Valtioneuvosto antoi torstaina 26.3. ruokapoliittisen selonteon kansallisesta ruokastrategiasta eduskunnalle. Suomen ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta kuvaa ruokajärjestelmän nykytilan ja viitoittaa ruokapolitiikan suunnan ja keskeiset tavoitteet vuoteen 2040. Selonteko pohjautuu joulukuussa 2025 julkaistuun kansalliseen ruokastrategiaan.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.
Hallitus esittää muutoksia elintarvikemarkkinalakiin koko elintarvikemarkkinan toimivuuden parantamiseksi ja maataloustuotteita ja elintarvikkeita myyvien tavarantoimittajien aseman vahvistamiseksi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vierailee 24.–27.3.2026 Marokossa. Matkan tarkoituksena on edistää kahdenvälisiä suhteita ja kauppaa Marokon kanssa erityisesti metsä- ja vesiosaamisessa. Mukana on näihin keskittynyt yritysdelegaatio.
"Ruokakeskustelua hallitsevat usein isot sanat: ilmastokriisi, ravitsemussuositukset, planetaariset rajat, huoltovarmuus. Arjessa ruoka on kuitenkin jotain aivan muuta. Se on lounas työkaverin kanssa, nopea kokouskahvi sämpylän kera, leivos teatteriesityksen väliajalla. Hetkiä, joissa harva meistä tekee “suuria päätöksiä” vaan syö sitä, mitä on tarjolla. Terveys ja tulevaisuus rakentuvat tilanteissa, joissa valinta tapahtuu melkein huomaamatta."
Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,94 miljardilla eurolla. Valtaosa rahoituksesta on viljelijätukia, joilla turvataan kotimainen ruoantuotanto. Lisäksi summa sisältää muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita.
Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila nostaa blogissaan esiin maaseudun kehittämishankkeiden laajan vaikutuksen ruokasektorin kilpailukykyyn ja maaseudun yritysten ja yhteisöjen elinvoimaan.
Luomu 2.0 ohjelma on saavuttanut puolivälin, ja sen etenemistä sekä tulevien vuosien painopisteitä tarkasteltiin Hämeenlinnan Luomufoorumissa 19.–20. maaliskuuta. Keskusteluissa korostuivat erityisesti luomun kysynnän vahvistaminen, jalostusasteen nosto ja viennin mahdollisuudet. Lisäksi foorumissa keskusteltiin luomun tulevaisuudesta CAP-uudistuksessa.
Metsäalan yhteistyöfoorumi pureutui 17.3.2026 Säätytalolla kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelutilanteeseen sekä ennallistamistoimien vaikutuksiin. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin kansallisen metsästrategian viime vuoden seurantaraportti. Keskustelua heräsi mm. tiestön korjausvelasta ja pesintäaikaisia hakkuita koskevien lainsäädäntömuutosten tilanteesta.
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa vuonna 2026 kolme uutta hanketta, jotka vahvistavat itsenäistyvien nuorten ruokataitoja, lisäävät ymmärrystä terveellisestä ja kestävästä ruokavaliosta ja edistävät nuorten kiinnostusta suomalaisesta ruokakulttuurista.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.png/42c9aca2-3a27-13ca-c54b-c89db28212e6?version=1.0&t=1773926482182){kind=logo}
