Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät

Hakijat: Helsingin yliopisto

Vastuututkija: Päivi Rajala-Schultz (Helsingin yliopisto)

Kokonaisrahoitus: 195 000 €

Hankeaika: 1.4.2020-1.7.2023

Hanke päättynyt.

Toimintasuositukset

Suomalaisen maidontuotannon yksi merkittävimmistä haasteista on korkea lehmäkuolleisuus. Se aiheuttaa tuottajalle suuria taloudellisia tappioita, rasittaa ympäristöä, heikentää eläinten ja tuottajien hyvinvointia ja vaikuttaa negatiivisesti elinkeinon imagoon. Tuotannon kannattavuus on maitotilojen elinehto. Kannattavuutta lisäävät ja eläinten hyvinvointia edistävät toimet ovat elintärkeitä. Vuosittain poistuvista lypsylehmistä peräti neljäsosa kuolee tiloille. Lehmät poistuvat tuotannosta liian nuorina ja paras maidontuotantokapasiteetti jää saavuttamatta. Menetettyjen maitokilojen ja teuraspalkkioiden lisäksi kuluja syntyy korvaavien hiehojen suuremmasta kasvatustarpeesta. Korkea kuolleisuus on merkki eläinten alentuneesta hyvinvoinnista ja vaikuttaa kuluttajien mielikuvaan suomalaisesta maidontuotannosta. Se rasittaa myös ympäristöä, kun halutun maitomäärän tuottamiseen tarvitaan suurempi eläinmäärä.

Suomalaisten lypsylehmien kuolinsyistä ei ole kattavaa tietoa. Tiedon puute vaikeuttaa ongelmiin puuttumista ja riskien hallintaa. Alhaiset tutkimusmäärät vaikuttavat tautivalvontaan ja lisäävät riskiä vaarallisten eläintautien leviämiseen. Osa naudoilla esiintyvistä taudeista voi tarttua ihmisiin vaikuttaen elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä kansanterveyteen. Meiltä puuttuu perustietoa lehmäkuolleisuuden alueellisesta vaihtelusta ja sen yhteydestä mm. tilan tuotantosuuntaan, navettatyyppiin tai karjakokoon.

Hankkeen tavoitteena on selvittää lypsylehmien ennenaikaiseen kuolemaan johtavat syyt ja sille altistavat riskitekijät. Tutkimuksessa saatavat tulokset mahdollistavat ehkäisevien toimien ja neuvonnan suunnittelun lehmäkuolleisuuden alentamiseksi. Hankkeesta hyötyvät eläimet, maitotilayrittäjät, eläinlääkärit ja maidontuotantosektori. Se antaa tietopohjan toimenpiteille, joiden avulla voidaan vaikuttaa tuottajan ja koko maidontuotantosektorin talouteen, eläinten, tuottajien ja ympäristön hyvinvointiin, tarttuvientautien hallintaan sekä parantaa mielikuvaa suomalaisesta maidontuotannosta.