Haku

29.4.2021 | Rikasta ravintoa hiilinielusta – Öljyhamppu Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle Toteuttaja Trans Farm Oy & HamppuFarmi Oy Hankkeen kuvaus Trans Farmin ja Murtolan HamppuFarmin yhteishankkeen pääpaino oli öljyhampun elintarvike...

15.1.2024 | Genom att fullt ut genomföra klimatplanen för markanvändningssektorn (MISU) uppnås målet om att öka kolsänkan med minst tre miljoner ton CO2-ekvivalenter fram till 2035, framgår det av Naturresursinstitutets rapport. Enligt rapporten måste dock klimatpolitiken som helhet ses över på nytt på grund av förändringarna i verksamhetsmiljön och de ändringar som gjorts i beräkningsmetoderna för växthusgasinventeringen.

Ilmasto ja luonto Luonnonvarojen kestävä käyttö, hoito ja suojelu mahdollistavat yhteiskuntamme toiminnan myös tulevaisuudessa. llmasto- ja energiapolitiikka » Ilmasto– ja energiapolitiikka määrittelee yhteiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinn...

Bio- ja kiertotalous Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, ravinteiden, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Bio- ja k iertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaa...

Metsät ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen arvioidaan muuttavan Suomen metsiä. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän lämpötilaa ja sadantaa sekä ääri-ilmiöiden esiintymistä. Siten myös metsänhoitotapoja pitää tulevaisuudessa sopeuttaa muuttuvaan ...

Ilmastokestävän maatalouden hankkeita Hiilestä kiinni -hankkeissa ilmastokestävää maataloutta edistettiin esimerkiksi kehittämällä öljyhampun elintarvikekäyttöä lisäävää tuotekehitystä ja tuotantoketjun rakentamista sekä kaupallisesti kannattavia ...

Metsät Metsät ovat uusiutuva luonnonvara ja taloudellisen sekä henkisen hyvinvoinnin lähde. Metsät ovat olennainen osa Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta. Suomalaisen metsätalouden perustana on metsien kestävä käyttö ja hoito. Ajankohtaista » ...

Metsälaki Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella metsänomistaja tekee yksityisko...

Vesihuolto Vesihuolto on yhteiskunnan elintärkeä perustoiminto. Sen tehtävänä on turvata puhtaan veden saatavuus ja jätevesien asianmukainen käsittely. Vesihuolto on välttämätöntä terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuuden kannalta. Myös alueell...

Aiemmin julkaistut Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden uutiskirjeet MMM julkaisi Hiilestä kiinni -uutiskirjeitä joulukuusta 2020 toukokuuhun 2024. Lue viimeisin MMM:n Hiilestä -kiinni uutiskirje (1-2024, 7.5.2024) täältä . Aiemmin julkaistut ...

Metsät EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa Useat EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevat säädökset vaikuttavat metsäsektoriin Metsiin liittyviä asioita sisältyy useisiin EU:n sektoripolitiikkoihin. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto...

Maankäyttosektori osana EU:n ilmastotavoitteita Maankäyttösektorilla syntyviä päästöjä ja poistumia tarkastellaan EU:ssa LULUCF-asetusten (land use, land use change and forestry) mukaisesti. Asetukset määrittävät mitkä maankäytön, maankäytön muuto...

Vesi Puhdas vesi on elintärkeä uusiutuva luonnonvara. Pitämällä huolta vesivaroistamme voimme hyödyntää niitä samanaikaisesti moniin eri tarkoituksiin. Lainsäädäntö » Lainsäädäntö ohjaa vesivarojen käyttöä ja hoitoa Vesien hoito » Vesien hyvä tila...

2019 rahoitetut maa- ja elintarviketalouden Makera-hankkeet Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera rahoittaa 21 uutta kansallista maa- ja elintarviketalouden tutkimus-, kehitys- ja selvityshanketta vuonna 2019 yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla...

