Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Toteuttajat: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus

Vastuuhenkilö: Terho Hyvönen, Luonnonvarakeskus

Rahoitus: 350 000 € (MAKERA)

Toteutusaikataulu: 4/2017 - 6/2020

Hankkeen kotisivut (www.luke.fi)

Tiivistelmä: Viimeisimmän (2014–2020) maaseudun kehittämisohjelman ympäristötavoitteiksi on määritelty vesistöjen tilan ja maaperän kasvukunnon paraneminen, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehostuminen. Näitä tavoitteita pyritään edistämään maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvan ympäristökorvauksen toimenpiteiden avulla. Ympäristökorvauksen vaikuttavuutta ympäristötavoitteisiin arvioitiin asiantuntija-arviona tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Empiirisen tutkimusaineiston puute teki erityisesti uusien toimenpiteiden arvioinnista haasteellista. Tulosten perusteella esitetään seuraavat suositukset ympäristökorvauksen ja sen arvioinnin kehittämiseksi:

• Monia ympäristötavoitteita edistävät ympäristönhoitonurmet tulisi kohdentaa aiempaa enemmän eteläiseen Suomeen ja turvepelloille.

• Peltoluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä tulisi tehostaa tukemalla aiempaa enemmän niittypeltojen ja kukkakaistojen perustamista sekä pitkäaikaisten luonnonhoitopeltonurmien säilymistä.

• Perinnebiotooppien ennallistamiseen ja kosteikkojen perustamiseen tarvitaan lisää rahoitusta niiden määrän kasvattamiseksi.

• Suojavyöhykkeet tulee kohdentaa vesistöjen varsille ja kalteville pelloille Etelä-Suomen suojavyöhykesuunnitelmien mukaisesti.

• Toistuvasti tulvan alle jäävät pellot tulisi perustaa suojavyöhykkeiksi tai poistaa kokonaan viljelystä.

• Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimukset ovat tarpeellisimpia Etelä- ja Länsi-Suomessa. Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen tulisi hyväksyä vain monivuotiset kasvit ja sänki.

• Fosfori- ja typpilannoituksen enimmäismäärien säätely on tarpeen koko Suomessa.

• Lannankäsittelyteknologiaa olisi kehitettävä, jotta lantaa saataisiin siirrettyä kustannustehokkaasti kotieläintiloilta kasvinviljelytiloille.

• Ilmastonsuojelun tehostamiseksi tuotantokykynsä menettäneiden turvepeltojen pohjaveden pintaa pitäisi nostaa ja yksivuotisten kasvien viljely pitäisi lopettaa turvepelloilla. Turvepellot pitäisi määritellä yksiselitteisesti tukiehdoissa.

• On luotava systemaattinen tiedonkeruujärjestelmä, joka kokoaa tutkimuksen käyttöön tietoja peltojen viljavuudesta ja orgaanisen aineksen pitoisuudesta.

• Arviointijärjestelmää on kehitettävä siten, että käytettävissä on tarkempaa tietoa eri toimenpiteiden toteutuksesta.

Hankkeen tuotokset: