Eläinsuojelun uudistamishanke, työryhmä

Mål och resultat

Tavoitteena on
- saattaa eläinsuojelulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi
- selkeyttää eläinsuojelua koskevaa sääntelyä ja luoda rakenteeltaan ja kieliasultaan selkeä laintasoinen sääntely
- varmistaa EU-lainsäädännön tehokas täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä
- uudistaa eläinsuojelulakia eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi; sekä
- tehostaa eläinsuojeluvalvontaa.

Sammandrag

Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu ehdotus voimassa olevan eläinsuojelulain (247/1996) uudistamiseksi.

Perustuslain lainsäädännölle asettamat vaatimukset edellyttävät tarkistustarpeita osin vanhentuneisiin eläinsuojelusäännöksiin. Tarkasteltaviksi tulevat muun muassa perustuslain yksityiselämän ja kotirauhan suojaa koskeva säännös (PL 10 §), omaisuudensuojaa (PL 15 §), elinkeinovapautta (PL 18 §), asetuksenantovaltuutta (PL 80 §) sekä julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle (PL 124 §) koskevat säännökset suhteessa eläinsuojelulakiin.

Suhdetta muuhun lainsäädäntöön kuten eläinlääkintähuoltolakiin (765/2009), eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin (617/1997), eläintautilakiin (55/1980), kotieläinjalostuslakiin (794/1993), eläinten kuljetuksesta (1429/2006), eläintenpitokieltorekisteristä (21/2011), eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010), koe-eläintoiminnasta (62/2006) ja eläinlääkärin ammatinharjoittamisesta (29/2000) annettuihin lakeihin sekä metsästyslakiin (615/1997) on uudistuksessa syytä tarkastella. Uudistuksessa tulee tarkastella myös yleishallinto-oikeudellisessa sääntelyssä tapahtuneita muutoksia ja tehdä niihin liittyvät mahdollisesti tarvittavat säädösmuutokset.

Lainsäädäntöhankkeen valmistelussa on selvitettävä, miten lainsäädännön keinoin voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin tilaa. Lisäksi valmistelussa on tarkasteltava ja selvitettävä nykyisen eläinsuojeluvalvonnan toimivuutta ja tehostamismahdollisuuksia. Myös lakiehdotuksen vaikutuksia on arvioitava valmistelun yhteydessä.

Utgångspunkter

Nykyinen eläinsuojelulaki ei täytä kaikilta osin perustuslaissa nykyisin lainsäädännölle asetettuja vaatimuksia. Eläinsuojelulaki (247/1996) tuli voimaan ennen nykyisen perustuslain voimaantuloa vuonna 1996 ja lakia on muutettu sen jälkeen lukuisia kertoja. Laki on luonteeltaan puitelaki ja yksityiskohtaisemmat eläinten pidossa noudatettavat vaatimukset on säädetty eläinsuojeluasetuksella (396/1996) ja lukuisilla valtioneuvoston ja ministeriön asetuksilla.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi. Eläinvalvontaa ja sen rahoitusta vahvistetaan ja sitä suunnataan riskiperusteisesti. Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi ja asiaa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi.

Euroopan komission tiedonanto eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012 - 2015 julkaistiin 19.1.2012. Strategia tulee ohjaamaan yhteisön eläinsuojelua koskevan lainsäädännön valmistelua ja siinä esiin nousevilla linjauksilla tulee olemaan vaikutusta myös kansallisen lainsäädännön valmisteluun.

Eläinsuojelulainsäädännön tulee perustua kulloinkin saatavilla olevaan tutkimustietoon eläinten tarpeista ja hyvän hyvinvoinnin vaatimuksista. Tutkimusta on tehty Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja myös laajemmin kansainvälisellä tasolla. Komissio on tieteellisen komitean (EFSA) raporttien avulla koonnut yhteen ja analysoinut olemassa olevaa tutkimustietoa ja laatinut EU:lle suosituksia säädösten muutostöiden valmistelua varten.
Eläimen asema yhteiskunnassa on muuttunut voimassa olevan eläinsuojelulain säätämisen jälkeen. Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, miten elintarvikkeita tuotetaan ja minkälaisissa oloissa tuotantoeläimet tiloilla elävät. Eläinten hyvinvoinnista on tullut osa elintarvikkeiden eettistä laatua. Myös seura- ja harrastuseläinten määrä on kasvanut ja näiden eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet aiempaa keskeisemmiksi.