MATO 2016 - 2020 Rahoitetut hankkeet MATO-tutkimusohjelmassa rahoitetut hankkeet (hankkeen vastuuhenkilö, päätoteuttaja ja rahoituslähde): Politiikkavaikutukset ja niiden yhteensovittaminen Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) , ...

Suomen metsien kasvua ja kestävyyttä koskevat laskelmat Suomessa metsävaratietoja kerätään säännöllisesti valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Osana inventointeja mitataan esimerkiksi metsien kasvua. Uu...

Maankäyttösektorin tieto-ohjelma Osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kokonaisuutta asetettiin 14.4.2020 tieto-ohjelman yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä oli laatia maankäyttösektorin tieto-ohjelma. Tarkoituksena oli kartoittaa maankäyttös...

Maa- ja metsätalousministeriö asetti poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaksi. Suunnitelman toimenpiteillä odotetaan maankäyttösektorilla saavutettavan vähintään 3 Mt CO2-ekv. vaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi ja antoi eduskunnalle selonteon 8.7.2022.

Kansallinen metsästrategia 2035 (KMS2035) Kansallinen metsästrategia kuvaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet, joihin julkinen valta keskittyy osana alan yhteistä kehittämistä. Kansallinen metsäneuvosto hyväksyi 14.12.2022 uudistuneen strategian, jok...

MATO 2016 - 2020 Vuosiseminaari Tutkimusohjelma järjesti vuosittain seminaaripäivän, jossa tiedotettiin ohjelman tuottamista tuloksista sekä lisättiin vuoropuhelua hallinnon ja tutkijoiden kanssa. Tilaisuudessa parhaillaan käynnissä olleet MATO-tu...

Tavoitteena on saattaa joutoalueiden metsitystukijärjestelmän uudelleen voimaan vuosiksi 2027-2029. Metsitystukea koskevan muutoslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta lähtien ja tukihaku avautuisi metsäkeskuksessa maaliskuun 2027 lopusta lähtien.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ja toteuttaa toimia, jotka tukevat vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden ja hiilikompensaatiojärjestelmän toimintaympäristön kehittämistä. Tavoitteena on edistää toimia, jotka tukevat maankäyttösektorin ilmastotoimia; hiilensidonnan lisäämistä ja päästöjen vähentämistä.

21.12.2022 | Metsien nettonielun vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen, hakkuumäärä ja uusi maaperäpäästöjen arviointitapa, todetaan Luonnonvarakeskuksen 21. joulukuuta julkaistussa selvityksessä.

5.6.2026 | Joutoalueiden metsitystukijärjestelmä ehdotetaan käynnistettäväksi uudelleen osana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Yksityisille maanomistajille suunnattu tukijärjestelmä olisi voimassa vuoden 2027 alusta vuoden 2029 loppuun saakka. Lausuntoja esitysluonnoksesta voi antaa 3.8.2026 asti.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut maankäyttösektorin ilmastotoimien yhteistyöryhmän. Yhteistyöryhmän toimikausi on 5.5.2026-31.12.2030. Yhteistyöryhmä kokoontuu noin 2–4 kertaa vuodessa. Yhteistyöryhmän tavoitteena on muun muassa tukea ja tehostaa maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpanoa ja jalkautusta.

Muita strategioita ja ohjelmia Kansallisen metsästrategia n, Metso-ohjelman , Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma n ja Biotalousstrategia n lisäksi metsäsektoriin liittyviä toimenpiteitä ja linjauksia sisältyy myös useisiin muihin strategioihin ...

fi sv en Kansallinen metsästrategia 2025 Kansallisen metsästrategian uudistaminen (KMS 2035) Kansallinen metsästrategia kuvaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet, joihin julkinen valta keskittyy osana alan yhteistä kehittämistä. Alkuperäinen Kansallin...

Biomassan kestävyyskriteerit Uusiutuvan energian direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit energian tuotannossa käytettäville biomassoille. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa m...

