Liikenteen biopolttoaineet ja bionesteet

Liikenteen biopolttoaineita ja muita bionesteitä voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja biojätteistä ja käytössä on useita erilaisia valmistusteknologioita. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Liikenteen lisäksi bionesteitä ja biokaasua voidaan hyödyntää myös lämmityksessä.

Jätteistä, tähteistä ja metsäbiomassoista valmistetut biopolttoaineet luetaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin

Biomassoista voidaan tuottaa nestemäisiä biopolttoaineita useilla eri teknologioilla, kuten esimerkiksi pyrolyysin avulla tai kaasuttamalla Fischer-Tropsch -synteesin avulla.

Metsäbiomassoista, jätteistä ja tähteistä valmistetut biopolttoaineet luetaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin. Kehittyneiden, eli toisen ja kolmannen sukupolven liikennebiopolttoaineiden ja bionesteiden valmistus ei kilpaile ruoan tai rehun tuotannon kanssa, sillä valmistuksessa ei käytetä ruoaksi kelpaavia raaka-aineita.

Suomessa kotimainen liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä noin 540 000 tonnia vuodesta. Kotimaisesta tuotannosta yli puolet perustuu arvioiden mukaan ulkomaisiin jäteöljyihin ja -rasvoihin ja päätuotteena on vetykäsitelty uusiutuva diesel.

Kansallisesti tavoitteena nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta

Liikenne tuottaa Suomessa noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Marraskuussa 2016 julkaistussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Tavoitteena on tehdä koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Päästöjä vähennetään parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä polttoaineilla. Keskeisenä tekijänä tavoitteen pääsemiseksi on ehdotettu liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamista vuoteen 2030 mennessä siten, että liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus olisi 30 prosenttiin kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta.

Strategiassa on linjattu myös, että työkoneissa käytettävään kevyeen polttoöljyyn otettaisiin käyttöön 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite. Myös rakennusten erillislämmityksessä käytettävän kevyen polttoöljyn osalta esitetään 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoitetta.

Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2018 julkaisemassa biopolttoöljyn ja biopolttoaineiden käytön edistämistä koskevassa lakiluonnoksessa esitetään, että osa lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös että biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Samalla aikataululla tiukennettaisiin myös jakeluvelvoitteeseen liittyvää kehittyneiden biopolttoaineiden alatavoitetta.

EU:n uusiutuvan energian direktiivi linjaa liikennebiopolttoaineille tavoitteita vuoteen 2030 asti

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2016 ehdotuksen uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II). Direktiivissä asetetaan tavoitteeksi että uusiutuvien osuus liikennebiopolttoaineista nousee EU:ssa vähintään 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineille on asetettu kattoprosentti, 7%. Kuten jo nykyinen voimassaoleva direktiivi, myös RED II sisältää kestävyyskriteerit, jotka liikennebiopolttoaineen tulee täyttää jotta se luokiteltaisiin kestäväksi. Jäsenmaiden tulee saattaa voimaan direktiivin mukaiset kansalliset säädökset viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Viimeisimpien tilastojen mukaan EU:ssa uusiutuvan energian osuus liikenteessä oli 7,1% vuonna 2016. Biopolttoaineita kulutettiin EU:ssa vuonna 2016 yhteensä noin 14 000 ktoe, sisältäen nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen biopolttoaineet. Biopolttoaineista 80 % oli biodieseliä. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten biopolttoaineita käytetään Ranskassa ja Saksassa. Maakohtaiseen kulutukseen suhteutettuna eniten biopolttoaineita käytetään Ruotsissa ja Suomessa.

 

Muualla palvelussamme
Biomassan kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
Hallituksen esitysluonnos biopolttoöljyä ja biopolttoaineita koskevasta laista lausunnolle (TEM:n tiedote 29.6.2018) 
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU (YM, 2017)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (TEM, 2016)
Liikenteen biopolttoaineet (Motiva)
Öljy- ja biopolttoaineala ry
Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350