Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Suomi laati vuonna 2005 ensimmäisenä EU-maana ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian. Strategian toimeenpanoa arvioitiin vuosina 2009 ja 2013, ja vuonna 2014 strategian jatkoksi laadittiin kokonaan uusi, vuoteen 2022 ulottuva Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. 

Kansallinen suunnitelma vuodelle 2022 valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja alueellisten toimijoiden voimin. Valtioneuvosto hyväksyi suunnitelman periaatepäätöksenään marraskuussa 2014.

Sopeutumissuunnitelma toimeenpanee kansallisella tasolla EU:n vuoden 2013 sopeutumisstrategiaa, ja siinä otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisten vaikutusten heijastuminen Suomeen. Tavoitteena on, että suomalaisella yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin.

Suunnitelman toimeenpanolla pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja muille yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Tavoitteena on myös hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita ilmastonmuutoksesta avautuu muun muassa elinkeinoille ja liiketoiminnalle.

On tärkeää, että sopeutuminen sisällytetään osaksi eri toimialojen ja toimijoiden suunnittelua ja toimintaa. Toimijoilla tulee olla käytössään tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät. Sopeutumistoimia toteutetaan yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, ja niitä tuetaan tutkimus- ja kehitystyöllä, viestinnällä ja koulutuksella.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti kesäkuussa 2015 laajan, poikkihallinnollisen seurantaryhmän koordinoimaan Kansallisen sopeutumissuunnitelma 2022:n toimeenpanoa. Suunnitelman toimeenpanosta laadittu väliarviointi julkaistiin keväällä 2019. Väliarvioinnin mukaan tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä riskeistä tulee vahvistaa koko yhteiskunnassa. Viestintää aiheesta tulee tehostaa, ja yhteistyötä sekä julkisen hallinnon sisällä että yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken tiivistää.

Sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa on viime vuosina vahvistettu vuoden 2019 väliarvioinnin tulosten pohjalta, jotta sopeutumistyössä saavutettaisiin suunnitelmassa vuodelle 2022 asetetut tavoitteet. Syksyllä 2021 käynnistyi sopeutumispolitiikan toimeenpanon kokonaisarviointi. Arviointi tukee osaltaan seuraavan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua. Ilmastolain nojalla laadittava uusi sopeutumissuunnitelma tähtää vuoteen 2030. Suunnitelman valmistelulla edistetään myös EU:n uuden sopeutumisstrategian toimeenpanoa Suomessa. 

Suomella on oma kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma, jonka tavoitteena on hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelma uudistetaan vuoden 2022 aikana maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Tuleva suunnitelma ohjaa sopeutumistoimia vuoteen 2030 saakka. Työ kulkee nimellä KISS 2030. Suunnitelmaa valmistellaan kahdeksan ministeriön yhteisvoimin, koska sopeutuminen on laaja, poikkihallinnollinen kysymys ja sopeutumistyötä tehdään kaikilla hallinnonaloilla.

Lue lisää:

• Maa- ja metsätalousministeriö (2014) Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022
• Maa- ja metsätalousministeriö (2019) Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi
• Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarvion tulosten esitteleminen 3.4.2019
• Maa- ja metsätalousministeriö (2005) Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 
• Maa- ja metsätalousministeriö (2009) Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi
• Maa- ja metsätalousministeriö (2013) Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi Helsinki 2013. Työryhmämuistio.