Biomassan kestävyyskriteerit Uusiutuvan energian direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit energian tuotannossa käytettäville biomassoille. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa m...

19.2.2021 | Metsät turvemailla – ratkaisuja päästöjen hillintään ja hiilinielujen kasvattamiseen (TURNEE) Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle Hankkeen koordinaattori: Annalea Lohila, Helsingin yliopisto Muut konsortion osapuolet : Ilmatie...

25.6.2026 | Luonnonvarakeskus valmistelee maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ehdotuksen metsien vertailutason päivittämiseksi LULUCF-asetuksen mukaisesti. Alustavasti arvioituna päivityksen vaikutus voi olla niin merkittävä, että Suomi saavuttaisi maankäyttösektorin EU-velvoitteet vuosina 2021–2025. Laskelmat tarkentuvat vielä, ja velvoitteen toteutumisen vahvistaa komissio vuoden 2027 lopussa.

9.6.2026 | Kansallisen metsäneuvoston kokouksessa 8.6.2026 keskusteltiin metsä- ja luontotiedon strategiasta. Lisäksi kuultiin katsaukset vuosina 2026−2030 toteutettavista 14 alueellisesta metsäohjelmasta ja luonnon monimuotoisuusohjelmien laatimisesta. Kokouksessa kerrottiin myös pyöreän pöydän keskustelusta, joka koski ulkomaisen työvoiman vastuullista kohtelua metsäalalla. Metsäneuvostoa puhuttivat erittäin vilkkaan kevään aikana edenneet lakihankkeet ja muut ajankohtaiset asiat.

Metsien terveys Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Metsien terveyteen kohdistuvien riskien ennustetaan kuitenkin lisääntyvän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Merkittävä panostus metsien terveyteen ja metsätu...

Työryhmän tehtävänä on laatia esiselvitys Euroopan unionin seuraavan rahoituskauden metsätalouden kannustejärjestelmästä 2020-luvulla osana Kansallista metsästrategia 2025:ttä.

Maa- ja metsätalousministeriön historiaa Toukokuun 31 päivänä 1860 antoi keisari Aleksanteri 11 asetukset, jolla perustettiin itsenäinen maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunta. Tämä asetus julkaistiin syyskuun 17 päivänä 1860,joten sanottu...

19.2.2021 | Hiilinieluja ja ilmastohyötyjä hallituin riskein: Metsiä ja puutuotteita koskevat ohjauskeinot, HILMARI Hankkeen koordinaattori: Jussi Uusivuori, Luonnonvarakeskus Muut konsortion osapuolet : Suomen ympäristökeskus, Lapin yliopisto, Suomen metsäke...

20.5.2026 | Maankäyttösektorin yhteistyöryhmä tukee ja tehostaa maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimien toteutusta ja käytäntöön viemistä. Lisäksi ryhmä vahvistaa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä, joka edistää maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä, hiilinielujen ja -varastojen vahvistamista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.

27.4.2023 | Suomi on kuluvalla hallituskaudella tehnyt merkittävän panostuksen ilmastokestäviin ratkaisuihin maankäyttösektorilla rahoittamalla yli 100 hanketta, jotka tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uraauurtavaa tutkimusta tehdään muun muassa maaperästä ja hiilensidonnasta – teemoista jotka ovat hyvin ajankohtaisia myös EU-tasolla.

21.12.2022 | De mest betydande orsakerna till att skogarnas effekt som nettokolsänka har minskat är en långsammare skogstillväxt, avverkningsvolymen och ett nytt sätt att bedöma utsläppen från marken, konstateras i en rapport som Naturresursinstitutet publicerade den 21 december.

Maankäytön muutos vaikuttaa Suomen kasvihuonekaasutaseeseen Maankäytön muutos tarkoittaa alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista, kuten esimerkiksi metsän raivaamista rakennetuksi maaksi, maatalouden tai infrastruktuurin käyttöön. Toisaalta ...