Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ehkäisy (VAME)

Toteuttajat: Luonnonvarakeskus

Vastuuhenkilö: Jukka Forsman, Luonnonvarakeskus

Rahoitus: 260 700 € (MAKERA)

Toteutusaikataulu: 2/2019 - 3/2022

Hankkeella ei ole verkkosivua.

Tiivistelmä: Luonnon ekosysteemien prosessit tuottavat monia ihmisille tärkeitä palveluja ja tuotteita, mutta myös haittoja (ecosystem disservice). Yleisimpiä haittoja ovat esimerkiksi lisääntynyt koti- tai tuotantoeläinten kuolleisuus, patogeenien leviäminen ja luonnonvaraisten eläinten aiheuttamat maatalousvahingot. Suomen maatalousympäristössä yksi yleisimpiä luonnonvaraisten eläimien aiheuttamia haittoja on lintujen laidunnus, ja sen aiheuttamat maatalousvahingot. Tässä hankkeessa tutkittiin paikkatietoanalyysillä Pohjois-Karjalassa valkoposkihanhien (Branta leucopsis) aiheuttamien vahinkojen jakautumista ja kenttäkokein yleisimmin käytettyjen passiivisten esto- ja aktiivisten karkotusmenetelmien tehokkuutta hanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ehkäisyssä, sekä haastatteluin maanviljelijöiden kokemuksia valkoposkihanhista ja niiden aiheuttamista ongelmista. Paikkatietoanalyysin tulokset viittaavat siihen, että hanhien aiheuttamat suurimmat vahingot keskittyvät Pohjois-Karjalassa noin kymmenelle suhteellisen suppealle alueelle. Vahinkojen määrä on kasvanut 2010-luvulta lähtien, ja siirtynyt uusille alueille länttä kohti. Hanhien suosimilla alueilla ne voivat laiduntaa lähes kaiken vihreän maanpäällisen biomassan, kuten tapahtui keväällä 2020. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että tutkitut passiiviset hanhien karkotusmenetelmät, kuten ilmapallot ja haukkaleijat, eivät kyenneet tehokkaasti estämään hanhien laidunnusta, sillä hanhet tottuvat niihin. Lähestymällä karkottaminen viljelijöiden toimesta tuskin on kustannustehokasta, sillä se vie paljon aikaa. Viljelijöiden haastattelujen viesti on yhdenmukainen: valkoposkihanhien aiheuttamat satovahingot ovat suuria, ja aiheuttavat vakavia sekä taloudellisia että henkisiä ongelmia viljelijöiden jaksamiselle.

MATO-ohjelman päättyessä hanke on vielä käynnissä, ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleita ei vielä ole. Aineistoa analysoidaan, ja sen tuloksia tullaan julkaisemaan kansainvälisissä sarjoissa. Tähänastisia tuloksia julkaistu osana MATO-ohjelman synteesiraporttia (Kuussaari, M., Hyvönen, T., Koskiaho, J., Lemola, R., Tattari, S. (toim.) 2021. Ratkaisuja ja kehitysehdotuksia maatalouden ympäristöhaasteisiin MATO-tutkimusohjelman perusteella). Hankkeen aikana kerätty pohjatieto ja kontaktit viljelijöihin ja viranomaisiin ovat olleet erittäin tärkeitä ympäristöministeriön rahoittaman Hanhipelto-hankkeen käynnistämisessä 2021.

Hankkeen tuotokset: