toiseen. Näyttöä siitä, että SARS-CoV-2 -virus leviäisi tai tarttuisi ihmiseen elintarvikkeiden tai lemmikki- tai kotieläinten välityksellä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole. COVID-19-tautiin sairastuneen ihmisen kanssa läheisessä kontaktissa elävien lemmikkien, erityisesti kissojen on raportoitu saaneen–viruksen tartuntoja mm. Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Kissoissa ei aina ollut todettu minkäänlaisia oireita. Lemmikeillä ei katsota olevan merkitystä taudin levittäjinä, vaan ne ovat saaneet kaikissa tapauksissa tartunnan ihmisiltä. Tällaisista pandemian laajuuteen nähden melko yksittäisistä löydöksistä huolimatta lemmikeistä voi ja pitää huolehtia aivan kuten tavallisesti, tavanomaista käsihygieniaa noudattaen. Lemmikkien lisäksi Hollannissa on todettu kaikkiaan viidellä minkkitarhalla minkkien saaneen tartunnan. Näissäkin tapauksissa eläinten otaksutaan saaneen tartunnan alun perin työntekijöiltä. Tällä hetkellä epäillään lisäksi, että tartunnan saaneilla minkkitarhoilla SARS-CoV-2-virus on siirtynyt minkeistä yksittäisiin tarhan työntekijöihin. Näistä minkeillä esiintyvistä tartunnoista ei Hollannissa arvioida olevan vaaraa ulkopuolisille ihmisille.

Geenitutkimuksien perusteella on päätelty, että COVID-19 -virus olisi alun perin lähtöisin lepakoista, koska sen lähisukuista virusta on löytynyt hevoslepakkopopulaatioista. Tutkimukset siitä, miten COVID-19 -virus siirtyi lepakoista ihmisiin, ovat käynnissä. Arvio on, että virus olisi siirtynyt lepakosta ensin johonkin väli-isäntään, jossa virus on mutaation kautta muuttunut ihmiseen tarttuvaksi.

Lisää tietoa aiheesta:
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja lemmikit
Ruokaviraston sivut: Koronavirus ja elintarvikkeet 
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn sivut (englanniksi)

:Mikrobilääkkeiden kuten antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on Suomessa hyvin hallittua ja maltillista. Suomessa antibiootteja käytetään eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, silloin, kun se on eläimen sairastaman infektion tai sairauden hoitamiseksi tarpeellista. Suomessa antibioottien käyttöä eläimille pyritään koko ajan vähentämään, ja viimeisimmän ESVAC-raportin (2019) mukaan Suomessa käytettiin Euroopan maista neljänneksi vähiten antibiootteja suhteutettuna eläinpopulaatioon. EU:n eläinlääkeasetuksella ja lääkerehuasetuksella antibioottien käyttöä eläimille rajoitetaan entisestään, ja kansainvälisesti tehdään työtä sen eteen, että antibioottien kokonaiskäyttöä vähennetään myös globaalisti – tätä työtä vielä riittää. Pyrkimys on lisätä ymmärrystä antibioottien vaikutuksista, ja siitä, että niitä tulee säästää tärkeisiin tilanteisiin. Suomessa ihmiselle kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä on eläinlääkinnässä rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan jo tällä hetkellä.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehditaan ensisijaisesti hyvällä hoidolla ja ehkäisevällä terveydenhuollolla, ja niiden sairauksien hoitaminen tarvittaessa myös lääkinnällä on osa ruuantuotannon turvaamista, ja sillä tavalla sidoksissa myös ruokaturvan ylläpitoon. Eläinlääkkeiden varastointi huoltovarmuustekijänä perustuu velvoitevarastointilakiin ja -asetukseen. Varastointivelvoite koskee tällä hetkellä eläinlääkkeistä raivotautirokotteita sekä elintarviketuotantoeläinten käsittelyyn ja sairauksien hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarvittavia lääkkeitä.

Lisää tietoa aiheesta:

• Luonnonvarakeskus: antibioottien käyttö
• Luonnonvarakeskus: mikrobilaakeresistenssi
• Julkaisu: Mikrobilaakeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma

 

Maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vesihuoltolaitoksille, niitä valvoville kunnan terveydensuojeluviranomaisille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille suositukset vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi mahdollisen koronavirusepidemian varalta.

Tämän hetkisen tiedon mukaan uuden koronaviruksen leviämistä talousveden välityksellä ei pidetä todennäköisenä. Viruksesta ei myöskään arvioida aiheutuvan erityistä riskiä jätevedenpuhdistamolla työskenteleville.

Ohjeistus ei tuo vesihuoltolaitoksille uusia velvoitteita, sillä varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön: vesihuoltolakiin ja terveydensuojelulakiin.

Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksen huolehtimaan verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.

Terveydensuojelulain nojalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi.

Jotta yhteiskunnan perustoiminnot voidaan ylläpitää myös koronavirusepidemian aiheuttamassa häiriötilanteissa, on välttämätöntä turvata vesihuollon toimintavarmuus. Erityisesti suuret taajamat sekä runsaasti puhdasta talousvettä tarvitsevat toiminnot, kuten terveyskeskukset, sairaalat ja elintarviketeollisuus ovat hyvin haavoittuvia, jos vesihuoltopalvelut häiriintyvät.

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian mahdollisesti laajentuessa on tärkeää, että vesihuoltolaitokset ja kunnat varmistavat yhteistyössä muiden alueen vesihuoltolaitosten, viranomaisten sekä keskeisten vesihuollon asiakkaiden kanssa häiriötilannesuunnitelmiensa sekä näihin sisältyvien toimintaohjeidensa ajantasaisuuden.

Vesihuollon toimintavarmuutta voi uhata tilanne, että iso osa vesihuoltolaitosten henkilökunnasta sairastuisi. Siksi vesihuoltolaitoksia kehotetaan varmistamaan riittävät voimavarat vesihuollon kriittisten tehtävien hoitoon olemassa olevia häiriötilannesuunnitelmia hyödyntäen.

Vesihuoltolaitoksia kehotetaan varautumaan myös mahdollisiin häiriöihin palveluntarjoajien, kuten laboratorioiden sekä kemikaalitoimittajien toiminnassa.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, p. 02951 63315, [email protected]
neuvotteleva virkamies Katri Vasama, MMM, luonnonvara- ja vesitalousyksikkö, p. 050 595 5317, [email protected]

Ohje: Vesihuollon varautuminen koronaviruksen aiheuttamassa tautiepidemiassa