Skip to content
Media

Leppä esitteli Suomen tavoitteita EP:n ympäristö- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnalle

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 22.7.2019 23.13
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli maanantaina Brysselissä Euroopan Parlamentin ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuuden valiokunnan kuultavana. Leppä esitteli Suomen EU-puheenjohtajakauden prioriteetteja valiokunnalle ja vastasi sen jäsenten kysymyksiin vilkkaan keskustelun kuluessa.

Leppä kertoi valiokunnalle, että ilmastokysymyksissä Suomi pyrkii saavuttamaan yhteisymmärryksen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Leppä vakuutti, että Suomen puheenjohtajakaudella tullaan tekemään töitä myös luonnon monimuotoisuuden kadon hidastamiseksi.

Maatalous- ja kalastusneuvoston keskeisenä aiheena on Suomen puheenjohtajakaudella yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus.  Suomi pyrkii viemään neuvoston kannan muodostamista eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista, lupasi Leppä. ”CAP-uudistuksen eteneminen on kuitenkin läheisesti kytköksissä monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelujen etenemiseen. Lepän mukaan CAP-uudistuksen ja rahoituskehyksen tulee olla tasapainossa.

Leppä painotti, että CAP:n uusi vihreä arkkitehtuuri lisää pakollisia ympäristötoimenpiteitä ja lisäksi antaa jäsenmaille mahdollisuuden laatia kansallisia ympäristötoimia ensimmäisen ja toisen pilarin alla.

”Neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken. Puheenjohtajana haluan varmistaa, että uusi vihreä arkkitehtuuri huomioi jäsenmaiden ja alueiden erilaiset olosuhteet ja viljelijöiden tarpeet. Näin saamme käyttöömme ympäristö- ja ilmastotoimia, jotka ovat tehokkaita juuri siellä, missä niitä tehdään”, Leppä sanoi.

Leppä kertoi, että EU:n maatalousministereiden epävirallinen kokous Helsingissä syyskuussa keskittyy maaperän hiilensidontaan maataloudessa. ”Tämä on tärkeä teema, kun ajatellaan viljelijöiden mahdollisuutta panostaa ilmastotoimiin”, Leppä sanoi.

Kalastuksen osalta Suomi tavoittelee yleisnäkemystä niistä osista, jotka vielä ovat auki Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevassa ehdotuksessa. Syksyn aikana tehdään myös ratkaisut seuraavan vuoden kalastuskiintiöistä.

Leppä kiinnitti huomiota myös maailmanlaajuiseen metsäkatoon. Se etenee hälyttävällä tahdilla ja sen pysäyttämiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Metsittämisen lisäksi tarvitaan hänen mukaansa hyvää ja kestävää metsänhoitoa, metsien suojelua ja ennallistamista. ”Suomen puheenjohtajakaudella olemme valmiita edistämään metsäkadon vastaisten toimien toteuttamista.”

Leppä nosti esiin myös viime maatalousneuvostossa paljon keskustelua herättäneen kauppasopimuksen EU:n ja Mercosurin välillä.

”Kyseessä on erittäin merkittävä sopimus. Sopimuksen vaikutuksiin liittyy kuitenkin huolia niin herkkiin maataloustuotteisiin kuin kestävyysnäkökohtiin liittyen.  Nämä huolet ymmärrän hyvin. Pidänkin tärkeänä, että Mercosur-sopimus pitää sisällään kestävää kehitystä koskevan luvun. Samoin Pariisin ilmastosopimus sekä EU:lle tärkeä varovaisuusperiaate ovat sopimuksessa mukana.”

Lepän mukaan Mercosurin, kuten muidenkin kansainvälisten kauppasopimusten, turvalausekkeiden tarkoituksena on taata kuluttajien luottamus elintarvikkeiden turvallisuuteen. EU:n eläin- ja kasvinterveyden tila ei saa heiketä.

Leppä korosti myös, että komission viime viikolla esiin nostama kysymys eläinten kuljettamisesta kuumassa säässä EU:n ulkopuolelle on Suomelle tärkeä kysymys, johon on saatava parannuksia.

”Kuluttajalla tulisi olla varmuus siitä, että lopputuotteen koko tuotantoketju on vastuullinen ja eläinten hyvinvointi on otettu koko tuotantoketjussa huomioon. Näin tulisi olla myös niiden eläinten kohdalla, jotka päätyvät EU:n ulkopuolelle.”

Leppä kertoi Suomen painottavan myös mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseen puheenjohtajakaudellaan. ”Mikrobilääkeresistenssin leviämisen hidastaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta nykyiset mikrobilääkkeet eivät menetä tehoaan ihmisten ja eläinten hoidossa”, Leppä sanoi.

Valiokunnan jäsenet esittivät kysymyksiä kaikista Lepän esittelemistä asioita sekä mm. glysofaatin käytön rajoittamisesta ja CAP-rahoituksen tasosta. Leppä vakuutti, että Suomi puolustaa CAP-rahojen tasoa rahoituskehysneuvotteluissa. Glyfosaatin osalta Leppä piti tärkeänä aineen käyttötekniikkaa, joka vaikuttaa sen haittoihin.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Teppo Säkkinen, +358 50 5162868, etunimi.sukunimi@mmm.fi