Hoppa till innehåll
Media

EU:n komissiolta uusia sääntöjä pysyvistä nurmista

Julkaisuajankohta 23.7.2015 10.19
Tiedote

EU:n komissio on antanut uusia sääntöjä EU:n suoriin tukiin kuuluvan viherryttämistuen pysyvistä nurmista. Uudet tulkinnat tulevat muuttamaan joiltain osin nurmivuosien laskentaa. Nurmi voi jatkossa muuttua pysyväksi myös ympäristökorvausnurmen jälkeisenä vuotena, jos ala on edelleen nurmella.

EU:n komissio on antanut uusia sääntöjä EU:n suoriin tukiin kuuluvan viherryttämistuen pysyvistä nurmista. Uudet tulkinnat tulevat muuttamaan joiltain osin nurmivuosien laskentaa. Nurmi voi jatkossa muuttua pysyväksi myös ympäristökorvausnurmen jälkeisenä vuotena, jos ala on edelleen nurmella.

EU:n komissio on antanut 16.7.2015 pysyvää nurmea koskevan työasiakirjan. Jatkossa sovelletaan tämän työasiakirjan mukaista ympäristökorvausnurmia sekä ekologisen alan viherkesantoa koskevaa nurmivuosien laskentaa. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset nurmialat jäädyttävät jatkossa nurmivuosien kertymisen olemassaolonsa ajaksi. Aiemmin on Suomessa tulkittu, että tietyt ympäristökorvaukseen kuuluvat nurmialat katkaisisivat kokonaan nurmivuosien kertymisen ja nollaisivat laskennan. Tällaisia aloja ovat ympäristösitoumuksen antaneilla tiloilla mm. luonnonhoitopeltonurmet, suojavyöhykenurmet, viherlannoitusnurmet ja monivuotiset ympäristönurmet.

Vastaava menettely koskee työasiakirjan mukaan myös viherryttämistuen ekologisen alan viherkesantoa. Ekologista alaa voi olla vain Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sijaitsevilla tiloilla.

Työasiakirjassa on lisäksi seuraavat tulkinnat, joita sovelletaan Suomessa vuodelle 2015 ja myös jatkossa: siementuotantonurmia ei lasketa mukaan pysyvän nurmen alaan eikä puhdasta apilakasvustoa katsota nurmeksi.

Maaseutuvirasto tiedottaa tarkemmin syksyllä työasiakirjan toimeenpanon vaikutuksista (www.mavi.fi).

Englanninkielisillä työasiakirjoilla komissio antaa jäsenmaille suosituksia siitä, miten EU-säädöksiä tulisi toimeenpanna. Aiemmin komissio ei ole antanut työasiakirjaa pysyvistä nurmista. Komission jäsenmaihin tekemissä tarkastuksissa komission tarkastajat tutkivat, onko jäsenmaa toimeenpannut tukijärjestelmät EU-säädösten ja komission suositusten mukaisesti. Jos näin ei ole tehty, jäsenmaalle jätetään maksamatta osa EU-tuista.

Suomi ja useat muut EU:n jäsenmaat ovat tehneet komissiolle ehdotuksia pysyvän nurmen sääntöjen muuttamisesta ja jopa vaatineet sen poistamista. Näitä maatalouspolitiikan yksinkertaistamisehdotuksia aletaan käsitellä EU:ssa yksityiskohtaisesti viimeistään ensi vuoden keväällä.

Nimitys ”pysyvä nurmi” ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja, vaan sillä saa viljellä muitakin kasveja. Tuotannossa olevaa pysyvän nurmen merkinnän saanutta lohkoa voi lannoittaa, sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi muokata ja kasvuston uusia. Vuonna 2015 lasketaan Suomen pysyvien nurmien viiteala. Jatkossa seurataan vuosittain pysyvien nurmien määrän kehittymistä koko maan tasolla. Koko maassa pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään saa pienentyä enintään viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Jos vähenemisprosentti on suurempi kuin viisi, aloitetaan EU-asetuksen mukaisesti ennallistamistoimet. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle. Lisäksi jäsenmaan on toimillaan tällöin varmistettava, että pysyvän nurmen ala ei jatkossa vähene. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa.

Viherryttämistukeen kuuluu myös erillinen velvoite säilyttää Natura-alueilla sijaitsevat pysyvän nurmen lohkot. Ne on luokiteltu herkiksi pysyviksi nurmiksi, joita viljelijä ei saa kyntää tai ottaa muuhun käyttötarkoitukseen. Luomutiloille on poikkeuksia viherryttämistuen velvoitteisiin.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousylitarkastaja Pirjo Kuusela, puh. 0295 16 2138
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lisätietoja Maaseutuvirastosta:
erikoissuunnittelija Raija Kangassalo, puh. 0295 31 2427
etunimi.sukunimi@mavi.fi