Maa- ja metsätalousministeriö järjestää Brasilian Belémissä 10.−21.11.2025 pidettävässä COP30-ilmastokokouksessa neljä sivutapahtumaa, joissa keskitytään biokiertotalouteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kestäviin ruokajärjestelmiin. Tapahtumista kaksi on Suomen ja kaksi Pohjoismaiden paviljongissa. Lisäksi ministeriö on mukana Suomen virallisessa sivutapahtumassa ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n paviljongin tilaisuudessa.
Hallitusohjelman mukaisen metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin toteutus on käynnistynyt. Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaistilaisuudessa 5.11.2025 kerrottiin toimista ja kuultiin sidosryhmiltä metsien ilmastotoimien käytännön toteutuksesta. Lisäksi avattiin maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman väliarviota pohjustavaa selvitystä.
Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt uuden ohjausryhmän Sotka-hankkeelle vuosille 2025–2027. Hanke keskittyy taantuvien sorsalintujen elinympäristöjen kunnostamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tavoitteena on erityisesti pesimärauhan takaaminen arvokkailla lintuvesillä, kosteikoilla ja saaristossa.
Hallituksen esitys kaupallisten kalastajien kalastuskiintiöiden käyttämisestä lainavakuuksina on lähetetty lausunnoille. Esitys sisältää myös muutoksia kalastuskiintiöiden käyttöoikeuksia koskeviin säännöksiin. Lausuntoaika päättyy 5.12.2025.
Nuorten ruokaraati käynnistyi vauhdikkaasti marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna! Paikalla oli 40 innostunutta nuorta, jotka olivat lähteneet mukaan Nuorten ruokaraatiin uteliain mielin.
Annika Sormunen kirjoittaa blogissaan biohiilen monista mahdollisuuksista ruuantuotannon ilmastokestävyyden edistämisessä. Biohiilellä voidaan mm. parantaa maaperän veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä kohentaa maaperän fyysisiä ominaisuuksia, kuten huokoisuutta ja ilmavuutta, Sormunen kertoo. Biohiilen hyödyntämistä maanviljelyssä onkin jo tutkittu ja tulokset ovat lupaavia, vaikka lisätutkimusta varmasti tarvitaan vielä.
Aija Hytönen kirjoittaa blogissaan osaamisen kehittämisen tärkeydestä ruuantuotannon tehtävissä. Hytönen kirjoittaakin, että oppia voi monilla eri tavoilla. Osaamisen lisäksi ruokaketju tarvitsee myös arvostamista, huomauttaa Hytönen. Suomessa tuotetaan maailman turvallisinta ruokaa, mikä ei ole itsestäänselvyys.
EU:n metsäkumppanuushanke kokoaa yhteen noin sata organisaatiota 28 maasta kehittämään metsäntutkimusta ja vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomi toimii hankkeen koordinaattorina maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tapasi Vietnamin maatalous- ja ympäristöministerin Tran Duc Thangin 22. lokakuuta Helsingissä. Tilaisuudessa keskusteltiin valtioiden välisestä kaupankäynnistä, vesialan yhteistyöstä sekä metsäyhteistyöstä.
Kansallinen ruokastrategia oli lausuntokierroksella 15.9.-20.10. Lausuntoja tuli 174 kappaletta laajasti niin ruokajärjestelmän sidosryhmiltä kuin yksityishenkilöiltäkin. Kiitos kaikille lausunnon antaneille!
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
