Ministeri Sari Essayah kollegoineen neuvoston kokouksessa maanantaina. Kuva: EU:n neuvosto.
EU:n maatalousministerit keskustelivat maatalous- ja kalastusneuvostossa 23. helmikuuta vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, etenkin komission jäsenvaltioille antamista suosituksista. Ministerit keskustelivat myös kertomuksesta hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin arvioinnista. Kokouksessa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Valtioneuvosto hyväksyi 19. helmikuuta 2026 hallituksen esityksen kiinteistöjen yhteisten alueiden toimintaa säätelevän yhteisaluelain muuttamisesta. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa osakaskuntien kokouksiin osallistuminen myös etäyhteyksien avulla sekä ajantasaistaa lain käsitteistöä ja laissa olevia viittaussäännöksiä.
Asetusluonnos Saimaan kalastusrajoituksista on lähetetty lausunnoille. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suurimpana muutoksena nykyiseen asetukseen verrattuna olisi kalastusrajoitusalueiden laajentaminen 336 neliökilometrillä, mikä tehostaa saimaannorpan suojelua. Lausuntoaika päättyy 20.3.2026.
Museoviraston vasta valmistunut selvitys saariston kulttuuriperinnön alueellisista piirteistä vastaa pitkään tunnistettuun tarpeeseen päivittää ja syventää ymmärrystä saaristokulttuurin sisällöstä, alueellisista erityispiirteistä ja merkityksestä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on vaikuttamismatkalla Brysselissä 23.-24. helmikuuta. Ministeri Essayah osallistuu Brysselissä järjestettävään maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen maanantaina 23. helmikuuta ja jää sen jälkeen Brysseliin tapaamisia varten.
Yhteistyö nuorten kanssa oli tärkeää Kansallisen ruokastrategian valmistelussa. Tätä yhteistyötä on jatkettu myös toimeenpanosuunnitelman osalta ja haluamme kuulla erityisesti nuorten näkemyksiä tulevaisuuden ruokajärjestelmästä.
Nuorten ruokaraatiin syksyllä 2025 osallistunut Kangze Wu kirjoittaa blogissaan ruuasta nuorten näkökulmasta. "Kyse ei ole siitä, etteikö ruoka kiinnostaisi. Pikemminkin tuntuu, että luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa on vaikea erottaa kaiken muun ruokapuheen seasta", Wu kirjoittaa.
Tuoreessa selvityksessä arvioidaan, miten Manner-Suomen maaseutuohjelman (2014–2022) toimenpiteet ja rahoitus ovat edistäneet saaristoalueiden kehitystä sekä miten hyvin toimet vastaavat valtakunnallisen saaristo-ohjelman tavoitteisiin.
Komissio on myöntänyt Suomelle määräaikaisen luvan alentaa härkäpavun, puna-apilan, alsikeapilan ja rypsin sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta. Poikkeuslupa vastaa kasvukauden 2025 vaihtelevista kasvuolosuhteista johtuneisiin laatuvaihteluihin ja kasvaneeseen siementen kysyntään.
Ella Hellström kirjoittaa blogissaan kalatalouden tulevaisuudesta Suomessa. Kala on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta kotimaisen kalan kulutus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Omia haasteitaan alalle tuovat myös esimerkiksi ilmastonmuutos ja uusien ammattilaisten saaminen alalle edellisen sukupolven
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.