Metsälainsäädäntöön ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on metsien kasvun ja hiilensidonnan lisääminen sekä metsälain valvonnan tehostaminen. Esitysluonnoksen mukaan jatkossa mm. metsänuudistamisesta olisi tehtävä ilmoitus ja kasvatushakkuussa jätettävän puuston riittävän määrän arviointia täsmennettäisiin. Lausuntoja voi antaa 7.8.2026 saakka. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Suomen maaseudun kehittämisen toimintamalli toimii hyvin. Arviointi osoittaa, että maaseudun kehittäminen elinvoimakeskusten ja Leader-ryhmien kautta vastaa monipuolisesti eri tarpeisiin. Arvioinnin mukaan mallia tulee kuitenkin edelleen selkeyttää ja yhteistyötä vahvistaa.
Maa- ja metsätalousministeriön virkakunta esittää kokonaisnäkemyksen maa- ja metsätalouden, ruokajärjestelmän ja luonnonvarojen kehittämisestä kaudelle 2027–2031. Puheenvuoro korostaa alkutuotannon merkitystä kansantaloudelle, huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle.
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti maanantaina 8. kesäkuuta Säätytalolla pyöreän pöydän keskustelun kasviproteiiniarvoketjun kehittämisestä. Tilaisuuden tavoitteena oli vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja edistää yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kesken osana kansallisen ruokastrategian toimeenpanoa.
Peruna on esimerkki kotimaisesta vahvuudesta, joka liittyy suoraan ruokaturvaan, omavaraisuuteen ja arjen ruokaan. Kirjoituksessaan Kati Pohjanmaa nostaa esiin myös alkutuotannon arjen haasteita ja kysyy, tunnistammeko riittävän hyvin sen, mitä meillä jo on.
Kansallisen metsäneuvoston kokouksessa 8.6.2026 keskusteltiin metsä- ja luontotiedon strategiasta. Lisäksi kuultiin katsaukset vuosina 2026−2030 toteutettavista 14 alueellisesta metsäohjelmasta ja luonnon monimuotoisuusohjelmien laatimisesta. Kokouksessa kerrottiin myös pyöreän pöydän keskustelusta, joka koski ulkomaisen työvoiman vastuullista kohtelua metsäalalla. Metsäneuvostoa puhuttivat erittäin vilkkaan kevään aikana edenneet lakihankkeet ja muut ajankohtaiset asiat.
Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.
Maa- ja metsätalousministeriö järjestää avoimen infotilaisuuden EU:n tulevan rahoituskauden 2028–2034 kumppanuussuunnitelman valmistelusta keskiviikkona 17. kesäkuuta 2026 klo 10–12. Ilmoittautuminen tilaisuuteen päättyy 12. kesäkuuta.
Blogissaan Mari Raininko nostaa esille luonnon monimuotoisuuden merkityksen ruokajärjestelmälle ja kuinka toimiala on tarttunut haasteeseen luontokadon pysäyttämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen vierailee Yhdysvaltojen Mainessa 1.−6.6.2026 metsäbiotalouteen ja puurakentamiseen keskittyvän yritysdelegaation vetäjänä.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.png/1e569c4b-02cc-4f05-0cf2-928304cb3de8?version=1.0&t=1781097625528)
.png/fb63b00a-ec27-f4ed-6eb4-14b7b40b40d3?version=1.0&t=1780490871909)
