Liikenteen biopolttoaineet ja bioöljyt

Liikenteen biopolttoaineita ja muita bionesteitä voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja biojätteistä ja käytössä on useita erilaisia valmistusteknologioita. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Liikenteen lisäksi bionesteitä ja biokaasua voidaan hyödyntää myös lämmityksessä.

Jätteistä, tähteistä ja metsäbiomassoista valmistetut biopolttoaineet luetaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin

Biomassoista voidaan tuottaa nestemäisiä biopolttoaineita useilla eri teknologioilla, kuten esimerkiksi pyrolyysin avulla tai kaasuttamalla Fischer-Tropsch -synteesin avulla.

Metsäbiomassoista, jätteistä ja tähteistä valmistetut biopolttoaineet luetaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin. Kehittyneiden, eli toisen ja kolmannen sukupolven liikennebiopolttoaineiden ja bionesteiden valmistus ei kilpaile ruoan tai rehun tuotannon kanssa, sillä valmistuksessa ei käytetä ruoaksi kelpaavia raaka-aineita.

Suomessa kotimainen liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä noin 540 000 tonnia vuodesta. Kotimaisesta tuotannosta yli puolet perustuu arvioiden mukaan ulkomaisiin jäteöljyihin ja -rasvoihin ja päätuotteena on vetykäsitelty uusiutuva diesel.

Kansallisesti tavoitteena nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta

Liikenne tuottaa Suomessa noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöistä noin 90 % syntyy tieliikenteessä.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa ja KAISUssa on asetettu tavoitteeksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Tavoitteena on tehdä koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Päästöjä vähennetään parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä polttoaineilla. Suurin päästövähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jonne toimia erityisesti kohdennetaan.

Yksi keino väentää liikennejärjestelmän päästöjä on liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen. Energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus nostetaan 30 prosenttiin kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta. Tästä niin kutsutusta jakeluvelvoitteesta säädetään laissa  (419/2019). Jakeluvelvoite eli biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä nousee asteittain nykyisestä 18 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029.

Energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin myös, että työkoneissa käytettävään kevyeen polttoöljyyn otetaan käyttöön 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite. Myös rakennusten erillislämmityksessä käytettävälle kevyelle polttoöljylle asetettiin 10 prosentin sekoitusvelvoite. Biopolttöljyn käytön edistämistä koskevan lain (418/2019) mukaan biopolttoöljyn osuus on oltava 10% vuonna 2028 ja sen jälkeen.

EU:n uusiutuvan energian direktiivi asettaa liikennebiopolttoaineille tavoitteita vuoteen 2030 asti

Joulukuussa 2018 julkaistun uuden uusiutuvan energian direktiivin (RED II) mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus tulee nostaa EU:ssa 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Direktiivi edellyttää myös, että jäsenmaissa 14 prosenttia liikenteen käyttämästä energiasta on uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Kehittyneiden liikennepolttoaineiden osuudelle asetetaan direktiivissä oma alatavoitteensa. Kehittyneillä biopolttoaineilla tarkoitetaan biopolttoaineita, jotka tuotetaan direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista. Liikennebiopolttoaineille on myös asetettu kestävyyskriteerit. Liikennebiopolttoaineiden ja bionesteiden osalta kestävyyskriteerit sisältyvät jo voimassaolevaan uusiutuvan energian direktiiviin. Jäsenmaiden tulee saattaa voimaan RED II-direktiivin mukaiset kansalliset säädökset viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Tilastojen mukaan EU:ssa uusiutuvan energian osuus liikenteessä oli 7,1% vuonna 2016. Biopolttoaineita kulutettiin EU:ssa vuonna 2016 yhteensä noin 14 000 ktoe, sisältäen nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen biopolttoaineet. Biopolttoaineista 80 % oli biodieseliä. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten biopolttoaineita käytetään Ranskassa ja Saksassa. Maakohtaiseen kulutukseen suhteutettuna biopolttoaineita käytetään eniten Ruotsissa ja Suomessa.

 

Muualla palvelussamme
Biomassan kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU (YM, 2017)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (TEM, 2016)
Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta (419/2019)
Laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä (418/2019)

Uusiutuvan energian direktiivi RED II englanniksi
Uusiutuvan energian direktiivi RED II suomeksi
Komissio: Sustainability criteria
ILUC-direktiivi englanniksi
Voimassa oleva, vuoden 2009 uusiutuvan energian direktiivi 2009/28/EY

Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen biopolttoaineet (Motiva)

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350