Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineita voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja biojätteistä ja käytössä on useita erilaisia valmistusteknologioita. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Liikenteen lisäksi bionesteitä ja biokaasua voidaan hyödyntää myös lämmityksessä.

Metsäpohjaiset biopolttoaineet luetaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin

Metsäbiomassoista voidaan tuottaa nestemäisiä biopolttoaineita useilla eri teknologioilla, kuten esimerkiksi pyrolyysin avulla, kaasuttamalla Fischer-Tropsch -synteesin avulla tai jatkojalostamalla selluntuotannon yhteydessä syntyvää mäntyöljyä.

Metsäbiomassoista valmistetut biopolttoaineet luetaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin. Kehittyneiden, eli toisen ja kolmannen sukupolven liikennepolttoaineiden valmistus ei kilpaile ruoan tai rehun tuotannon kanssa, sillä valmistuksessa ei käytetä ruoaksi kelpaavia raaka-aineita.

Kansallisesti tavoitteena nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus 30 prosenttiin

Liikenne tuottaa Suomessa noin viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Kansallisesti on astettu tavoitteeksi pudottaa liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä sekä parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta

Marraskuussa 2016 julkaistussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiasa asetettiin tavoitteeksi että vuoteen 2030 mennessä liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus nousee 30 prosenttiin kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta.

Uusiutuvan energian direktiiviehdotuksessa linjataan liikennebiopolttoaineille tavoitteita vuoteen 2030 asti

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2016 ehdotuksen uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II). Direktiivissä asetetaan mm. liikennebiopolttoaineille tavoiteosuus ja kattoprosentti ensimmäisen sukupolven biopolttoaineille. Direktiivi sisältää myös kestävyyskriteerit, jotka liikennebiopolttoaineen tulee täyttää jotta se luokiteltaisiin kestäväksi. Vastaavat vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet on asetettu vuonna 2009 nykyisin voimassaolevassa direktiivissä sekä sen päivitystä koskeneessa nk. ILUC-direktiivissä vuodelta 2015.

Unionin jäsenmaiden ministereistä koostuva energianeuvosto vahvisti näkemyksensä direktiiviesityksestä joulukuussa 2017. Euroopan parlamentin täysistunto äänesti direktiiviesityksestä tammikuussa 2018. Kolmikantaneuvotteluja komission, neuvoston ja parlamentin välillä saatiin päätökseen 13.6.2018. Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta lähtien.

 

Muualla palvelussamme
Biomassan kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (TEM, 2016)
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU (YM, 2017)
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen biopolttoaineet (Motiva)
Öljy- ja biopolttoaineala ry

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350   etunimi.sukunimi@mmm.fi